Kova vai älykäs työskentely: kumpi on parempi?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 27 kesäkuuta, 2024

Kumpi on parempi, kova vai älykäs työskentely? Jotkut lahjakkaat ihmiset omistavat loputtomia tunteja työhönsä, mutta tekevät sen tehottomasti. Sen lisäksi, että tämä vaikuttaa sen yrityksen tavoitteisiin, jossa he työskentelevät, se vaikuttaa myös heidän omaan fyysiseen ja henkiseen terveyteensä. He tuntevat itsensä uupuneiksi ja joskus jopa täysin vailla motivaatiota.

Monet yritykset kuitenkin asettavat etusijalle työntekijöidensä fyysisen ja kognitiivisen ylirasituksen. He tekevät niin ottamatta huomioon, että tämä lähestymistapa on usein tehoton. Todellisuudessa yhä kilpailukykyisemmässä sosiaalisessa skenaariossa on välttämätöntä soveltaa muita, innovatiivisempia mekanismeja tuottavuuden, menestyksen ja psykologisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Älykäs työskentely voi olla avain tähän muutokseen.

“Mikä voi olla ylentävämpää kuin rauha perheessä ja työssä? Mikään muu ei ole meidän vallassamme.”

-Boris Pasternak-

Klassinen malli kovasta työstä

Kulttuurimme ja kasvatuksemme ovat aina välittäneet meille ajatuksen siitä, että meidän on tehtävä lujasti töitä. Se on ainoa tapa läpäistä kokeemme, meille kerrottiin lapsena. Itseapukirjat taas väittävät, että se on ainoa tapa tavoittaa unelmamme. Ikään kuin jatkuva ponnistelu ja suuri energiainvestointi olisivat ehdoton menestyksen tae. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Yksi tällainen esimerkki tapahtui pandemian aikana. Se kuvataan Frontiers in Psychology –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Tänä aikana monet tekivät töitä kotona etänä. Se tarkoitti monille myös sitä, että he tekivät töitä oikeastaan koko ajan. Tuntien lisääminen ei kuitenkaan aina tarkoittanut tehokkaampaa työtä ja tyytyväisempää oloa.

Seuraavaksi haluamme selittää, mitä kova työ sisältää.

Kovan työn ominaisuudet

Kova työ ei aina johda menestykseen. Sen avulla voimme kuitenkin saavuttaa monia tavoitteita. Tämä menetelmä käyttää siis resursseja, jotka oikein suunnattuna ovat myönteisiä. Kuten sanotaan, kova työskentely on ensimmäinen askel kohti jotain, mutta älykäs työskentely vie meidät sinne, minne haluamme mennä. Nämä ovat kovan työn ominaisuudet:

• Monet tehtävät jäävät tekemättä.
• Se vaatii suurta fyysistä ja kognitiivista rasitusta.
• Muutosten tekeminen ei ole helppoa.
• Suunnittelu ja ajanhallinta ei ole helppoa.
• Se käyttää perinteisiä lähestymistapoja ja menetelmiä, jotka eivät ole erityisen innovatiivisia.
• Tehtävän suorittaminen vie paljon aikaa.
• Odottamattomia ongelmia ja haasteita on usein vaikea käsitellä.
• Vaikka se edellyttää täydellistä omistautumista, suunniteltuja tavoitteita ei siltikään usein saavuteta.

Kun älykäs työskentely mahdollistaa tehokkaamman ajanhallinnan ja kotiin lähtemisen aikaisemmin, kova työskentely imee meidät lähes yksinomaan työympäristöömme. Olemassa ei ole mitään muuta.

Kovaan työhön liittyvät psykologiset vaikutukset

Sen määrittämiseksi, onko parempi työskennellä ahkerasti vai älykkäästi, on otettava huomioon yksi tekijä. Se on se tosiasia, että työntekijä, joka omistaa loputtomasti tunteja työhön ilman hyvää suunnittelua, kärsii kovasta stressistä. Tähän työntekotapaan liittyvät psykologiset vaikutukset ovat melko monimutkaisia:

• Motivaatio alkaa vähitellen laskea ja ilmaantuu turhautumista.
• Kova työskentely ei aina vahvista itsekäsitystä ja itsetuntoa, varsinkaan, jos odotettuja tuloksia ei saavuteta.
• Hongkongin kaupungin yliopisto teki meta-analyysin, joka havaitsi, että pitkät työpäivät vaikuttavat ihmisten terveyteen. Usein esiintyy esimerkiksi kroonista väsymystä ja ahdistusta, ja unen laatu huononee. Sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.

Älykäs työskentely: innovaatioita ja tehokkuutta

On mahdollista, että kasvatuksesi ja koulutuksesi aikana sinulle ei koskaan kerrottu älykkäästä työskentelystä. Loppujen lopuksi elämme ponnistelukulttuurissa ja oletamme tiedostamatta, että se, joka on kiireisempi, saavuttaa enemmän. Mutta tämä ei ole totta. Menestys saavutetaan käyttämällä aika tehokkaasti ja ottamalla käyttöön innovatiivisia, tavoitteellisia työkaluja.

Älykkään työskentelyn ominaisuudet

Älykkään työskentelyn pääominaisuus on oikea ajanhallinta. Concordia Universityn (Kanada) tekemä tutkimus väittää, että tämä parantaa merkittävästi yksilön elämänlaatua. Se parantaa myös suorituskykyä. Tämä johtuu siitä, että älykkäästi työskentelevä henkilö:

• On joustavampi ja itsenäisempi.
• Hänellä on hyvät sopeutumiskyvyt.
• Suosii laatua määrän sijaan.
• On luova ja innovatiivinen.
• Ei viivyttele eikä jätä tehtäviä tekemättä.
• On tavoitteellinen ja jäsentää jokaisen tehtävän erittäin hyvin.
• Yltää tavoitteisiinsa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
• Omaksuu kasvumentaliteetin, eli on aina valmis kohtaamaan haasteita ja vaikeuksia.
• Käyttää nerokkaita menetelmiä saavuttaakseen tavoitteensa. Hän arvioi tuloksiaan nähdäkseen, mitä hän voi parantaa.
• Tekee suunnitelmia. Nämä alkavat hyvistä arvioista.

Älykkäästi työskentelevä henkilö on itsenäisempi. Lisäksi hän voi vapaasti toteuttaa yrityksensä ehdottamia tavoitteita.

Älykkääseen työskentelyyn liitetyt psykologiset vaikutukset

Yksi älykkään työskentelyn parhaista vaikutuksista on, että yksilöllä on täysi määräysvalta tehtävästä ja hän on paljon itsenäisempi. Paremmilla johtamistaidoilla ja päivittäisen työn suunnittelulla hänen tulokset paranevat vähitellen. Tämä vahvistaa hänen itsetehokkuuttaan, hän tuntee olonsa pätevämmäksi ja hänen itsetuntonsa paranee.

Toinen älykkään työskentelyn etu kovaan työskentelyyn verrattuna on enemmän henkilökohtaista ja perheaikaa. Tehokas ajanhallinta helpottaa työajan optimointia ja vaikuttamista omaan ja yrityksen hyvinvointiin. Tämä hyvin kanavoitu fyysinen ja henkinen energia tuo myönteisiä tuloksia.

Kumpi siis on parempi: kova vai älykäs työskentely?

Kaiken kertomamme valossa näyttää melko ilmeiseltä, että älykäs työskentelytapa joustavamman mentaliteetin ja asenteen tukemana on aina hyödyllisempi, tuottavampi ja menestyvämpi.

On kuitenkin syytä huomauttaa, että älykäs työskentely on myös kovaa työtä, vain suunnitellummin. Se tarkoittaa, että osaat sijoittaa fyysisen ja henkisen energiasi oikein kaikkina aikoina. Älykkyys, innovatiivisuus ja joustava ajattelutapa merkitsevät myös ponnistelua ja kovaa työtä.

Loppujen lopuksi molempia työskentelytapoja on käytettävä yhdessä, ja kekseliäisyys ja laatu tulee aina asettaa etusijalle. Tämä on ainoa tapa hallita paremmin aikaamme, voimiamme ja motivaatiotamme. Mutta työpaikalla aika kuluu usein absurdilla tavalla, ja toisinaan tehdyt ponnistelut lankeavat kuuroille korville eivätkä tuota toivottuja tuloksia.

Kun on kysymys siitä, onko parempi työskennellä kovaa vai älykkäästi, epäilemättä jälkimmäinen vaihtoehto on parempi. Emme kuitenkaan voi sulkea pois omistautumisen ja hyvin ohjatun ja organisoidun työn arvoa. Tämä on yhdistelmä, joka lisää innostusta ja motivaatiota, ja joka johtaa menestykseen.