7 mielenkiintoista filosofista teoriaa

· 8.5.2019

Saatat muistaa filosofian yhtenä tylsimpänä aineena koulussa. Mutta filosofia on kuitenkin perusteellinen osa jokapäiväistä elämäämme. Filosofiset teoriat kehottavat meitä pohtimaan keitä olemme ja minne olemme menossa.

Filosofia opettaa meitä ajattelemaan ja pohtimaan. Filosofia kehottaa meitä kyseenalaistamaan vakiintuneita totuuksia, vahvistamaan hypoteeseja ja etsimään ratkaisuja. Filosofia on itse asiassa niin tärkeää, että YK on julistanut 16. marraskuuta kansainväliseksi filosofian päiväksi.

Filosofiset teoriat

Filosofiset teoriat yhdistävät liikkeitä, koulukuntia, uskomuksia ja jopa tieteellisiä lakeja. Aiomme seuraavaksi puhua seitsemästä kaikkein mielenkiintoisimmasta filosofisesta teoriasta. Kuinka monesta olet itse kuullut?

1. Pythagoraan teoria

Olet varmasti kuullut Pythagoraan lauseesta, siitä, millä on tekemistä suorakulmaisten kolmioiden kanssa. Mutta pythagoralaisuus oli itse asiassa perusteellinen filosofinen ja uskonnollinen liike kuudennella vuosisadalla eaa.

Samoksen Pythagoras loi tämän teorian. Häntä pidetään ensimmäisenä puhdasoppisena matemaatikkona ja yhtenä tärkeimmistä matemaatikoista historiassa. Hänelle uskonto ja tiede eivät olleet kaksi erillistä kokonaisuutta, vaan enemmänkin kaksi erottamatonta tekijää samassa elämäntavassa.

Koostuen astrologeista, muusikoista, matematiikoista ja filosofeista, sen vakain uskomus oli, että kaikki asiat ovat pohjimmiltaan numeroita. Tämä tarkoittaa, että luonnossa kaikki seuraa numeerisia sääntöjä. Vaikka tämä teoria olikin matemaatikkojen ohjaama, se oli samaan aikaan syvällisesti mystinen.

Uskonnollisena symbolina toimi pentagrammi, jota he kutsuivat ”terveydeksi.” Tuohon aikaan pentagrammia käytettiin salaisena merkkinä toistensa tunnistamiseksi.

filosofiset teoriat: Pythagoraan muotokuva

2. Epikurolaisuus ja sen uskonveljet

Samoksen Epikuros perusti tämän filosofisen liikkeen neljännellä vuosisadalla eaa., ja hänen seuraajansa, epikurolaiset, jatkoivat tätä liikettä. Tämän teorian mietelause oli onnellisuuden etsiminen tavoittelemalla nautintoa. He ymmärsivät nautinnon ja onnellisuuden käsitteet kivun ja muunlaisen kärsimyksen poissaolona.

Tämän onnellisuuden tavoittelemiseksi he erottelivat kolme nautinnon tyyppiä, jotka sallivat ataraxian saavuttamisen. Tyyneyden tila, häiriöiden poissaolo ja täydellinen mielen ja kehon välinen tasapaino.

Epikuros selitti perspektiivinsä mukaisesti, ettei jumalaa ole olemassa. Hänen ajatuksensa oli tämä: jumala on hyvä ja kaikkivoipa, mutta silti pahoja asioita sattuu ihmisille, jopa hyville ihmisille. Miksi näin tapahtuu?

Hänen lähestymistavastaan nousee kaksi loogista tulosta. Joko jumala ei ole hyvä, sillä hän sallii näiden pahojen asioiden tapahtua, tai sitten hän ei ole kaikkivoipa, sillä hän ei pysty estämään näitä tapahtumasta. Molemmissa tapauksissa hän väittää, että jumalan olemassaolo on kumottu. Logiikka ei kuitenkaan ole paras tapa lähestyä näitä asioita, eli mitä mieltä itse olet hänen päätelmistä?

3. Canterburylaisen skolastiset teoriat

Vaikka tämä ei olekaan ollut kaikkein kiistanalaisin, skolastiikka on yksi mielenkiintoisimmista filosofisista teorioista johtuen sen heterogeenisyydestä. Sen alkuperä on peräisin kreikkalais-latinalaisista, arabialaisista ja juutalaisista valtavirroista, ja se oli keskiaikaisen ajattelun vallitsema. Sen keskeinen ajatus oli järjen alistaminen uskolle ja näiden molempien välinen koordinaatio.

“Usko tietämyksen etsimiseen.”

-Anselm Canterburylainen-

Jotkut kirjailijat ovat hylänneet tämän teorian liian staattisena ja he sanovat, että sillä on tekemistä vain ulkoa oppimisen kanssa. Tämä johtuu sen ortodoksisista koulutusmenetelmistä. Sen filosofiset osapuolet eivät ole kuitenkaan vain ankaria teologisia dogmeja, mutta myöskin yhteistyötä uskon ja järjen kanssa. Sen tavoitteena on ymmärtää todellisuutta inhimillisestä näkökulmasta.

Anselm Canterburylainen

4. René Descartesin rationalistinen teoria

Cogito ergo sum (ajattelen, olen siis olemassa). Tällä René Descartesin lauseella voimme kiteyttää yhden tunnetuimmista filosofisista teorioista: rationalismin. Tämä filosofia opettaa, että järki on totuuden lähde ja ainoa tapa, jolla se voidaan löytää. Täten se torjuu kaikki uskomusten dogmat, ja se on aistien ja tiedostamattoman maailman vastainen, pitäen niitä ”epäilyttävinä.”

Tämän ranskalaisen matemaatikon elämä oli jokseenkin erikoinen. Johtuen lapsena kärsityistä terveysongelmista, hän joutui viettämään useita tunteja lamaantuneena sängyssä. Tämä antoi hänelle aikaa ajatella ja pohtia maailmaa. Muutama vuosi myöhemmin hän asetti perusteet tälle filosofiselle liikkeelle.

Eurooppa oli jo hyvin kehittynyt 1600- ja 1700-luvulla, ja rationalismi asetti liikkeelle järjestelmälliset epäilykset ainoana tapana saavuttaa tietoa. 

5. Kaksi idealismin tyyppiä

Descartesin lisäksi esimerkiksi Berkeley, Kant, Fichte (subjektiivinen idealismi) sekä Leibniz ja Hegel (objektiivinen idealismi) olivat myös tämän liikkeen edustajia.

Tämä on yksi niistä filosofisista teorioista, johon keskitymme eniten. Kuinka monta kertaa olemmekaan sanoneet jollekulle ”olet liian idealistinen?” Mutta tiedämmekö kunnolla mitä se tarkoittaa? Sillä on itse asiassa todella vähän korrelaatiota todellisuuden kanssasillä idealismi pitää maailmaa ja elämää harmonian täydellisinä malleina. 

Idealismi pitää kaikkea parempana kuin mitä se oikeasti on. Idealismilla on taipumusta pitää asioita täydellisenä ja lukea ominaisuuksia asioille, joita niillä ei oikeasti ole. Tämän liikkeen seurauksena tällaista asennetta kutsutaan ”ihannoivana.”

Asiat ovat sen lasin värisiä, jonka läpi katsomme.

Vaikka nämä ovatkin kaksi eri liikettä, molemmat ovat samaa mieltä siitä, että objekti ei voi olla olemassa ilman, että ihmismieli on siitä tietoinen. He väittävät, että ulkoinen maailma riippuu ihmismielestä. Idealismi ylistää järjenvastaisia, perinteisiä ja tunteellisia arvoja.

filosofiset teoriat: Nietsche

6. Nietzschen teoria nihilismistä

”Jumala on kuollut.” Tällä lauseella Nietzsche muodostaa käsityksen yhdestä hänen katkerimmista satiireistaan 1800-luvun vallitsevasta mentaliteetista. Hän antoi myöskin perusteellisen kritiikin länsimaisesta yhteiskunnasta käsitteiden sukututkimuksen avulla, jotka pitävät sen yhdessä.

Tälle saksalaiselle filosofille, runoilijalle, muusikolle ja filologille maailma oli ajautunut syvään nihilismiin. Maailman olisi lopetettava tämä, jos se ei halua tulla tiensä päähän. Hän viittasi korkeimpien arvojemme devalvointiin. Tämä on historiallinen prosessi, joka pyrkii ”tekemään tehottomaksi sen, mitä oli ennen pidetty korkeimpana arvona.” Monet myöhemmät ajattelijat ovat syyttäneet häntä olemisesta ristiriidassa omien ajatustensa kanssa. Hän puolusti itseään väittämällä, että hän käytti monia näkökulmia työssään haastaakseen lukijan ottamaan saman aiheen useat puolet huomioon.

7. Lao Tsen teoria Taosta

Lao Tse eli samaan aikaan kuin Buddha, Pyhtagoras ja Kungfutse. Meillä ei ole kuitenkaan tietoa koskien hänen syntymäänsä ja kuolemaansa. Tao on kahden ideogrammin yhdistelmä: pään ja marssin. Täten tulkitsemme sen tarkoituksen ihmisenä, joka etenee, joka kävelee tietoisesti, ja joka löytää oman tiensä. Tämä tarkoitus riippuu kontekstista ja ilmestyy filosofisissa, kosmologisissa, uskonnollisissa tai moraalisissa termeissä. Se perustuu dynamismiin ja kaksinaisuuteen: ajatus siitä, että kaksi vastakohtaa täydentävät toisiaan, kuten jin ja jang.

“Hän joka juoksee, takertuu verkkoon; hän joka ui, takertuu koukkuun; ja joka lentää, jää kiinni jousen nuoleen. Mutta lohikäärme, joka nousee taivaalle tuulen ja pilvien kannattelemana, en tiedä miten lohikäärme saadaan kiinni. Olen nähnyt Lao Tsen, ja tänään olen nähnyt lohikäärmeen.“

– Kungfutse

Nämä filosofiset teoriat osoittavat, kuinka ajattelu on muuttunut vuosisatojen saatossa. Mutta se osoittaa myös monet dogmat ja hypoteesit, jotka ovat säilyneet muuttumattomana tähän päivään asti. Tieto todellisuudesta on kehittynyt aivan kuten ihmismielikin, lapsuudesta aikuisuuteen.