Lapsen ja teini-ikäisen kasvattaminen on eri asia

Teini-ikäisenä vanhempana oleminen ei ole sama kuin lapsen vanhempana olo. Teini-ikäisten tarpeiden tunteminen ja ymmärtäminen antaa vanhemmille mahdollisuuden jatkaa heidän auttamistaan uudessa elämänvaiheessa.
Lapsen ja teini-ikäisen kasvattaminen on eri asia
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Onneksi vanhemmat ovat nykyään entistä enemmän kiinnostuneita positiivisen ja kunnioittavan kasvatustyylin omaksumisesta kotona. He kuuntelevat asiantuntijoita ja onnistuvat usein saavuttamaan loistavan ja onnellisen suhteen lastensa kanssa. Lapsen ja teini-ikäisen kasvattaminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Lapsen tultua murrosikään monet vanhat rutiinit eivät ehkä enää toimi.

Kun näin tapahtuu, vanhemmat saattavat tuntea hämmennystä ja turhautumista. He kysyvät itseltään, mitä he ovat tehneet väärin kun kaikki on muuttunut niin radikaalisti. Miksi heidän lapsensa ei enää tottele heitä? Miksi teini on niin kapinallinen ja kaukainen?

Useimmissa tapauksissa vanhemmat eivät ole tehneet mitään väärää. Se on yksinkertaisesti niin, että lapset muuttuvat kun he kasvavat. Vanhempien on kuitenkin usein vaikea hyväksyä siirtyminen lapsuudesta murrosikään.

On tärkeää tietää miten lapsen ja teini-ikäisen kasvattaminen eroavat toisistaan

Monet vanhemmat ajattelevat, että olisi ihanaa jos omat lapset eivät kasvaisi lainkaan. Pienempänä lapset nauttivat vanhempiensa seurasta ja he ovat niin viattomia. Vanhemmat ovat huolissaan siitä, että varttuminen ja uusien haasteiden kohtaaminen vain aiheuttaa kaikille kärsimystä, sekä lapselle itselleen että hänen vanhemmilleen.

Murrosikä saapuu kuitenkin väistämättä. On erittäin tärkeää, että lapset tietävät että kun he kasvavat ja muuttuvat, niin heidän vanhempansa tulevat aina hyväksymään heidät ja ovat heidän rinnallaan joka askeleella. Tässä artikkelissa puhumme tärkeimmistä haasteista, joita vanhemmat kohtaavat lapsensa teini-iän kynnyksellä, ja miten he voivat muuttaa kasvatustyyliään vastaamaan perheen uusia vaatimuksia.

Tärkeimmät erot lapsen ja teini-ikäisen välillä

Äiti kouluttaa lastaan.

Huomio vs. yksityisyys

Tämä on yksi ensimmäisistä näkökohdista, joita teini-ikäisten lasten vanhempien on asenteessaan muutettava. Lapsuuden aikana lapset tarvitsevat, vaativat ja nauttivat vanhempiensa läsnäolosta ja huomiosta. Tämä rikastuttaa heitä kognitiivisesti ja emotionaalisesti ja auttaa heidän kehittymään terveellä tavalla.

Teini-ikäiset kuitenkin tarvitsevat ja vaativat enemmän yksityisyyttä kun he astuvat tähän elämänvaiheeseen. He pitävät vanhempiensa läsnäoloa jopa häiritsevänä. Itse asiassa jokainen hetki, jonka he viettävät vanhempiensa ulottumattomissa, vahvistaa heidän itsenäisyyttään.

Valvonta vs. itsenäisyys

Vanhemmat huomaavat usein, että heidän aikaisemmin käyttämänsä kasvatusmallit eivät enää toimi teini-ikäisten kanssa. Tämä on täysin normaalia.

Lapset tarvitsevat valvontaa ja ohjausta. He tarvitsevat vanhempiensa tarjoamat toimintakehykset, ohjeet ja rajat. Murrosiässä teini-ikäisten on taas kyettävä kehittämään itsenäisyyttään. Tietysti rajoituksia vaaditaan edelleen, mutta niiden on oltava lievempiä.

Kun lapset ovat pieniä, vanhemmat saattavat tehdä kotitehtäviä heidän kanssaan tai saada heidät kylpemään tiettynä ajankohtana. Murrosiässä nuorten on kuitenkin tehtävä omat sääntönsä jossain määrin. Heidän tulisi esimerkiksi olla vastuussa omista kotitehtävistään ja henkilökohtaisesta hygieniastaan.

Tämän vaiheen aikana vanhemmat alkavat vihdoin nähdä kasvatusmalliensa hyödyt, etenkin jos lapselle on opetettu pikkuhiljaa itsenäistymistä ja vastuuta lapsesta pitäen.

Perhe vs. ystävät

Lapsuuden aikana perhe tarjoaa lapsen yhteiselon puitteet. Vanhemmat ovat siinä keskeisessä roolissa. Tämä antaa lapselle mahdollisuuden kehittää näkökulmaa sekä maailmaan että itseensä. Teini-ikäisenä ystävät ja vertaiset ottavat tuon roolin, ja perhe joutuu taustalle. Tämä on luonnollinen ja positiivinen muutos, jota kaikki vanhemmat eivät kylläkään halua tapahtuvan.

Nuoren on annettava seurustella ja viettää enemmän aikaa ystäviensä kanssa. Vanhempien tulisi yrittää olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti tai negatiivisesti. He eivät myöskään saa missään nimessä yrittää että lapsi tuntisi syyllisyyttä halustaan mennä mieluummin elokuviin ystävien kanssa kuin viettää aikaa perheen kanssa. Tällainen asenne häiritsee suuresti tätä välttämätöntä kehitysvaihetta ihmisen elämässä.

Lapsen ja teini-ikäisen kasvattaminen ovat kaksi eri asiaa.

Joitakin yhtäläisyyksiä lapsen ja teini-ikäisen kasvatuksessa

Vaikka siirtymä lapsuudesta teini-ikään on yleensä asteittainen, nämä muutokset voivat saada vanhemmat tuntemaan hallinnan menetystä. Lisäksi he saattavat kokea, että kaikki, mitä he ovat tähän mennessä oppineet vanhemmuudesta, yhtäkkiä kyseenalaistetaan. Todellisuudessa heidän on kuitenkin tehtävä vain muutamia säätöjä sekä kasvatustyyliinsä että asenteisiinsa.

Lapsi tarvitsee edelleen rakkautta ja ehdotonta hyväksyntää murrosiässä. Hän tarvitsee edelleen rajoja ja ohjausta. Teini-ikäinen hyötyy suuresti läheisestä suhteesta vanhempiinsa. Vanhempien on vain muistettava, että heidän kasvattamansa lapsi on edelleen olemassa; hän vain kehittyy ja kasvaa. Tästä syystä heidän ei pidä pelätä näitä muutoksia, vaan heidän on oltava ylpeitä siitä, että he voivat seurata lastaan seuraavalle vaiheelle aikuisuuteen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Molinero, L. R. (2007). El adolescente y su entorno: familia, amigos, escuela y medios. Revista española de pediatría: clínica e investigación63(1), 29-37.
  • Vallet, M. (2006). Cómo educar a nuestros adolescentes: un esfuerzo que merece la pena. WK Educación.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.