Nettikiusaamisen ehkäisy kouluissa

Miljoonia poikia ja tyttöjä nöyryytetään ja ahdistellaan kouluissa vuosittain. Haluamme tänään puhua siitä, mitä voimme tehdä nettikiusaamisen estämiseksi.
Nettikiusaamisen ehkäisy kouluissa
Gorka Jiménez Pajares

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares.

Viimeisin päivitys: 19 maaliskuuta, 2023

Valitettavasti kouluissa on aina ollut kiusaamista. Nykyään se on kuitenkin ottanut osittain erilaisen muodon. Kiusaajat käyttävät usein WhatsAppia, Instagramia, TikTokia ja muita sosiaalisen median alustoja tehdäkseen haitalliset tekonsa näkyvämmiksi. Kiusaaminen ja nettikiusaaminen voivat aiheuttaa haavoja, jotka jäävät avoimiksi lapsen mieleen.

Ensinnäkin on pohdiskeltava koulukiusaamisen määritelmää. Se on joukko käyttäytymismalleja, joihin liittyy oppilaan fyysinen, verbaalinen ja/tai psyykkinen vaino. Yksilö tai ryhmä osoittaa tämäntyyppistä aggressiota toiselle yksilölle, joka on valittu uhriksi.

“Kahden viime vuosikymmenen aikana tietoisuus ja sosiaalinen tietoisuus koulujen konflikteista on lisääntynyt.”

-Lucas-Molina-

Nettikiusaaminen tapahtuu sosiaalisessa mediassa.
Verkkokiusaaminen heikentää lapsen itsetuntoa.

Nettikiusaaminen luokkahuoneessa

Häirintä kattaa joukon tahallisia ja kielteisiä toimia, jotka asettavat häirityn henkilön uhrin asemaan. Kiusaamisessa on kolme osatekijää: aggression tarkoitus, toiminnan toistuva luonne sekä kiusaajan ja kiusatun välinen vallan epätasapaino.

Nettikiusaaminen on kiusaamisen alatyyppi. Aggressio tapahtuu matkapuhelimissa ja sosiaalisessa mediassa. Näin ollen sen laajuus on suurempi, koska aggressio on näkyvä useammalle ihmiselle. Lisäksi uhri ei voi paeta tilanteesta, jossa häntä häiritään, nöyryytetään ja pelotellaan. Usein rikoksentekijä piiloutuu Internetin tarjoaman nimettömyyden taakse ja muuttuu näkymättömäksi. Häirintä sosiaalisessa mediassa voi jopa muuttua pysyväksi.

Tutkimukset osoittavat, että oppilaat tuntevat vähemmän taipumusta kiusata tällä tavalla vähemmän sallivissa yhteyksissä. Samaan aikaan enemmän kiusaamista on havaittu luokissa, joissa on enemmän oppilaita. Ja toisaalta luokissa, joissa oppilaat tuntevat olonsa tuetuiksi ja joilla on hyvät välit opettajiinsa, on havaittu vähemmän kiusaamista.

“Turvallinen, positiivinen ja lämmin ilmapiiri, jossa on selkeät ja yhteiset säännöt kiusaamisen torjumiseksi, suojaavat myös nettikiusaamiselta.”

-Morin-

Suosituksia nettikiusaamisen ehkäisyyn

Tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia uhreista kärsii kiusaamisesta sen kahdessa muodossa: perinteisessä muodossa eli kasvokkain sekä netissä. Asiantuntijat ovat ehdottaneet, että paras tapa taistella kiusaamista vastaan on edistää sen ehkäisyä. Siksi lapsia tulisi opettaa Internetin turvallisemmasta käytöstä sekä digitaaliseen kansalaisuuteen liittyvistä näkökohdista.

Fonseca (2021) ehdotti joitakin suosituksia kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ne ovat seuraavat:

1. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan (koko koulun lähestymistapa) omaksuminen on avainasemassa

Koko koulutusyhteisöä koskevien aloitteiden on todettu vähentävän verkkokiusaamista todennäköisimmin. Luokassa asiaan puuttumisen lisäksi on tärkeää tarjota ennaltaehkäisevää koulutusta opettajille, perheille ja muille koulun työntekijöille.

“Oppilaitoksen sitoutuminen ja osallistuminen kiusaamisen ja nettikiusaamisen ehkäisyyn ovat tärkeitä sen vähentämiseen vaikuttavia tekijöitä ja tähän on välttämätöntä saada asianomaisen julkishallinnon tuki.”

-Sainio-

2. Aloitetaan peruskoulusta

Mitä nopeammin ehkäisy alkaa, sitä parempi. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon oppilaiden evolutionaariset ominaisuudet, kuten vertaisryhmän rooli tai perheenjäsenten rooli iän mukaan.

Tutkimukset viittaavat siihen, että ehkäisyohjelmien tehokkuus laskee oppilaiden iän lisääntyessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi kiusaamistapaukset yläasteella ja sitä myöhemmin ovat lisääntyneet.

Ennaltaehkäisy tarkoittaa ongelman pysäyttämistä ennen kuin se ilmenee. Kun toteutamme nettikiusaamisen ehkäisyohjelmia toisen asteen koulutuksessa, emme enää ehkäise, vaan puutumme olemassa olevaan asiaan. Tavoitteena tulee olla kiusaamisen ehkäisy.

3. Sukupuolinäkökulma

Asiantuntijoiden mukaan ennaltaehkäisyä on tarpeen tehdä myös sukupuoli huomioon ottaen. Vaikuttaa siltä, että pojat ottavat usein kiusaajan roolin ja tytöt kärsivät enemmän nettikiusaamisesta.

Kiusaamisessa on sukupuolten välisiä eroja. Ne eivät kuitenkaan liity sosialisaatioon tai poikien ja tyttöjen käyttäytymiseen liittyviin odotuksiin. Ne liittyvät siihen, että pojat luonnollisessa sosiaalistumisprosessissaan käyttävät aggressiota kasvattaakseen valtaa suhteissaan vertaisryhmän sisällä.

“Tyttöjen suuremmalla empatialla voi olla suojaava rooli, kun taas poikien suurempi riskinotto murrosikään saavuttaessa voi olla riskitekijä.”

-Lucas-Molina-

Tyttö katsomassa nettikiusaamisvideota.
Nettikiusaaminen voi johtaa ahdistukseen ja masennukseen.

4. Oppilaiden ja koulun välisten siteiden vahvistaminen

Kiusaaminen koskee usein kokonaisia ryhmiä. Noin 90 prosenttia kiusaamistilanteista tapahtuu samaan ryhmään kuuluvien ikätovereiden keskuudessa. Siksi on välttämätöntä edistää positiivisia suhteita ikätovereiden kesken osallistavan toiminnan kautta.

Mahdollisiin toimiin kuuluu yhteistyö. Se parantaa kahden oppilaan sekä oppilaan ja opettajan välisiä suhteita. Ennen turvallisen, lämpimän ja positiivisen ilmapiirin edistämistä luokkahuoneessa on kuitenkin erittäin tärkeää, että oppilaat tuntevat olonsa tyytyväiseksi koulussa. Instituutioon kuulumisen tunne on tässä tärkeä tekijä.

“Rinnakkaiseloa kouluissa ei voi olla ilman todellista koulutuksellista osallisuutta.”

-Llorent-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Pedrero, F. E. (2021). Manual de Tratamientos Psicológicos. Infancia y Adolescencia. Pirámide.
  • Rivadulla López, J. C., & Rodríguez Correa, M. (2019). Ciberacoso escolar: experiencias y propuestas de jóvenes universitarios. RIED. Revista iberoamericana de educación a distancia.
  • Ramírez, F. C., & Hernández, F. J. R. (2017). Medidas relativas al acoso escolar y ciberacoso en la normativa autonómica española. Un estudio comparativo. Revista Electrónica Interuniversitaria de Formación del Profesorado, 20(1), 113-126.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.