Kiusaamisen vaikutus nuorten mielenterveyteen

Jo vuosia on tiedetty, että kiusaamisella on vaikutusta mielenterveyteen. Ota täällä selvää sen vaikutuksista nuoriin.
Kiusaamisen vaikutus nuorten mielenterveyteen
Sara González Juárez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sara González Juárez.

Viimeisin päivitys: 17 elokuuta, 2023

Kiusaamisen vaikutus nuorten mielenterveyteen on nykyään paljon tutkittu aihe. Vaikka kiusaaminen on aina ollut olemassa, kunnioittavan ympäristön luominen oppilaitoksiin on vihdoin asetettu etusijalle.

Nuorten väkivallan kitkeminen on kuitenkin monimutkaista. Kiusaaminen ei myöskään kosketa vain uhria ja kiusaajaa, vaan se kattaa myös sivustakatsojat, koulut, perheet ja tietysti itse yhteiskunnan.

Meidän on oltava selvillä kiusaamisen seurauksista nuorten mielenterveydelle. Siitä aiomme puhua täällä. Kiusaamisen vaikutusten tiedostaminen on avain sen lopettamiseen lopullisesti.

Kiusaamisen vaikutus nuorten mielenterveyteen.
Epävarmuus sekä itsetunnon ja itseluottamuksen heikkeneminen sekä vaikeudet ihmissuhteissa ovat joitakin yleisimmistä seurauksista kiusaamisen uhreille.

Kiusaamisen vaikutus nuorten uhrien mielenterveyteen

Aloitetaan analysoimalla uhrien mielenterveyttä. He kantavat suurimman taakan kiusaamisesta ja kaikkien muiden välinpitämättömyydestä.

  • Sekä kasvokkain tapahtuvalla kiusaamisella että verkkokiusaamisella on ilmiselvä suhde itsetunnon heikkenemisen kanssa, kuten useat tutkimukset osoittavat.
  • Tämä tarkoittaa epävarmuutta ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa.
  • Kiusaamisen uhriksi joutumisen ja ahdistuneisuuden sekä masennuksen oireiden välillä on myös suora yhteys. Esimerkiksi somatisaatiot, voimakas suru ja eristäytyminen.
  • Tämä korrelaatio on merkittävä myös muille sairauksille, kuten syömishäiriöille.
  • Tutkimukset osoittavat, että kiusaaminen voi kuroa umpeen masennuksen ja itsemurhakäyttäytymisen välistä kuilua. Nuoret naiset kärsivät tästä enemmän.
  • Kiusaamisen uhrit osoittavat voimakasta yksinäisyyden ja avuttomuuden tunnetta.

Kiusaamisen psykologiset vaikutukset kiusaajaan

Jätämme usein kiusaajan pois yhtälöstä, koska keskitymme uhrin suojelemiseen. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että he ovat yksilöitä, jotka toimivat tietyn oppimisen, arvojen ja ärsykkeiden mukaisesti. Kiusaamisen kierre alkaa kiusaajasta, joten myös heidän kanssaan on työskenneltävä. Nämä ovat tyypillisen kiusaajan ominaisuuksia:

  • Heidän empatiansa heikkenee kiusaamisen vuoksi. He saavat mitä haluavat aggression kautta. Lisäksi heillä on taipumus joutua nähdä itsensä uhrina eivätkä tunne syyllisyyttä.
  • Heiltä puuttuu sosiaalisia taitoja ja itsevarmuutta.
  • He kärsivät ahdistuksen oireista. Niihin liittyy usein turvattomuuden tunne ja tyytymättömyys elämään.
  • Heillä on korkea impulsiivisuus. Tämä pakottaa heidät kehittämään epäsosiaalista käyttäytymistä.
  • He ovat usein myös joutuneet väkivaltaisen käytöksen uhriksi.
  • Heillä on huono tunteiden hallinta.
  • Lukiokiusaamisen ja erittäin epäsosiaalisen käyttäytymisen välillä aikuiselämässä on korkea korrelaatio.

Kiusaamiskäyttäytymisen juurien ymmärtäminen on avainasemassa nuorten mielenterveyden käsittelyssä. Tästä on aloitettava työ tämän väkivallan muodon estämiseksi.

Seuraukset sivustakatsojille

Kiusaamisilmiöön kuuluu myös sivustakatsojan hahmo, joka osoittaa sallivuutta väkivallantekojen edessä. Teot vaikuttavat myös hänen mielenterveyteensä.

  • Tutkimusten mukaan kouluväkivallan todistajat kokevat ahdistusta, stressiä ja pelkoa tapahtumien aikana tukien joko uhria tai kiusaajaa.
  • He ilmaisevat syyllisyyttä salliessaan teot, mutta pelko estää heitä toimimasta.
  • Havainnoinnin avulla he oppivat käyttäytymismalleja, jotka perustuvat hallitsevaan ja alistuvaan tyyliin.
  • Ne ovat osa väkivallan normalisointia kouluympäristössä.
  • Näistä henkilöistä tulee aikuisia, jotka osallistuvat väkivallan muotoihin epäsuorasti. He joko jatkavat sitä hankkimiensa arvojensa kautta tai pysyvät välinpitämättöminä arkielämän kokemuksissaan.
Kiusaamisen sivustakatsojat kokevat usein syyllisyyttä, ahdistusta ja stressiä näkemänsä vuoksi.

Mitä tehdä kiusaamisen sattuessa?

Pelastakaa Lapset -järjestön vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan 33 prosenttia vastaajista myönsi äskettäin pahoinpidellen jotakuta fyysisesti. Lisäksi 10 prosenttia oli uhannut ja 50 prosenttia loukannut toista henkilöä. 25 prosenttia oli tehnyt saman sosiaalisessa mediassa. Joka kolmas nuori väitti joutuneensa jonkinlaisen aggression kohteeksi.

Kuten huomaat, on mahdotonta olla näkemättä merkkejä aggressiivisuudesta kouluympäristöissä. Lisäksi monet niistä eskaloituvat kiusaamiseksi ja nuorten mielenterveys heikkenee. Tämä luo väkivaltaan tottuneiden aikuisten maailman.

Jos näet jotakuta kiusattavan, älä osallistu. Perheelle ja oppilaitokselle on kerrottava siitä, koska he ovat vastuussa prosessin pysäyttämisestä ja toimenpiteistä, kuten ennaltaehkäisevistä ohjelmista. Myöhemmin heidän tulee hakea psykologista apua uhrille ja hänen ympärillään oleville, myös kiusaajalle.

Kiusaamisen lopettaminen on järjestelmällinen tehtävä, joka koskettaa jokaista meistä osana yhteiskuntaa. Väkivallasta ei voi koskaan tulla kulttuuria. Muuten meistä kaikista tulee uhreja.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Save the Children. (2016, febrero). Yo a eso no juego. Recuperado 1 de febrero de 2023, de https://www.savethechildren.es/sites/default/files/imce/docs/yo_a_eso_no_juego.pdf
  • Tejerina Chica, Y. L. (2020). Educación Emocional como medida preventiva ante el suicidio. Propuesta de intervención frente al bullying desde el Trabajo Social en centros educativos del Principado de Asturias.
  • Adelardi, L., & Conductual, O. T. C. Bullying, gordofobia y salud mental.
  • Azúa Fuentes, E., Rojas Carvallo, P., & Ruiz Poblete, S. (2020). Acoso escolar (bullying) como factor de riesgo de depresión y suicidio. Revista chilena de pediatría91(3), 432-439.
  • Alvarez-Quiroz, G. B., Martelo, M. F. G., Alcalá, S. P. A., González, R. D. Z., & Márquez, N. I. S. (2023). Relación entre bullying, ciberbullying y autoestima: prevalencia y factores asociados en adolescentes deMiranda, R., Oriol, X., Amutio, A., & Ortúzar, H. (2019).
  • Bullying en la adolescencia y satisfacción con la vida: ¿puede el apoyo de los adultos de la familia y de la escuela mitigar este efecto?. Revista de Psicodidáctica24(1), 39-45. Colombia. Zona Próxima, (38), 88-109.
  • Evans, C. B., Smokowski, P. R., Rose, R. A., Mercado, M. C., & Marshall, K. J. (2019). Cumulative bullying experiences, adolescent behavioral and mental health, and academic achievement: An integrative model of perpetration, victimization, and bystander behavior. Journal of child and family studies28, 2415-2428.
  • Sanmartín, P. G. (2019). Bullying: una puerta de entrada a la conducta antisocial adulta. EHQUIDAD. Revista Internacional de Políticas de Bienestar y Trabajo Social, (11), 151-202.
  • Vitero, F. B. (2021). Combatir el bullying para evitar el maltrato en la vida adulta y otras conductas desadaptadas. Revista INFAD de Psicología. International Journal of Developmental and Educational Psychology.2(2), 93-98.
  • Arias Mallo, S. (2022). Influencia del bullying sobre los trastornos de la conducta alimentaria en la adolescencia: proyecto de investigación.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.