Kun tunteesi saavat sinut menettämään rahaa
Tekemämme valinnat saavat meidän joko ansaitsemaan tai menettämään rahaa. Tämä on syvällisempää kuin suuren tai pienen rahamäärän omistaminen; määrittelevä osapuoli on se, kuinka tätä omaisuutta käsitellään. Varakkuus on omaksunut itselleen fetissin aseman, sillä elämme maailmassa, joka on hiljalleen muuttanut kaiken ostettavaksi ja myytäväksi objektiksi.
Monilla ihmisillä on psykologisia arpia resurssien puutteesta yhdistettynä emotionaalisiin puutteisiin. Ehkä heidän vanhempansa ovat jättäneet heidät yksin pitkiksi ajoiksi tehdäkseen töitä ja tienatakseen rahaa. Tai on mahdollista, että jossain vaiheessa he ovat hävenneet resurssiensa puutetta. Tällaisissa tapauksissa rahasta tulee monimutkainen ongelma, joka johtaa muihin useampiin ongelmiin.
“Koiraa, jolla on rahaa, pitäisi kutsua Herra Koiraksi.”
Rahan menettäminen ja sen teeskenteleminen
Toinen tekijä, joka voi saada meidät menettämään rahaa, on elämämme vihaaminen. Olemme vakuuttuneita siitä, että taloudellisten resurssien puute on syy sille, että olemme tyytymättömiä elämään. Täten uskomme, että arvomme kasvaisi, jos meillä olisi enemmän rahaa.
Siksi yhdistämme rahan tyytyväisyyteen. Meistä tulee kykenemättömiä kuvittelemaan hyviä tilanteita, jos niihin ei sisälly kuluttamista. Ja koska resurssimme ovat rajoitetut, tyytymättömyydestä tulee elämäntapa.
Usein ongelma ”ratkaistaan” sillä, että teeskentelemme omistavamme rahaa. Tunnemme voimakasta vetovoimaa statusta lisääviä symboleita kohtaan. Menetämme rahaa kuluttamalla sitä “välttämättömiin” tavaroihin ja brändeihin. Tavoitteenamme on siis kokea ”miltä tuntuu omistaa paljon rahaa” ja tuntea täydellisyyden tunnetta… ainakin hetkellisesti.
Rahan menettäminen aukon täyttämiseksi
Tämä tilanne on samankaltainen kuin aikaisempi. Ero on siinä, että tässä tapauksessa turhautumisemme johtaa impulsiiviseen ja pakkomielteiseen käyttäytymiseen. Tässä kategoriassa olevat ihmiset eivät kirjaimellisesti siedä tuotteen näkemistä alennuksessa ilman, että he ostavat sen. Hyödyttömien esineiden hamstraajat ovat esineiden ostamisen tarpeen ohjaamia.
Tässä hamstraaja pyrkii tiedostamattomasti tyydyttämään muita, syvempiä puutteita. Mutta koska hän ei ole tästä tietoinen, hän on kuin pohjaton tynnyri. Hänen haluaan saada uusia asioita ei voida tyydyttää. Supermarketit rakastavat tällaisia kuluttajia ja auttavat heitä tuhlaamaan rahaa käyttäen pieniä temppuja. He pommittavat tällaisia yksilöitä olemattomien alennusten mainoksilla.
Supermarketit itse asiassa nostavat hintoja keinotekoisesti vain laskeakseen sen takaisin normaalihintaiseksi, jotta se näyttäisi hyvältä kaupalta. He auttavat kuluttajia ostamaan, ostamaan ja ostamaan. Lopuksi, nämä kuluttajat saattavat onnistua maksamaan laskunsa, mutta tuntevat edelleen tyhjyyttä. Ja näin tämä noidankehä alkaa jälleen alusta.
Puutteen palaaminen
On olemassa monia tiedostamattomia tekijöitä, joilla on tekemistä rahan hallinnan kanssa. Nykyään onnellisuuden käsite on todella läheinen konsumerismin kanssa. Niin monilla on fantasioita siitä, että rahalla on valtaa korjata heidän rikkoutunut itsetuntonsa. Se ilmeisesti tarjoaa merkityksen elämälle, joka vaikuttaa niin pelottavalta.
Täten rahan menettäminen on monesti seurausta siitä, että sille on annettu johtava rooli elämässä. Se on paradoksaalista, mutta epäsuhtainen halu olla varakas johtaa varakkuuden menetykseen. Ero rahan todellisen arvon ja sille annetun merkityksen välillä johtaa virheellisiin ja järjettömiin tekoihin. Rahaa ja kulutusta käytetään keinona ratkaista muita vaikeuksia.
Mutta taloudelliset ongelmat ovat viimeinen paikka, johon haluamme tunteidemme ottavan osaa. Kun olemme tekemisissä hämmentävien, neuroottisten tunteiden kanssa, vaara on entistä suurempi. Ongelma on siinä, että tämän logiikan uhrit eivät ymmärrä tukalaa tilannettaan.
Täten rahan menettämisestä tulee normaali asia. Lopulta se vahvistaa tyytymättömyyden ja se aiheuttaa sisäisten puutteiden kokemista uudestaan uudistetulla karkeudella.
Lopulta rahan saaminen ja häviäminen voi olla vain hämäystä. Ehkäpä syvällä sisimmissämme taloudelliset resurssit eivät ole ongelma. Ehkä ongelmana on tyytymätön halumme, joka kasvaa vain siksi, että raha ei voi täyttää sitä. Ja paradoksaalisesti juuri se saa meidät taas menettämään rahaa.
Täten kyseessä on tarkalleen tämä tyhjyys, joka ylläpitää tyytymätöntä halua. Saamme rahaa, mutta se ei auta meitä; se itse asiassa auttaa meitä vain peittämään vaikeudet ja kärsimyksen, jota emme halua kohdata.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adès, J., & Lejoyeux, M. (2003). Las nuevas adicciones: internet, sexo, juego, deporte, compras, trabajo, dinero. Editorial Kairós.
- Aparicio, A. (2009). Felicidad y aspiraciones crecientes de consumo en la sociedad postmoderna. Revista mexicana de sociología, 71(1), 131-157.
- Gutiérrez, M., & Martín, F. F. (2007). La percepción emocional del dinero como determinante de un comportamiento de ahorro o endeudamiento. Colegio de Economistas de La Coruña.
- Hinvest, N. S., Alsharman, M., Roell, M., & Fairchild, R. (2021). Do Emotions Benefit Investment Decisions? Anticipatory Emotion and Investment Decisions in Non-professional Investors. Frontiers in Psychology, 12.
- Motterlini, M., & Somajni, C. (2008). Economía emocional: En qué nos gastamos el dinero y por qué. Paidós.
- Weir, K.(2020, April 1 ). Nurtured by nature. American Psychological Associtation. https://www.apa.org/monitor/2020/04/nurtured-nature#:~:text=%E2%80%9CYou%20can%20boost%20your%20mood,not%20physically%20immersed%20in%20nature.%E2%80%9D