Kilpirauhasongelmat ja masennus

28.6.2018 en Kuriositeetit 0 Jaetut
naisen kurkkuun koskee

Vaikka kyseessä onkin kaksi eri sairautta, kilpirauhasongelmien ja masennuksen välillä on jo pitkään tiedetty olevan yhteys. On tavallista, että kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivät potilaat tuntevat olonsa väsyneeksi, lannistuneeksi tai apaattiseksi. Tila voi päätyä lopulta pisteeseen, jolloin potilas tuntee olonsa masentuneeksi tästä yleisestä hormonien epätasapainosta johtuen.

Vuosia sitten Psychology Today -lehti ilmoitti julkaisemassaan artikkelissa lukijoilleen jotain, jonka vuoksi ehkä kannattaa pysähtyä hetkeksi ajattelemaan asiaa syvemmin. George Washingtonin yliopiston psykiatrian professori tohtori Amir A. Afkhami on osoittanut olevan mahdollista, että tavallinen kilpirauhasongelma voisi olla monien mielenterveysongelmien taustalla piilevä syy.

Toisinaan lääkärit jättävät huomioimatta tosiasian, että joidenkin mielenterveydellisten ongelmien todellinen syy voi liittyä kilpirauhasen toiminnalliseen ongelmaan. 
Jaa

Kilpirauhanen on pieni perhosenmuotoinen elin, joka painaa hieman yli 20 grammaa. On mielenkiintoista, miten tällä pikkiriikkisellä elimellä on niin valtava vaikutus meidän aineenvaihduntaamme, sisäiseen tasapainoomme ja hyvinvointiimme. Mikä tahansa muutos voi aiheuttaa selkeitä fyysisiä oireita ja kilpirauhasongelmia. Lisäksi tiedetään olevan ihmisiä, joilla on kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä psykoottisia oireita.

Kaikki tämä on viitettä siitä, miten tärkeää on sulkea mahdolliset kilpirauhasongelmat pois, kun koetetaan hoitaa psykiatrisia ongelmia. Itse asiassa tohtori Afkhamin mukaan epäonnistuminen tämän seulonnan suorittamisessa voi johtaa merkittäviin negatiivisiin seurauksiin. Huomaamatta jäänyt kilpirauhasongelma voi tarkoittaa, että potilas joutuu käymään läpi tarpeetonta hoitoa ja terapiaa ennen todellisen syyn löytymistä.

subkliininen hypotyreoosi

Kilpirauhasongelmat: erittäin yleinen vaiva

Vuodelta 2010 oleva tutkimus osoitti kilpirauhasongelmien yleisyyden Yhdysvalloissa, kun todettiin että lähes 10 % väestöstä kärsi vielä diagnosoimattomasta kilpirauhasongelmasta. Se on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Näistä huomaamatta jääneistä kilpirauhasongelmista kärsivistä monilla oli lisäksi jonkin asteinen ongelma masennuksen kanssa.

Toisin sanoen on olemassa monia potilaita, jotka eivät saa kunnollista hoitoa kilpirauhasongelmiinsa. Niin oudolta kuin tämä voikin kuulostaa, he ovat tämän sijaan hoidossa masennuksen johdosta, vaikka muutosta tai kohentumista mielialassa ei ole havaittu hoidon edetessäkään. Ja kaikki tämä on seurausta siitä, että heitä hoitanut terveydenalan ammattilainen ei onnistunut tekemään heidän ongelmastaan oikeaa ja asianmukaista diagnoosia. Lienee kannattavaa mainita, että masennusoireiden lisäksi myös voimakas ahdistus on varsin tavallista. Joten kun nämä kaksi piirrettä yhdistyvät, on tämän tilan diagnostinen nimike subkliininen hypotyreoosi.

Mielenkiintoista kyllä, tästä kliinisestä todellisuudesta on tiedetty jo vuodesta 1825. Tuolloin lääkärit kuvailivat sitä sanoilla ”nervous affectation”, joka oli seurausta kilpirauhasongelmasta. Tämä mielenkiintoinen tosiasia kannattaa pitää korvan takana, varsinkin kun otamme huomioon erään toisen tiedonmurusen Journal of Thyroid Research -lehdestä. Sen mukaan 40 % ihmisistä,  jotka kärsivät kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminnasta, ovat lisäksi alttiita käymään läpi masennuksen syöverit.

nainen hakkaa päätään seinään

Tarkastellaan seuraavaksi joitakin oireita, joista subkliinisen hypotyreoosin kanssa elävät ihmiset tavanomaisesti kärsivät. 

  • Kuiva iho.
  • Hiustenlähtö.
  • Väsymys ja raskauden tuntu.
  • Muisti– ja keskittymisongelmat.
  • Ripuli.
  • Painonnousu.
  • Kylmän tuntemus jopa lämpimällä säällä.
  • Kohonnut huono kolesteroli eli LDL-kolesteroli.
  • Lannistunut olo.
  • Vaikeus saattaa loppuun jopa kaikkein yksinkertaisimpia tehtäviä.
  • Jatkuva ärtyneisyys ja huonotuulisuus.
  • Avuttomuus ja negatiiviset tai fatalistiset ajatukset.
  • Hedelmällisyysongelmat.

Subkliininen hypotyreoosi on erityisen yleistä naisilla. Sillä on tapana ilmetä usein vaihdevuosien yhteydessä.

Miten subkliinistä hypotyreoosia hoidetaan?

Tiedämme jo kilpirauhasongelmien ja mielialan välillä vallitsevasta yhteydestä. Tiedämme lisäksi masennuksen olevan yleinen oire subkliinisestä hypotyreoosista kärsivien potilaiden parissa (muiden yllä mainittujen oireiden ohella). Nyt mielessäsi saattaakin pyöriä kysymys siitä, voiko näitä merkkejä ja oireita hoitaa jotenkin.

Vastaus on kyllä. Hoitoa on tarjolla ja se on yleensä tehokasta. Anhuin yliopiston (Kiina) tutkimus osoitti, että kuuden kuukauden levotyroksiinihoidon (joka on synteettinen kilpirauhashormoni) jälkeen potilaiden tilassa oli havaittavissa selvä parannus.

  • Heidän kognitiiviset toimintonsa kohentuivat. He pystyivät jälleen keskittymään tehtäviin. Heidän muistinsa parani, he tunsivat olonsa motivoituneiksi asioiden järjestämisen suhteen, sekä asettivat tavoitteita ja päämääriä.
  • Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että subkliinisestä hypotyreoosista ja sen aiheuttamasta masennuksesta kärsivä potilas ei saa oloonsa parannusta masennuslääkkeiden avulla.

kilpirauhasen tutkiminen

Asiantuntijat varoittavat, että masennuslääkkeet eivät ole ainoastaan hyödyttömiä näissä tapauksissa, vaan voivat lisäksi aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia. Ne voivat aiheuttaa unettomuutta, painonnousua ja voivat vaikuttaa potilaan emotionaaliseen tilaan kielteisellä tavalla. Kuten totesimme jo alussa, tulisi kaikkien lääkäreiden tarkistaa mahdollinen hormonien epätasapaino aina masennuksesta kärsivän potilaan kohdatessaan. 

Jos lääkäri jättää huomioimatta hormonaalisen epätasapainon mahdollisuuden, voi potilas saada väärää hoitoa. Kliininen hoitosuunnitelma voi tehdä potilaan tilasta vielä entistä huonomman. Voimme kuitenkin tehdä sen johtopäätöksen että levotyroksiini toimii, ja tehokas lääke joka tuottaa näkyviä tuloksia kaikilla tasoilla muutaman kuukauden käytön jälkeen. Potilaiden paino laskee, heidän hiuksensa vahvistuvat ja he tuntevat olonsa paremmaksi ja optimistisemmaksi.

On tärkeää pitää huolta omasta endokriinisestä terveydestämme. Meillä on tapana sanoa, että “olemme mitä ajattelemme ja tunnemme.” Tähän kannattaa kuitenkin lisätä vielä yksi pieni yksityiskohta – me olemme myös hormonimme, ja niiden asianmukainen tasapaino takaa oman hyvinvointimme.

UUTISIA VERKOSSA