Friedrich Nietzsche ja vallantahto

9.1.2020
Lue Nietzschestä ja vallantahdosta tästä artikkelista!

Friedrich Nietzsche oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä filosofeista muiden merkittävien hahmojen, kuten Sigmund Freudin ja Karl Marxin, ohessa. Moni kutsuu näitä ajattelijoita ”epäilyksen filosofeiksi” johtuen heidän halustaan paljastaa valistuneiden arvojen, rationaalisuuden ja totuuden, alla piilevä valheellisuus.Erityisesti Nietzsche puhui vallantahdosta, josta keskustelemme tässä artikkelissa.

Nietzschen mukaan länsimainen kulttuuri on pilalla, koska se on pyrkinyt rationaalisuuteen kaikilla elämän osa-alueilla. Aina siitä asti kun länsimainen kulttuuri syntyi Kreikassa, rationaalisuus on hänen mukaansa edustanut rappiota. Kaikki mikä on vastoin ihmiselämän vaistonvaraisia ja biologisia arvoja on turmeltunutta.

Jotta Nietzschen filosofiaa voisi ymmärtää, on pidettävä mielessä hänen voimakas kritiikkinsä Platonin ideoiden maailmaa kohtaan. Nietzschen filosofia torjuu nämä metafyysiset ansat: rationaalisen maailman, moraalisen maailman ja uskonnollisen maailman. Hänen teoriansa perimmäinen periaate on elämän käsite. Ymmärtääkseen, kuinka tämä filosofi käsitti ”elämän”, on pidettävä mielessä se kuinka hän kielsi täysin Platonin rationaalisen maailman.

Nietzsche ja elämän käsite

Tämän saksalaisen filosofin mukaan elämä pohjautuu kahteen perusperiaatteeseen: säilyttämiseen ja laajentamiseen.

Hän osoitti, että elämää on vain sikäli kuin se säilyttää itsensä. Tämä säilyttämisen kyky johtuu tietysti jatkuvasta liikkeestä ja halusta laajentua. Jos säilyttämämme asiat eivät laajene, ne kuolevat.Elämä kykenee laajenemaan kaikkien niiden asioiden ansiosta, jotka pitävät meidät hengissä. Kaikki tämä elintila ja sen periaatteet ovat se asia, josta me olemme muodostuneet. Tämä puolestaan käsitetään vallantahtona.

Friedrich Nietzsche oli 1800-luvun tärkeä filosofi

Nietzche ja vallantahto

Vallantahto viittaa elämän evoluutioon. Voisi sanoa, että elämä itsessään on vallantahtoa, sillä elämä valloittaa kaiken mitä tarvitsemme, pyrkii saamaan haluamamme ja hallitsemaan sitä mitä omistamme.

Vallantahto on elämää suuntautuneena kohti sitä horisonttia, jossa löydämme ja saamme mitä haluamme, eli se haluaa asioita ja haluaa lisää sitä mitä sillä jo on. Mutta on tärkeää mainita, että vallantahdon on rakastettava itseään ennen kuin se voi haluta mitään muuta; vain näin se haluaa lisää sitä mitä se omistaa säilyttääkseen sen mitä sillä jo on.

Kuvittele, että haluat ostaa auton, mutta sinulla ei ole tarpeeksi rahaa siihen juuri sillä hetkellä. Tuon halun säilyminen on mahdollista vain, jos pyrit lisäämään säästöjäsi saadaksesi tuon auton hankittua. Jos et tee mitään saavuttaaksesi tuon päämäärän, häviävät halu, tahto ja motivaatio.

Vallantahto tahtoo itsensä

Kun vallantahto haluaa säilyttää itsensä, se ymmärtää myös ettei se kykene ylläpitämään mitään valloittamaansa vain säilyttämällä sitä. Jotta se saisi todella säilytettyä asian, sen on laajennuttava, valloitettava uusia seutuja.

Vallantahto on tarkoituksenmukaista ja se on suuntautunut elämismaailmaan, joka on ainoa paikka missä ihminen voi saada haluamansa. Tälle tahdolle on luonteenomaista liike; se ei halua pysähtyä, se haluaa jatkaa laajenemista. Nietzschen mukaan kuolemme, jos tyydymme siihen mitä meillä kullakin hetkellä on emmekä yritä laajentaa sitä (kuolemme vertauskuvallisesti, eli vallantahtomme jähmettyy).

Missä totuus sitten piilee?Tämän saksalaisen filosofin mielestä on selvää, että totuus piilee jokaisen yksilön vallantahdossa. Hänen mukaansa totuuden ja vallan välinen suhde on hyvin tiivis.

Aito totuus

Kuvittele, että jokin medialähde julkaisee aamulla uutisen. Kaikki muut mediat seuraavat perässä, ja jokainen niistä kertoo tuon uutisen oman ideologiansa näkökulmasta. On enemmän kuin todennäköistä, että jokainen yksilö pitää ”totuutena” sitä tosiasiaa, joka parhaiten soveltuu heidän omiin käsityksiinsä.

Kuvittele nyt, että näiden medioiden eri versioiden vuoksi syntyy kiistaa, ja yöllä ihmiset eri medioista kookontuvat yhteen keskustellakseen siitä, miten uutinen todellisuudessa meni. On selvää, että totuudet ovat törmäyskurssilla juuri siksi, että tosiasioista on vain tehty tulkintoja. Tuolla hetkellä kriittinen mieli ymmärtää, että Totuus on vallan tytär.

On ilmiselvää, ettävalta tukee aina hegemonista totuutta, ottaen huomioon että se on voimakas ilmaus tahdosta, joka haluaa laajentua säilyttääkseen itsensä. Tämän ymmärtääksesi mieti totalitaarisia hallintojärjestelmiä, joiden totuus oli Totuus.

Nietzschen mielestä mikä tahansa vallantahto, jonka aikomuksena ei ole laajentua säilyäkseen, on vain arvotonta elämää: sitä mikä nykyään ymmärretään nihilisminä (sana nihilismi tulee latinan sanasta nihil,joka merkitsee ei mitään).