Platonin parhaat viisaudet maailman ymmärtämisestä

Platonin parhaat viisaudet maailman ymmärtämisestä
Sergio De Dios González

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González.

Viimeisin päivitys: 11 helmikuuta, 2018

Oli aika, jolloin antiikin Kreikka tarkoitti loistokkuutta ja viisautta. Platonin kaltaisten filosofien lisäksi siellä asui oli runoilijoita, matemaatikkoja, tähtitieteilijöitä ja muita oppineita.

Kukaan muu ei kuitenkaan ollut Platonia parempi ilmaisemaan oman sukupolvensa ajatuksia. Parhaat Platonin viisaudet koskevat ymmärrystä, individualismia ja itsetuntemusta.

Joidenkin mielestä Platon oli yksi aikakautensa taantumuksellisimmista filosofeista. Vaikka onkin totta, että Sokrateen pitkä varjo vaikutti hänen saavutuksiinsa, se ei häirinnyt häntä hänen aikanaan. Tälle suurelle ja kunnioitettavalle filosofille häntä itseään viisaampien mielipiteiden pohtiminen oli kunnia. Koska hänellä oli pakonomainen tarve kirjoittaa kaikki ajatuksensa ylös, hänen kirjoituksensa, neuvonsa ja oppinsa ovat nykyään helposti saatavilla.

Tekemiensä löytöjen ansiosta tätä ateenalaista voimistelun ystävää alettiin pitää yhtenä länsimaisen filosofian suurimpana hahmona yhdessä Aristoteleen ja Sokrateen kanssa. Tästä filosofiasta on nykyään tullut koulutuksemme, poliitikkamme ja nykyaikaisen ajattelun perusta.

Platonin viisaudet maailman ymmärtämisestä

1. “Emme näe silmillämme, vaan niiden kautta.”

Platon käyttää luolavertausta selittääkseen suhteen fyysisen maailman ja ideoiden maailman välillä. Luolaan kahlitut ihmiset luulevat, että se on ainoa todellisuus. Kun he näkevät mitä ulkopuolella on, aurinko sokaisee heidän silmänsä. He haluavat palata pimeyteen, koska siellä on miellyttävämpää ja koska he ovat tottuneet siihen. Mutta kun he palaavat luolaan, heidän käsityksensä todellisuudesta on muuttunut.

Tällä tarinalla Platon kehottaa meitä kysymään itseltämme, miksi olemme kahlittuja. Pelkäämmekö sitä, mitä saatamme löytää, jos päästämme irti kahleistamme?

Varjot, jotka näemme luolan sisällä, simuloivat petollista todellisuutta ja harhauttavat meidät aidosta todellisuudesta: siitä mitä tapahtuu ulkopuolella.

silmä on maailma

2. “Viisas haluaa aina olla itseään viisaamman kanssa.”

Yksi Platonin parhaista sanonnoista keskittyy hänen uskomukseensa siitä, että filosofien tulisi hallita maailmaa. Hänen mukaansa filosofit olivat viisaimpia ja parhaiten kykeneviä tähän tehtävään.

Koska hän kuului aristokraattiseen perheeseen, hän oli syvästi antidemokraattinen, vaikkakaan hän ei koskaan epäröinyt osoittaa tyytymättömyyttään hallinnon toimiin.

Hän ihaili monia muita filosofeja, kuten Sokratesta, jolta hän uskoi voivansa oppia paljon. Sokrateen ansiosta Platon löysi absolutistisen käsityksen universaalista totuudesta, joka ylitti ne ideat, jotka hänellä voisi olla yksilönä.

On aina tarpeen ympäröidä itsensä ihmisillä, jotka voivat opettaa meille jotakin, vaikka emme olisikaan heidän kanssaan samaa mieltä.

3. “Meidän on etsittävä syyllistä pahuuksiimme muusta kuin Jumalasta.”

Platon ihaili suuresti Sokratesta, jonka oppilaskin hän oli. Tästä syystä Sokrateen kuolemantuomio oletettujen pakanallisten teorioiden levittämisestä vaikutti häneen syvästi. Platon piti epäoikeudenmukaisena sitä, että Sokrates teloitettiin vaihtoehtoisten ajatusten esittämisestä.

Mentoriltaan Platon oppi, että ihmiset eivät ole pahoja luonnostaan, vaan tietämättömyydestä johtuen. Ihminen itse on tekojensa herra ja vastuussa päätöksistään. Jumala-käsitteen taakse piiloutuminen epäoikeudenmukaisten tekojen toteuttamiseksi on erehdys.

4. “Mikään inhimillinen syy ei ansaitse niin suurta ahdistusta”.

Tästä on tullut yksi Platonin tunnetuimpia sanontoja. Mikään inhimillinen syy ei ansaitse ahdistustamme ja stressiämme. Jos pysähdymme miettimään, useimmiten huolehdimme mitättömistä asioista, jotka on helppo ratkaista.

Tilanteessa, jossa ahdistus on perusteltua, meidän on pyrittävä hallitsemaan sitä. Emme saa antaa sen vaikuttaa terveyteemme tai tehdä olostamme vielä surkeampaa.

epätoivoinen mies

5. “Hyvän etsiminen lähimmäisistä auttaa meitä löytämään hyvää itsestämme.”

Viides neuvo osoittaa meille ymmärryksen ja kiltteyden merkityksen. Platonin elämänohje oli luoda oikeudenmukainen hallinto, joka mahdollistaisi ihmisten elämisen sovussa.

Valitettavasti hän ei onnistunut. Ei ole kuitenkaan koskaan liian myöhäistä, jos muut yrittävät.

“Tee oikein katsomatta muita.”

-Ricardo Palma-

Muiden auttaminen ei hyödytä ainoastaan toisia, vaan myös itseämme. Se saa olomme tuntumaan hyödylliseltä ja mahdollistaa empatian tuntemisen toisia kohtaan, antaen meille tyydytyksentunteen.

Platon oli aikaansa edellä. Huolimatta kaikesta siitä kritiikistä, jota hän sai antagonistisista mielipiteistään, hänen opetuksensa ovat yhä päteviä tänään.

Aikamme ongelmat ovat hyvin samankaltaisia, ja ehkä oppisimme näkemään elämän eri näkökulmasta, jos panisimme Platonin vinkit käytäntöön.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Plato, H. G. (1961). The collected dialogues of Plato.
  • Yarza, I. (1996). Ética y dialéctica. Sócrates, Platón y Aristóteles. Revista Acta Philosophica5(2), 293-315.
  • Brochard, V., & Ostrov, L. (1945). Estudios sobre Sócrates y Platón. Losada.
  • Barbosa, L. E. G. (2008). Filosofía como praxis y diálogo. Una introducción a la hermenéutica desde Platón. Estudios de Filosofia, (38), 151-170.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.