Kuolen ahdistukseen: myytti vai todellisuus?

"En kestä tätä enää", "Minusta tuntuu, että saan sydänkohtauksen", "Nämä oireet ovat kamalia", "Kun en saa enää henkeä, minusta tuntuu, että kuolen ahdistukseen"...  Kaikki nämä tunteet ovat yleisiä niillä potilailla, jotka kärsivät paniikkihäiriöistä tai ahdistuneisuudesta. Paniikkihäiriössä potilas kokee äkillisiä ja toistuvia pelon aaltoja, jotka kestävät useiden minuuttien ajan. Joskus oireet voivat myös kestää pidempään. Näitä pelon aaltoja kutsutaan myös paniikkikohtauksiksi.
Kuolen ahdistukseen: myytti vai todellisuus?
Francisco Pérez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Francisco Pérez.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Paniikkikohtaus voi tapahtua milloin tahansa, ja tästä syystä monet paniikkihäiriöistä tai ahdistuneisuudesta kärsivät ihmiset ovat huolissaan uuden kohtauksen mahdollisuudesta. Siksi ihminen, jolla on paniikkikohtauksia, voi lannistua ja tuntea häpeää, koska hän ei kykene enää suorittamaan päivittäisiä toimintoja, kuten käydä kaupassa tai ajaa autoa.

“Mitä enemmän kohtauksia minulla oli, sitä enemmän pelkoa tunsin. Minä elin aina pelossa. En tiennyt milloin minulla saattoi ilmestyä uusi kohtaus. Olin niin peloissani, etten halunnut enää poistua talostani.”

-Lucia-

Paniikkikohtauksille ominaista on pelko hallinnan menettämisestä tai tyypillinen “kuolen ahdistukseen” -ajatus. Näillä ihmisillä on voimakkaita fysiologisia reaktioita, jotka voivat tuntua esimerkiksi sydänkohtaukselta. Siksi yksi paniikkihäiriön yleisimmistä oireista onkin kuolemanpelko.

Tästä eteenpäin haluaisimme kuitenkin lähettää rauhoittavan viestin kaikille näille ihmisille. Kukaan ei ole vielä kuollut paniikkikohtaukseen. On totta, että oireet ovat erittäin epämiellyttäviä ja huolestuttavia, mutta kukaan ei kuole paniikkikohtaukseen. Toinen hyvin erilainen asia on kuitenkin se, että silloin kun tämä paniikkikohtaus johtaa hallitsemattomaan käyttäytymiseen (kuten talosta ulos juoksemiseen ja kadun ylittämiseen katsomatta ensin ympärilleen), voi se tietysti vaarantaa fyysisen koskemattomuutemme.

Paniikkikohtaus

Paniikkikohtauksia voi esiintyä minkä tahansa ahdistuneisuushäiriön tai muun mielenterveyshäiriön taustalla. Nämä häiriöt voivat olla esimerkiksi masennushäiriöitä, traumanjälkeisiä stressihäiriötä tai päihteiden käytöstä johtuvia mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi niitä voi esiintyä myös joissain sairauksissa, kuten sydämeen, hengitysteihin sekä vatsaan ja suoleen liittyvät sairauksissa. Kuten voimme nähdä, paniikkikohtaus ei itsestään ole häiriö. Se on pikemminkin oire.

Paniikkikohtauksia voi esiintyä minkä tahansa ahdistuneisuushäiriön tai muun mielenterveyshäiriön taustalla

Mikä on paniikkikohtaus?

Paniikkikohtaus on voimakkaan pelon tai voimakkaan pahan olon äkillinen puhkeaminen, joka saavuttaa suurimman mahdollisen ilmaisunsa vain muutaman minuutin aikana. Tänä aikana paniikkikohtauksen saaneella ihmisellä ilmenee neljä tai useampi seuraavista oireista:

  • Sydämentykytys, sydämen rytmin tai sydämen sykkeen kiihtyminen
  • Hikoilu
  • Vapina tai kouristukset
  • Vaikeudet hengittää tai tukehtumisen tunne
  • Tukahduttava tunne
  • Rinnassa ilmenevä kipu tai ahdistus
  • Pahoinvointi tai vatsakipu
  • Huimaus, epävakaus, päänsärky tai pyörtyminen
  • Vilunväristykset tai kuumuuden tunne
  • Parestesiat (tunnottomuus tai pistely)
  • Derealisaatio (epätodellisuuden tunne) tai depersonalisaatio (itsensä epätodelliseksi tunteminen)
  • Hallinnan menettämisen tai hulluksi tulemisen pelko
  • Kuolemanpelko

Kuten totesimme, nämä oireet voivat esiintyä sekä joidenkin fyysisten sairauksien että mielenterveyshäiriöiden yhteydessä. Jos sinäkin kärsit ahdistuksesta, nämä oireet voivat olla sinulle tuttuja.

Paniikkikohtaukseen liittyy useita epämukavia oireita, kuten vapinaa, sydämentykytystä, huimausta, pahoinvointia ja rintakipua

Onko mahdollista, että kuolen ahdistukseen?

Ahdistus on tunne, joka on yhteinen kaikille ihmisille. Se on läsnä koko elämämme ajan. Kuten muutkin tunteet, se täyttää sille tarkoitetun toiminnon, sillä ahdistuksen tunteen tarkoituksena on valmistella meitä siihen mikä voi olla vaarallista, ja aktivoi sen vuoksi itsensä silloin, kun mahdollinen uhka tai vaara on havaittu.

Ahdistus on evoluution näkökulmasta auttanut ihmistä selviytymään, valmistaen meitä taisteluun tai pakoon. Sen tarkoitus on mukautuva, suojaten meitä mahdollisilta vaaroilta ja uhkatilanteilta. Voisimme kuvitella sen toisin sanoen hälytysjärjestelmänä, joka suojelee meitä. Mutta toisaalta, jos sen tarkoituksena on suojella meitä, miten se voi vahingoittaa meitä siihen asti, että se päättää meidän elämämme?

“Yhtenä päivänä, ilman syytä tai varoitusta, olin niin peloissani, että luulin kuolevani. Sydämeeni pisti ja päässäni pyöri. Minulla oli näitä oireita kahden viikon välein. Luulin tulevani hulluksi.”

Ahdistus ei ole hyvä eikä paha, se on vain yksi tunteista, kuten viha tai ilo. Se muuttuu kuitenkin negatiiviseksi tai patologiseksi silloin, jos se on liiallista tai hallitsematonta.

Patologinen ahdistus määritellään ahdistukseksi, joka on liiallista tai suhteetonta siihen ärsykkeeseen, joka sitä aiheuttaa. Patologinen ahdistus vaikuttaa ihmiseen hyvin usein tai kestää pitkään, ja se rajoittaa siitä kärsivän ihmisen elämää estäen häntä sopeutumaan ​​ympäristöönsä. Yksistään ahdistus ei siis voi tappaa meitä, sillä se “suojaa” meitä niiltä vaaroilta ja uhkatilanteilta, joita kuvittelemme.

Jos puolestaan ajattelemme ahdistusta ja sen mukautuvaa toimintaa, näemme sen olevan tarpeellinen. Esimerkiksi kovan melun kohdalla on normaalia, että me havahdumme ja asetamme itsemme jännitystilaan. Tämä auttaisi meitä pakenemaan esimerkiksi sellaisesta paikasta, jossa jotain saattaa pudota päällemme.

Jos se ei ole pahasta, miksi se saa minut tuntemaan siltä, että kuolen ahdistukseen?

Jos aivosi havaitsevat todellisen tai kuvitellun uhkatilanteen, se aktivoi hälytysjärjestelmän, joka johtaa elimistön muutoksiin fysiologisella tasolla henkesi suojelemiseksi. Nämä muutokset paniikkikohtauksessa koetaan uhkana, koska vaara ei ole todellinen. Jos olisit todella vaarallisessa tilanteessa, et tuntisi näitä oireita vaarallisiksi. Näet ne normaalina vastaiskuna tässä tilanteessa, joka esittää sinulle todellista hengenvaaraa.

Esimerkiksi, jos olet paikassa joka syttyy palamaan juuri tällä hetkellä, tunnet vaaran ja hälytysjärjestelmäsi aktivoituu. Tällä tapaa fysiologinen aktivoituminen tapahtuu, jonka ansiosta voit paeta palavasta tilasta ja pelastaa henkesi. Tätä varten sydämesi täytyy lyödä nopeammin, jotta se voi lähettää enemmän verta raajoihin. Sydämesi ei kuitenkaan lyö nopeammin sydämessä tapahtuvan vian takia, etkä tule kuolemaan ahdistukseen.

Jos kärsin paniikkikohtauksesta, tunnen että kuolen ahdistukseen.

Jotain vastaavaa tapahtuu silloin, kun tunnet ettet saa henkeä. Kukaan ei ole kuollut tukehtumiseen tai tukahtumisen tunteeseen paniikkikohtauksen aikana. Päinvastoin, tämä reaktio lisää veren happipitoisuutta lisääntyneiden hengenvetojen määrän seurauksena. Tätä kutsutaan hyperventilaatioksi.

Ainun ei siis tarvitse huolehtia siitä, että kuolisit ahdistukseen. Oireet ovat toden totta kiusallisia, mutta ne eivät ole hengenvaarallisia. Tavallisinta onkin, että jos käännyt lääkärin puoleen näiden oireiden pohjalta, hän todennäköisesti kertoo sinulle että kärsit ahdistuksesta, eikä sinun tarvitse olla asiasta huolestunut. Tapauksissa, joissa ahdistus kuitenkin kasvaa erittäin voimakkaaksi tai se on toistuvaa, voi olla tarpeellista, että lääkäri lähettää sinut asiantuntijan puheille.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.