Kuinka kohdata stressaavat tilanteet?
Elämässä tulee hetkiä ja tilanteita, joilla on meihin valtaisa vaikutus. Jokainen henkilö reagoi kuitenkin eri tavoin vastoinkäymisiin. Koska meistä jokainen joutuu käymään läpi stressaavia tilanteita, päätimme jakaa vinkkejä aiheeseen liittyen. Lue alta lisää siitä, kuinka kohdata stressaavat tilanteet.
Mitä stressaavat tilanteet ovat?
Stressi voidaan määritellä kuormitusta aiheuttavien tilanteiden synnyttämäksi jännitteeksi, joka johtaa psykosomaattisiin reaktioihin tai psyykkisiin häiriöihin.
Stressaava tilanne on siis jonkinlainen kuormittava tilanne, olipa se sitä sitten fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Se, vaikuttaako stressi terveyteen, riippuu kuitenkin useista tekijöistä.
Stressin aiheuttajat ovat moninaiset. Niitä ovat muun muassa:
- Ylikuormitus ja tyytymättömyys omaan työhön
- Sairastuminen
- Ongelmat kumppanin, perheen, ystävien tai työkavereiden kanssa
- Koe
- Muutto
- Kyvyttömyys sanoa “ei”
- Vapaa-ajan puute
- Läheisen kuolema
- Liialliset askareet
- Liikenneruuhkat
Stressiä aiheuttavat myös useat fyysiset syyt, kuten ylirasitus, huono ryhti, unenpuute, nälkä, painon epänormaali vaihtelu, toistuvat päänsäryt ja atooppinen ihottuma.
Kuinka kohdata stressaavat tilanteet: strategioita
Stressaavat tilanteet voi käsitellä eri tavoin. Kun niiden kanssa oppii pärjäämään, hyvinvointi lisääntyy, mikä parantaa elämänlaatua. Nämä strategiat vaativat kuitenkin omistautumista. Katsotaan niistä nyt muutamia.
Stressaavat tilanteet ja kommunikaatio
Me kaikki kommunikoimme jatkuvasti. Sinun on kuitenkin pohdittava, teetkö sen itsevarmasti. Itsevarma kommunikaatio edellyttää sinulta tietoisuutta siitä, minkä viestin haluat välittää. Sinun on saatava ajatuksesi ja tunteesi hallintaan, jotta viestisi menee perille toiselle henkilölle mahdollisimman tehokkaasti.
Kun puhumme kommunikaatiosta, emme tarkoita kommunikaatiota ainoastaan kirjoitetun ja puhutun kielen kautta, vaan myös sitä, mitä kehonkielestäsi välittyy. Itsevarma kommunikaatio edellyttää kaikkien näiden puolien huomioimista.
Miten kommunikaatio sitten auttaa stressaavissa tilanteissa? Siten, että kun saat viestisi hyvin perille, vältät mahdollisen jännitteen, jota olisit saattanut tuntea siinä tapauksessa, että et olisi saanut ilmaistua itseäsi selkeästi. Lisäksi se on hyvä keino pyytää apua. Näin se antaa lisävoimia kohdata elämän haasteet.
Tunteiden hallinta
Tunteiden hallinta on oleellinen asia stressaavissa tilanteissa. Se voi olla aluksi hankalaa, mutta kun opit tunnistamaan oikeat hetket ja tilanteet tunteiden ilmaisulle, se on paljon helpompaa.
Kuvittele, että olet erittäin stressaantunut ja vihainen töissä. Haluaisit kertoa kaikille tasan tarkkaan, miltä sinusta tuntuu. Menettäisit kuitenkin luultavasti malttisi ja pahentaisit koko tilannetta. Hyvä uutinen on se, että voit etsiä muita keinoja ja tilanteita tunteiden purkamiseen. Yksi vaihtoehto on meditaatio.
Sinnikkyys stressaavan tilanteen jälkeen
Jokainen meistä voi kehittää sinnikkyyttään. Siinä on kyse ongelmien yli pääsemisestä ja eteenpäin jatkamisesta silloinkin, kun onni ei ole puolellamme. Sinnikkyys liittyy myös siihen, kuinka paljon tukea henkilö saa, niin materiaalista kuin ihmistenkin tukea. Myös asenne ja taito laittaa asiat tärkeysjärjestykseen vaikuttavat siihen. Vaikka valittavana olevat vaihtoehdot eivät välttämättä ole niitä kaikkein otollisimpia, sinun on opittava hyödyntämään niitä tehdäksesi parhaat päätökset.
Aikatauluttaminen
Olosi saattaa tuntua stressaantuneelta ja rasittuneelta, koska sinulla ei ole riittävästi aikaa tehdä kaikkea mitä haluaisit. Taaskin kannattaa pysähtyä miettimään omaa tärkeysjärjestystä. Kun olet laatinut sen, voit luoda aikataulun tehtävillesi.
Ideana on tietenkin noudattaa tuota aikataulua. Jotta tämä onnistuisi, on tärkeää olla asettamatta liian korkeita ja saavuttamattomissa olevia tavoitteita ja olla kurinalainen. Näin et ammu itseäsi jalkaan.
Noudata rutiinia
Rutiini auttaa vähentämään päivittäistä kognitiivista eli tiedollista rasitusta. Teet päätöksen ja sovellat sen seurauksia, jolloin sinun ei tarvitse käydä läpi samaa päätöksentekoprosessia joka kerta. Näin sinun on helpompi kohdistaa voimavarasi muiden päätösten tekemiseen, minkä seurauksena stressi elämässäsi vähenee kokonaisuudessaan.
Rutiini tuo varmuutta, koska sinulle on selvää mitä olet tekemässä. Tämän lisäksi se auttaa sinua myös organisoimaan ajankäyttöäsi, ja nämä terveelliset tottumukset vaikuttavat suoralla tavalla hyvinvointiisi.
Anna asioiden mennä omalla painollaan
Tämä tarkoittaa sitä, ettet jää jumiin johonkin tiettyyn tilanteeseen. Pystyt ratkaisemaan joitakin ongelmia, mutta kaikkia et. Useimmissa tapauksissa vaikeinta on kuitenkin erottaa nämä erilaiset ongelmat toisistaan.
Irti päästäminen tarkoittaa myös sitä, että et ui vastavirtaan. Sinun on opittava sopeutumaan ja hyväksymään asiat, joita et voi muuttaa. Liika peräänantamattomuus lisää vain jännitettä entisestään, kunnes lopulta murrut.
Elä päivä ja hetki kerrallaan
Kun jäät miettimään, mitä olisi tapahtunut jos olisit sanonut tai tehnyt jotain toisin, annat liikaa painoarvoa menneisyydelle. Tämän seurauksena usein vain satutat itseäsi ja ruokit negatiivisia tunteita, kuten häpeää, surua tai syyllisyyttä.
Vaikka tunteilla on oma arvonsa, niitä ei ole aina helppo luokitella hyviksi tai pahoiksi. Niiden vaikutus meihin sekä tapa, jolla ne ehdollistavat mielialaamme, riippuvat pitkälti siitä, kuinka käsittelemme niitä. Yksi huonoimmista tavoista hallita tunteita on jauhaa asioita yhä uudestaan ja uudestaan omassa mielessä aivan kuin purukumia.
Vähän samasta asiasta on kyse silloin, kun keskityt jatkuvasti tulevaisuuteen. Näin vain ruokit ahdistustasi, ja tämä voi tehdä olostasi erittäin kehnon. Tulevaisuuden miettiminen ei ole huono juttu, mutta ongelmat alkavat silloin, kun jäät siihen mielessäsi jumiin.
Stressaavat tilanteet ja mindfulness
Saadaksesi edellisistä strategioista kaiken hyödyn irti, sinun kannattaa harkita mindfulness-menetelmiä, jotka lisäävät tietoista läsnäoloasi. Tutkimukset itse asiassa tukevat mindfulnessin hyötyjä. Shapiro, Carlson, Astin ja Freedman osoittavat Journal of Clinical Psychology -lehden artikkelissa, kuinka mindfulness hoitaa tehokkaasti sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.
Pidä kuitenkin mielessä, että koska et ikinä pysty käsittelemään ihan kaikkea mitä elämä eteesi heittää, aina kannattaa pyytää apua. Asiantuntijat, esimerkiksi psykologit, voivat antaa tukea vaikeina aikoina.
Stressaavia tilanteita on tuhansia ja ne vaikuttavat meihin eri tavoin eri tekijöistä riippuen. On tärkeää harkita eräitä strategioita, jotta niiden kanssa pärjäisi. Meidän on myös ymmärrettävä, että negatiiviset tunteet ovat osa matkantekoa. Niitä saa tuntea, mutta niitä ei saa yrittää pitää sisällään tai jättää käsittelemättä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Shapiro, S.L. Carlson, L.E., Astin, J.A., & Freedman, B. (2006). Mecanisms of mindfulness. Jounral of clinical psychology, 62 (3), 373-386.
Paris, L., & Omar, A. (2009). Estrategias de afrontamiento del estrés como potenciadoras de bienestar. Psicología y Sañud, 19(2), 167-175.