Ihmisen vaistojen ABC

12.11.2019
Tästä mielenkiintoisesta artikkelista voit oppia kaiken ihmisen vaistoista!

Puhumme vaistoista tämän tästä, ihan arkikielessä. Mutta useimmat eivät kuitenkaan välttämättä tiedä mitä ihmisen vaistot oikeastaan ovat. Vaisto on biologiasta lainattu sana. Se muistuttaa siitä, että loppujen lopuksi ihmiset ovat vain nisäkkäitä, jotka ovat kehittyneet muita eläimiä pidemmälle. 

Jotkut erikoispiirteet erottavat ihmiset muista eläimistä. Olemme ehkä kuulleet puhuttavan ihmisen selviytymisvaistosta. Mutta vaikka useimmat uskovatkin että se on todellinen vaisto, tiedämme myös, että itsemurhia esiintyy nykymaailmassa päivittäin. Kaikki ovat varmasti kuulleet myös seksuaalisista vaistoista. Mutta silti tiedämme myös impotenssin ja muiden seksuaalisten toimintahäiriöiden olemassaolosta.

“Vaisto on hämmästyttävä asia. Sitä ei voida selittää, eikä sitä voida jättää huomioimatta.”

-Agatha Christie-

Kuten voimme nähdä, puhe ihmisen vaistoista ei rajoitu biologiseen keskusteluun. Siihen vaikuttaa myös laaja määrä kulttuurillisia ja symbolisia tekijöitä. Itse asiassa on olemassa koulukuntia, jotka eivät käsittele vaistoja lainkaan. Sen sijaan näissä koulukunnissa puhutaan ”vieteistä”.

mies tyrskyn edessä

Biologinen teoria ihmisen vaistoista

Biologisesta näkökulmasta ihmisen vaistot ovat perinnöllisen käyttäytymisen sinikopioita, ja nämä ovat yleisiä kaikilla lajeilla. Näiden vaistojen tarkoitus on auttaa ihmisiä sopeutumaan ympäristöihinsä. Ne on ohjelmoitu aivoihin. Vaistot auttavat meitä suojelemaan itseämme ja pitämään itsemme elossa. Ne ilmenevät välittöminä tai automaattisina reaktioina.

Biologiset teoriat osoittavat, että ihmisillä on tiettyjä perusvaistoja:

  • Selviytymisvaisto. Tämä sisältää kaikki peruskäytökset, jotka auttavat elämän ja terveyden ylläpitämisessä. Joitain esimerkkejä ovat vaaran välttäminen, syöminen ja suojan etsiminen.
  • Lisääntymisvaisto. Tämä tarkoittaa lajin säilyvyyden takaamista. Pohjimmiltaan tässä on kyse seksuaalisuudesta.
  • Uskonnollinen vaisto. Vaikka tästä ei olekaan yksimielisyyttä, useimmat positivistisen koulukunnan psykologit sanovat, että ihmisillä on sisäinen tarve löytää elämälleen merkitys. He sanovat, että tällä vaistolla on yhteys samaan aivojen alueeseen, joka on aktiivinen epileptisen episodin aikana.

Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan selitä esimerkiksi sitä, miksi ihminen lakkaa syömästä kun hän tuntee olevansa ylipainoinen, vaikkei hän sitä olisi. Tämä vaikuttaisi olevan vaistojen automaattista luonnetta vastaan.

Viettien teoria

Sigmund Freud oli sitä mieltä, ettei ihmisissä ole tällaisia vaistoja. Hän väitti, että ihmisillä oli lajeille tyypillisiä liikkeellepanevia voimia, joita hän kutsui vieteiksi. Nämä vietit ovat psykologisia impulsseja, jotka koostuvat kiihtymyksen ja fyysisen jännitteen tiloista.

Vietit pyrkivät vapauttamaan tai tukahduttamaan jännityksen tilan. Tämän saavuttamiseksi ne etsivät objektin, joka sallii tästä eroon pääsemisen. Esimerkiksi nälkä vastaa viettiä ja ruoka toimii objektina, joka sallii ihmisen vapauttaa itsensä tästä vietistä. Palaamme jälleen samaan kysymykseen: miksi sitten jotkut ihmiset eivät syö? Freud ehdotti, etteivät kaikki ihmisen impulssit ole hyvänlaatuisia. 

Freudin mukaan on olemassa kaksi perusviettiä: Eros ja Thanatos. Eros sisältää kaikki ne impulssit, joilla on tekemistä itsesäilytyksen ja seksuaalisuuden kanssa. Thanatos vastaa kuolemanviettiä, ja se sisältää väkivaltaiset, kaoottiset ja hajottavat impulssit, ja myöskin halun palata elottomaan tilaan. Vietit eivät itse asiassa pyri tyydyttämään välittömiä haluja itsessään, vaan niiden henkisiä ilmentymiä.

nainen luonnossa

Muut teoriat

On olemassa myös muita ihmisen vaistoja käsitteleviä teorioita. Nämä pyrkivät luomaan keskitien biologisten teorioiden ja viettiteorian välille. Pohjimmiltaan nämä luokittelevat vietit eri tavalla, ottaen huomioon näkökulmat yhdestä tai toisesta eri teoriasta.

Näiden lähestymistapojen mukaan ihmisen vaistot jaetaan seuraavasti:

  • Elämänvaisto. Tämä sisältää seksuaaliset vaistot ja pakene tai taistele –impulssit. Tämä on yleisesti verrattavissa selviytymisvaistoon.
  • Nautinnon vaistot. Näiden tavoite on tarjota ihmisen hyvinvoinnin korkeinta tasoa ja ne ovat jalostus ihmisen selviytymisvaistosta. Emme esimerkiksi juo vettä vain selviytyäksemme. Saatamme lisätä veteen myös eri makuja.
  • Sosiaaliset vaistot. Nämä sisältävät seuran, vallan, arvovallan ja omaisuuden tarpeen.
  • Kulttuurilliset vaistot. Tämä sisältää mm. impulssit tietää, löytää ja ilmaista itseään taiteellisesti.

Rennossa keskustelussa ihmiset puhuvat myös muista vaistoista, kuten äidillisestä vaistosta. Tämä on oletettavasti syy sille, miksi naiset tuntevat yleensä hellyyttä ja rakkautta nähdessään tai pidellessään vauvaa. Sitten on olemassa vastenmielisyyden ja torjunnan vaisto asioita kohtaan, jotka ovat inhottavia. Mikä näistä teorioista sitten on oikea? Tähän kysymykseen ei ole löydetty tyydyttävää vastausta.

  • Marcuse, H., & Vásquez, G. H. (1980). La rebelión de los instintos vitales. Ideas y Valores, 29(57-58), 69-74.