Käpyrauhanen: mielemme arvoitus

Kaikkien mystisten, hengellisten ja värikkäiden näkökulmien keskellä, käpyrauhanen on kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja arvoituksellinen funktio. Se säätelee kiertojamme, vuorokausirytmiämme ja murrosikää. Käpyrauhanen osallistuu myös joidenkin tunteidemme säätelyyn! Rakenteeltaan se onkin hieman outo ja juuri siksi niin kiehtova.

Käpyrauhanen on muutakin kuin kolmas silmämme. Se on kuin pieni orkesterin johtaja, joka inspiroituu auringonvalosta ja säätelee hienovaraisesti kierroksiamme, rentoutumisen hetkiä sekä murrosiän alkua.

Vaikka käpyrauhanen on pieni (hädin tuskin 8mm), se pystyy vastaanottamaan melkein saman verran veremme virtausta kuin munuaiset. Se muistuttaa muodoltaan puuta, josta sen ”käpymäinen” olemus on myös saanut alkunsa. Käpyrauhasen runko ja oksat kovettuvat nopeasti, sillä niihin kerääntyy kalkkia. Joskus kalkkiutuminen voi näkyä jo 12-20 -vuotiaan ikäisellä ihmisellä.

Se täydentää monia olennaisia toimintojamme, joihin löydät selitykset alta.

Valoherkän rakenteensa vuoksi yksi käpyrauhasen biologisista toiminnoista on erittää melatoniinia. Tämä hormoni on peräisin serotoniinista ja se säätelee vuorokausirytmiämme sekä murrosiän alkua.

Se toimii ikään kuin hienosäädeltynä biologisena kellona, jonka aktiivisuus on suurimmillaan 7 tai 8 vuoden iässä. Tuolloin melatoniinin tuotanto alkaa vähentyä ja sukukypsyyden mekanismit aktivoitua.

Jotkut tutkimukset osoittavat, että käpyrauhasen rakenne on erityisen herkkä joillekin ympäristökemikaaleille. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, tytöt voivat saavuttaa murrosiän jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä johtuu altistumisesta erinäisille aineille, kuten fluorille.

Huolimatta keskeisestä sijainnistaan aivoissa, käpyrauhanen on erityisen herkkä ympäristölle. Ihmiselle se on kuin pieni, biologinen majakka. Tietyillä eläimillä käpyrauhanen on surkastunut elin.

Uudesta-Seelannista kotoisin oleva matelija nimeltään tuatara on tunnettu ”kolmannesta silmästään” aivan päänsä keskustassa. Se sisältää verkkokalvon ja linssin, sekä täydentää hormonitoimintaa ja lämmönsäätelyä. Kiehtovaa, eikö?

Kuinka huolehtia tuosta pienestä, sisäisestä säätimestämme?

Neurologit pyrkivät erottamaan mystisen ja hengellisen tieteellisestä. Käpyrauhanen on edelleen pieni rakenne, josta emme tiedä paljoa. Siksi monet lehdet, kuten ”Journal of Pineal Research”, julkaisevat jatkuvasti tutkimuksia käpyrauhasen toiminnan laajuudesta. Monet uskovatkin sen olevan avain sisäisten rauhastemme aktivointiin.

Nyt tiedät jo vähän tästä ”pienestä sisäisestä silmästämme”, joka säätelee päivittäisiä kehomme kierroksia. Ajattele sitä kompassina, hienona elimenä, joka pitää kehomme ja ympäristön vireessä.

Tässä muutama vinkki, jolla pidät käpyrauhasestasi huolta:

• Noudata säännöllisyyttä päivittäisissä tottumuksissasi. Käpyrauhanen on valoherkkä hormonitoiminnan säädin, joten se tarvitsee päivänvaloa toimiakseen kunnolla. Onkin tärkeää mennä nukkumaan aina samoihin aikoihin.
• Vältä sähkömagneettisia kenttiä. Valon tapaan sähkömagneettiset kentät häiritsevät melatoniinin eritystä. Yksinkertaisimmat asiat, kuten kännykkä ja tietokone, voivat säteilyllään aiheuttaa muutoksia käpyrauhasen rakenteessa. Tämä voi johtaa unettomuuteen, väsymykseen, stressiin ja huonontuneeseen suorituskykyyn.
• Anna itsellesi aikaa meditoida ja olla rauhallinen. Käpyrauhanen voi auttaa sinua tuntemaan itsesi rentoutuneemmaksi, mikä puolestaan auttaa sisimpäsi kanssa yhdistymistä. Esimerkiksi meditoivat ihmiset kokevat huomattavasti muita enemmän mielihyvän tunteita. Tämä johtuu siitä, että käpyrauhanen palkitsee kehomme endorfiineilla, jotka rikastuttavat hetkiämme ja saavat mielemme toimimaan sopusointuisena.