Logo image
Logo image

Lexatinin käyttötarkoitukset ja sivuoireet

3 minuuttia
Lexatinin käyttötarkoitukset ja sivuoireet
Kirjoittanut Valeria Sabater
Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Lexatin on bentsodiatsepiinistä johdettu lääke, ja tavallisesti sitä määrätään vaikean ahdistuneisuuden hoitoon. Se vähentää jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta, ja korkeampina annoksina käytettynä se toimii lihasrelaksanttina. Yleisesti ottaen tällä psykoaktiivisella lääkkeellä tarjotun hoidon tulisi olla lyhytkestoista.

Lääketieteelliset ja farmaseuttiset laitokset eivät suosittele tämän tyyppisen lääkityksen käyttöä yli 12 viikon ajan (mukaan lukien annoksen asteittainen pienentäminen.) Silti jotkut ihmiset käyttävät tätä lääkettä väärin. Itse asiassa nykyisin jotkut potilaat käyttävät lääkettä paljon pidempään kuin on sen suositeltu käyttöaika.

Lexatinin vaikuttava ainesosa on bromatsepaami, joka kuuluuu bentsodiatsepiineina tunnettujen lääkkeiden ryhmään. Pieninä annoksina bromatsepaami lievittää henkistä jännistystä, ahdistusta ja hermostuneisuutta. Suurina annoksina lääke toimii lihasrelaksanttina. 

Jotkut ihmiset yhdistävät Lexatinin käytön muiden lääkkeiden käytön kanssa. Lisäksi he saattavat yhdistää sen käytön aineisiin, jotka lamaannuttavat keskushermojärjestelmää. Näihin lukeutuvat alkoholi ja mahdollisesti jopa diatsepaami. Tällaisten lääkeaineiden epäasianmukaisella käytöllä voi olla vaarallisia seuraamuksia, kuten kohonnut riski joutua liikenneonnettomuuksiin.

Ihmisten tulisi tätä lääkettä käyttäessään noudattaa annettuja ohjeita todella tarkoin, aivan kuten aina reseptilääkkeiden kohdalla. Yhtälailla terveydenalan ammattilaisten tulee säännöstellä ja valvoa tämän tyyppisten lääkkeiden asianmukaista käyttöä. Lexatin auttaa monien samankaltaisten lääkkeiden tavoin lievittämään ahdistuneisuushäiriöihin liittyviä oireita.

Some figure

Mihin Lexatinia käytetään?

Tämä on yksi bromatsepaamin brändeistä. Kyseisestä lääkkeestä on tärkeintä tietää, että se on johdettu lääkkeiden luokasta, joita kutsutaan bentsodiatsepiineiksi. Tämä kemiallinen yhdistelmä vahvistaa aivojen välittäjäaine gamma-aminovoihapon (GABA) vaikutusta. Tämä puolestaan aiheuttaa rauhoittavan, hypnoottisen, unettavan, epäkouristusmaisen ja lihaksia rentouttavan vaikutuksen.

Lexatin on pääasiassa hermojärjestelmän alentaja. Se toimii aivoissa erittäin konkreettisella alueella – limbisessä järjestelmässä. Joten sen lisäksi että lääke rentouttaa kehon ja sen toiminnot, se voi vähentää myös psykologista jännistystä, stressiä ja tunnetasoista ahdistusta.

Tutustutaanpa tarkemmin sen hoitokäyttöön. Sitä käytetään seuraavin tavoin:

  • Ahdistukseen liittyvien oireiden lievittäminen.
  • Pakkomielteisten oireyhtymien, fobioiden, hypokondrian, paniikkikohtausten, jne. hoito.
  • Aggressiivisuuden tai itsetuhoisen käytöksen vähentäminen.
  • Lääke on lisäksi hyödyllinen tietyissä tilanteissa, jotka johtuvat voimakkaasta psykologisesta ärsykkeestä.
  • Samalla Lexatin on erittäin tehokas lääke rentoutumisen edistämiseksi ennen pientä leikkausta.
Some figure

Lexatiniin liittyvät varotoimet

Lexatin on miedompi bentsodiatsepiini kuin klassinen diatsepaami (Valium). Vaikka lääkkeen toimintateho ei ole yhtä vahva kuin diatsepaamin, ovat sen sivuvaikutukset sekä yksilölliseen sietokykyyn ja riippuvaisuuden muodostumiseen johtavat tekijät samankaltaiset. Toisin sanoen kyseessä on lääke, jonka epäasianmukaisella käytöllä voi olla kielteisiä psykologisia ja fyysisiä vaikutuksia. Tästä syystä onkin niin tärkeää ymmärtää, millaista varovaisuutta Lexatinia käytettäessä tulisi noudattaa.

  • Käytä lääkettä aina lääkärin valvonnan alaisena.
  • Terveydenalan ammattilaisten ei tulisi määrätä Lexatinia masennukseen liittyvän ahdistuksen ainoana hoitona. Lääkkeen tehokkuus yksin käytettynä on matala.
  • Jos lakkaat yllättäen käyttämästä Lexatinia, tulet kokemaan vieroitusoireita. Toisin sanoen Lexatinin puute kehossasi tulee ärsyttämään ahdistuksen alkuperäisiä oireita. Joten jos hoitoosi liittyy bentsodiatsepiinejä ja sinun tulee lopettaa niiden käyttö, tee se vaiheittain.
  • Lexatinia käyttävien potilaiden ei tulisi tehdä mitään, mikä vaatii korkeaa keskittymistä tai nopeaa reaktioaikaa. Lääkärin tulisi rajoittaa toimintaa, kuten autolla ajoa tai raskaiden koneiden käyttöä.
  • Raskaana olevien naisten ja munuais- tai maksaongelmista kärsivien tulisi ottaa pieniä annostuksia tai hakea vaihtoehtoista hoitoa, joka vastaa heidän tarpeisiinsa.

Lexatinin sivuvaikutukset

Lexatin ei kuulu lääkkeisiin, jota voi syödä säännöllisesti. Keho kehittää vastustuskyvyn lääkettä vastaan jo muutamassa viikossa. Tämän jälkeen lääkkeen hypnoottiset vaikutukset vähenevät merkittävästi ja potilas tarvitsee suuremman annoksen tunteakseen mitään vaikutuksia. Jos syöt lääkettä pidempään kuin kolme kuukautta, tai annostuksesi on suositeltua suurempi, voit joutua kärsimään seuraavista sivuoireista:

  • Päänsäryt.
  • Lihaskipu.
  • Väsymys.
  • Valonarkuus.
  • Depersonalisaatio.
  • Hyperakusia (yliherkkyys äänille).
  • Raajojen puutuminen.
  • Painajaiset.
  • Ruoansulatusongelmat.
  • Heikkous.
  • Koordinaatio-ongelmat ja vaikeudet keskittyä.
Some figure

Lisäksi on tärkeää pitää mielessä, että Lexatin toimii yhteisvaikutuksessa monen muun lääkkeen kanssa, erityisesti sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Näihin lukeutuvat masennuslääkkeet, opioidipohjaiset särkylääkkeet, antipsykoottiset lääkkeet ja jopa rauhoittavat antihistamiinit. Tämän johdosta on niin äärimmäisen tärkeää noudattaa lääkäriltä saatuja ohjeita. Lexatinia kannattaa ajatella lyhytkestoisena hoitona ahdistuneisuushäiriöön.

Kemia voi tarjota hetkellisen helpotuksen tällaisissa tapauksissa, mutta se ei tule koskaan olemaan lopullinen ratkaisu näihin ongelmiin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Agencia Española de Medicamentos y Productos Sanitarios (AEMPS). PROSPECTO LEXATIN 3 mg CAPSULAS DURAS. Consultado el 16 de septiembre de 2023. https://cima.aemps.es/cima/dochtml/p/55751/Prospecto_55751.html
  • Danza, A., Cristiani, F., & Tamosiunas, G. (2009). Riesgos asociados al uso de Benzodiazepinas. Archivos de Medicina Interna, 31(4), 103-108. http://www.scielo.edu.uy/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1688-423X2009000300005&lng=es&tlng=es
  • Davies, J. A. (2011). Bromazepam. In xPharm: The Comprehensive Pharmacology Reference. Consultado el 16 de septiembre de 2023. https://doi.org/10.1016/B978-008055232-3.61346-7
  • Domínguez, V., Collares, M., Ormaechea, G., & Tamosiunas, G. (2016). Uso racional de benzodiacepinas: hacia una mejor prescripción. Revista Uruguaya de Medicina Interna, 1(3), 14-24. http://www.scielo.edu.uy/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2393-67972016000300002&lng=es&tlng=es
  • Gascón, P. (2004). Análisis de la utilización de las benzodiacepinas. Offarm, 23(3), 163-164. https://www.elsevier.es/es-revista-offarm-4-articulo-analisis-utilizacion-benzodiacepinas-13059636

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.