Käpyrauhanen on aina herättänyt paljon kiinnostusta. Descartes sanoi, että tuo keskellä aivoja sijaitseva rauhanen on todellinen ”sielumme tyyssija”, joka hallitsee kaikkia ajatuksiamme. Jotkut kutsuvat sitä myös ”kolmanneksi silmäksemme”, jonka avulla voimme hahmottaa pieniä tunteistamme riippumattomia visioita.
Kaikkien mystisten, hengellisten ja värikkäiden näkökulmien keskellä, käpyrauhanen on kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja arvoituksellinen funktio. Se säätelee kiertojamme, vuorokausirytmiämme ja murrosikää. Käpyrauhanen osallistuu myös joidenkin tunteidemme säätelyyn! Rakenteeltaan se onkin hieman outo ja juuri siksi niin kiehtova.
Käpyrauhanen on muutakin kuin kolmas silmämme. Se on kuin pieni orkesterin johtaja, joka inspiroituu auringonvalosta ja säätelee hienovaraisesti kierroksiamme, rentoutumisen hetkiä sekä murrosiän alkua.
Vaikka käpyrauhanen on pieni (hädin tuskin 8mm), se pystyy vastaanottamaan melkein saman verran veremme virtausta kuin munuaiset. Se muistuttaa muodoltaan puuta, josta sen ”käpymäinen” olemus on myös saanut alkunsa. Käpyrauhasen runko ja oksat kovettuvat nopeasti, sillä niihin kerääntyy kalkkia. Joskus kalkkiutuminen voi näkyä jo 12-20 -vuotiaan ikäisellä ihmisellä.
Se täydentää monia olennaisia toimintojamme, joihin löydät selitykset alta.
Käpyrauhanen: kiertojen säätelijä
Valoherkän rakenteensa vuoksi yksi käpyrauhasen biologisista toiminnoista on erittää melatoniinia. Tämä hormoni on peräisin serotoniinista ja se säätelee vuorokausirytmiämme sekä murrosiän alkua.
Se toimii ikään kuin hienosäädeltynä biologisena kellona, jonka aktiivisuus on suurimmillaan 7 tai 8 vuoden iässä. Tuolloin melatoniinin tuotanto alkaa vähentyä ja sukukypsyyden mekanismit aktivoitua.
Jotkut tutkimukset osoittavat, että käpyrauhasen rakenne on erityisen herkkä joillekin ympäristökemikaaleille. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, tytöt voivat saavuttaa murrosiän jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä johtuu altistumisesta erinäisille aineille, kuten fluorille.
Huolimatta keskeisestä sijainnistaan aivoissa, käpyrauhanen on erityisen herkkä ympäristölle. Ihmiselle se on kuin pieni, biologinen majakka. Tietyillä eläimillä käpyrauhanen on surkastunut elin.
Uudesta-Seelannista kotoisin oleva matelija nimeltään tuatara on tunnettu ”kolmannesta silmästään” aivan päänsä keskustassa. Se sisältää verkkokalvon ja linssin, sekä täydentää hormonitoimintaa ja lämmönsäätelyä. Kiehtovaa, eikö?
Kuinka huolehtia tuosta pienestä, sisäisestä säätimestämme?
Neurologit pyrkivät erottamaan mystisen ja hengellisen tieteellisestä. Käpyrauhanen on edelleen pieni rakenne, josta emme tiedä paljoa. Siksi monet lehdet, kuten ”Journal of Pineal Research”, julkaisevat jatkuvasti tutkimuksia käpyrauhasen toiminnan laajuudesta. Monet uskovatkin sen olevan avain sisäisten rauhastemme aktivointiin.
Käpyrauhanen on avain, joka kääntää ympäristömme signaaleja hormonitoimintamme vastauksiksi.
Nyt tiedät jo vähän tästä ”pienestä sisäisestä silmästämme”, joka säätelee päivittäisiä kehomme kierroksia. Ajattele sitä kompassina, hienona elimenä, joka pitää kehomme ja ympäristön vireessä.
Käpyrauhasesta huolehtiminen
Tässä muutama vinkki, jolla pidät käpyrauhasestasi huolta:
Noudata säännöllisyyttä päivittäisissä tottumuksissasi. Käpyrauhanen on valoherkkä hormonitoiminnan säädin, joten se tarvitsee päivänvaloa toimiakseen kunnolla. Onkin tärkeää mennä nukkumaan aina samoihin aikoihin.
Vältä sähkömagneettisia kenttiä. Valon tapaan sähkömagneettiset kentät häiritsevät melatoniinin eritystä. Yksinkertaisimmat asiat, kuten kännykkä ja tietokone, voivat säteilyllään aiheuttaa muutoksia käpyrauhasen rakenteessa. Tämä voi johtaa unettomuuteen, väsymykseen, stressiin ja huonontuneeseen suorituskykyyn.
Anna itsellesi aikaa meditoida ja olla rauhallinen. Käpyrauhanen voi auttaa sinua tuntemaan itsesi rentoutuneemmaksi, mikä puolestaan auttaa sisimpäsi kanssa yhdistymistä. Esimerkiksi meditoivat ihmiset kokevat huomattavasti muita enemmän mielihyvän tunteita. Tämä johtuu siitä, että käpyrauhanen palkitsee kehomme endorfiineilla, jotka rikastuttavat hetkiämme ja saavat mielemme toimimaan sopusointuisena.
Käpyrauhasesta saadaan uutta tietoa jatkuvasti. Pysy siis kuulolla!
Yksi ihailluimmista mielistä viime vuosina oli visionääri Steve Jobsin mieli. Muun muassa työnteosta hän sanoi, että ”sen täytyy olla jotakin, josta olet intohimoisesti kiinnostunut, koska muutoin sinulla ei ole sinnikkyyttä käsitellä sitä”. Intohimosi tavoittelemisen todellisuus saattaa kuitenkin tarkoittaa itsenäistä ammatinharjoittamista, joka…
Mitä aiot tehdä tänään? Samaa kuin mitä tein eilenkin, samaa kuin mitä teen huomenna. Minun rutiinini. Nousen ylös, syön aamiaista, pukeudun ja joko ehdin juuri ja juuri bussin tai se menee ohi ja myöhästyn. Ehkä onnistun työssäni ajallaan työkavereideni kanssa.…
Skopolamiini, jota kutsutaan myös paholaisen henkäykseksi tai burundangaksi, on voimakas aine, joka yhdistetään melkein aina rikokseen. Toisin kuin muilla huumaavilla aineilla, tällä aineella ei ole mitään tunnettua riippuvuusongelmaa ja vain hyvin harvat ihmiset maailmassa käyttävät sitä vapaa-ajanviettomielessä. Sen sijaan se…
Melkein 90 % ihmisistä on oikeakätisiä. Se tarkoittaa sitä, että vain 10 % kaikista maailman ihmisistä on vasenkätisiä. Miksi näin on? Onko se sattumaa? Vai onko vasenkätisyys perinnöllistä? Tuleeko se harjoituksen kautta? Voiko minusta tulla vasenkätinen? Riippuuko se persoonallisuudestani? Selitys…
Vincent Van Gogh selitti kirjeissään, että hänelle äänillä oli omat värinsä ja että tietyt värit, kuten keltainen ja sininen, olivat kuin ilotulituksia hänen aisteilleen. Hänen maalauksensa Auringonkukat ja Tähtikirkas Yö ovat edelleen värisyttäviä maalauksia täynnä elämää ja liikettä. Nyt on selvää,…
Nukkuminen ei ole ainoastaan mieliteko, vaan myös välttämätöntä. Sekä nukahtaminen että unien näkeminen ovat olleet mysteereitä ihmisille niin kauan kun ihmiset ovat olleet olemassa. Mitkään meidän toimintomme eivät estä nukkumista, paitsi tietoisuutemme. Muu keho on yhä aktiivinen, kuten myös mielikin. Yleisesti…