Maailman näkeminen trauman linssin läpi

Trauman linssit estävät meitä näkemästä, kuinka menneet vahingolliset kokemukset vaikuttavat nykyisyyteemme. Niiden roolin tunnistaminen on ensimmäinen osa paranemisprosessia.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Angela C. Tobias.

Viimeisin päivitys: 27 tammikuuta, 2023

Katsomme maailmaa trauman linssin läpi sellaisten menneiden tapahtumien seurauksena, jotka ylittivät kaikki henkilökohtaiset rajamme. Mutta millaiset tapahtumat voidaan luokitella traumaksi? Miten se ilmenee mielenterveydessämme alitajuisesti?

Tässä artikkelissa yritämme tuoda sinut lähemmäksi trauman käsitettä ja sitä, kuinka se voi ilmetä ja vaikuttaa elämääsi huolimatta siitä, että tapahtuma on kadonnut ajan mittaan. Ensimmäinen osa trauman paranemisprosessista alkaa tiedostamalla.

Trauma tarkoittaa kärsimystä

Usein, kun puhumme traumasta, kuvittelemme tapahtumia, joiden sisältö on erittäin arkaluontoinen, tai tilanteita, joissa altistumme väkivallalle sen eri muodoissa. Vaikka nämä tapahtumat ovat mahdollisesti traumaattisia tapahtumia, ne eivät ole välttämättömiä trauman syntymiselle.

Trauma koostuu tapahtumista, joilla on ollut valtava vaikutus meihin jossain vaiheessa ja jotka nyt häiritsevät elämäämme, vaikka niihin liittyvät todelliset uhat ovatkin kadonneet. Ne ovat henkilökohtaisia kokemuksia, jotka ylittivät henkilökohtaiset voimavaramme ja ongelmien käsittelykykymme, ja jotka vahingoittivat mielenterveyttämme.

Kaikki, jotka kokevat erittäin stressaavan tapahtuman, kuten pahoinpitelyn tai luonnonkatastrofin, eivät kuitenkaan saa traumaa. Myöskään itse tapahtuman luonne ei ratkaise sitä, riittääkö se trauman syntymiseen. Itse asiassa on paljon tärkeämpää ymmärtää tietyn tapahtuman traumaattinen potentiaali, jos kontekstualisoimme sen yksilön kokemusten ja hänen niistä kertomansa kautta.

Emotionaalisten haavojen läpi katsominen

Trauman linssin läpi katsominen vääristää todellisuutta eikä anna meidän nähdä hetkeä “tässä ja nyt”. Trauma on hirvittävä pelko siitä, että menneisyyden tilanteet, jotka ovat vahingoittaneet meitä, tulevat toistumaan. Kehomme luo nämä linssit puolustusmekanismeiksi suojelemaan meitä sellaisilta todellisuuksilta, jotka tulkitsemme uhkaaviksi ja vaarallisiksi.

Jos olet kärsinyt erittäin traumaattisesta parisuhteesta, esimerkiksi hyväksikäytöstä, sellaisesta, jossa sinusta tuntui, ettet pysty pelastamaan itseäsi, saatat kehittyä opittua avuttomuutta. Tällaisissa tapauksissa traumalinssit tarkoittavat sitä, että suhtaudut epäluuloisesti jokaiseen mahdolliseen kumppaniin ja he saavat hälytyskellosi soimaan. Menneisyytesi elementit heijastuvat uuteen todellisuuteesi.

Emotionaaliset haavasi vahingoittavat sinua ja saavat sinut käymään uudelleen läpi kokemukset, jotka painavat sinua. Ne eivät salli sinun hyväksyä uusia mahdollisuuksia, jotka ilmestyvät elämääsi. Kehosi on lepotilassa, jättäen tarpeeksi tilaa kaikelle tuskallesi.

Traumaan liittyvät häiriöt

Kun traumasta kärsivät potilaat saapuvat terapeutin vastaanotolle, he saattavat tuntea olonsa hämmentyneeksi siitä, mitä tapahtuu. He eivät ehkä edes yhdistä epämukavuuttaan traumaattiseen tapahtumaan. Heidän mielensä suojelee heitä ja piilottaa trauman heidän alitajuntaansa, kunnes he tuntevat olevansa valmiita integroimaan sen.

Traumalla on miljoonia kasvoja ja tapoja ilmaista itseään. Tässä on kuitenkin joitakin yleisimmistä:

• Erilaiset unihäiriöt. Unettomuus, liiallinen nukkuminen ja painajaiset. Kun nukumme, se on yksi harvoista hetkistä, jolloin tietoinen mielemme lepää ja jäämme alitajuntamme armoille. Alitajunta muistaa traumat ja ne voivat ilmetä painajaisina tai nukkumisvaikeuksina.
• Erilaiset ahdistusoireet. Kuten jo mainitsimme, trauma on pohjimmiltaan pelkoa ja myös ahdistusta. Siksi on yleistä, että traumasta kärsiville ihmisille kehittyy oireita, kuten hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä, voimakasta pelkoa, sydämentykytystä, somatisaatiota jne.
• Erilaiset ikävät tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys. Traumaattiset tapahtumat saavat ihmiset usein syyttämään itseään tapahtuneesta. Lisäksi he eivät ehkä halua sen tulevan muiden tietoisuuteen, koska he tuntevat suurta häpeää. Nämä tuntemukset voivat tehdä traumasta kroonisemman, koska he eivät voi pyytää apua.

Trauma paranee, vaikka arpi jäisikin

Trauman luonne tuomitsee kärsijän traumaperäiselle stressille. Merkitykset ja kokemukset ovat ainutlaatuisia. Usein vain kärsijä itse tietää ne. Vain syvän kunnioituksen ja empatian avulla he voivat aloittaa paranemisprosessin.

Traumalinssit eivät itsessään ole vihollisia. Itse asiassa ne ovat luonnollinen, mieltä suojaava mekanismi. Ongelmia kuitenkin ilmenee, kun käytämme näitä linssejä pitkään, mikä vääristää täysin käsityksemme todellisuudesta.

Usein potilaat eivät tiedä, että trauma on olemassa, koska sillä on erilaiset kasvot. Tämä johtuu tiedostamattomista resursseista, joiden ansiosta muistamme trauman vasta kun sisimpämme on sitä mieltä, että olemme siihen valmiita. Se on kuin adrenaliiniryöppy sotilailla, jotka eivät edes huomaa haavojaan ennen kuin taistelu on ohi.

Trauma parannetaan huolella, kunnioituksella, huomiolla ja ennen kaikkea empatialla. Loppujen lopuksi haava johtui todennäköisesti empatian puuttumisesta jossakussa toisessa ihmisessä. Empatia on yksi tehokkaimmista parantamismenetelmistä ja sitä käytetään humanistisissa terapioissa ja EMDR-terapiassa (Eye Movement Desensitization and Reprocessing). Emotionaalinen trauma, kuten mikä tahansa haava, jättää aina arven. Se muistuttaa meitä paitsi tapahtuneesta myös siitä, kuinka vahvoja olemme ja kuinka selvisimme.