Rikosilmoituksen tekeminen koulukiusaamisesta

8.11.2019
Oppilaitosten kykenemättömyydestä taata oppilaiden oikeudet on mahdollista tehdä kantelu. Alaikäisten suojaaminen mahdolliselta häirinnältä ja koulukiusaamiselta on sekä oppilaitoksen että koko yhteiskunnan tehtävä.

Rikosilmoituksen tekeminen ja asianmukaisen menettelytavan tunteminen ovat olennaisia osia rikoksen tunnusmerkit täyttävän koulukiusaamisen tuomitsemisessa. Vaarana siitä, että tilanteeseen ei puututa ei ole vain se, että teko jää rankaisematta, vaan myös se, että se tulee toistumaan ajan myötä.

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka vaikuttaa edelleen moniin lapsiin joka ikinen päivä. Onneksi taistelu tämänkaltaisten tilanteiden lopettamiseksi on saanut yhä enemmän voimaa. Nykyään sekä vanhempien että oppilaitosten on mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin lasten ja nuorten koulunkäynnin suojaamiseksi. Lisäksi laki velvoittaa, että oppilaitoksilta tulee löytyä valmiussuunnitelma näissä tilanteissa toimimiseksi.

Koulukiusaamista on hoidettava aina juuresta lähtien, tehokkaasti ja ajoissa. Muutoin uhrit voivat kärsiä koulukiusaamisesta aiheutuvista vakavista fyysisistä ja psyykkisistä vahingoista, jotka voivat johtaa pahimmassa tapauksessa itsemurhaan. Lisäksi koulukiusaamisen seuraukset eivät koske pelkästään kiusattuja.

Jos häirinnästä ei ilmoiteta, väkivaltaisesta käyttäytymisestä tulee kiusaajille tapa. Useat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että monissa kiusaajien tapauksissa, joissa huonoa käyttäytymistä ei ole rangaistu tai ohjattu uudelleen, on kiusaajista kasvanut myös väkivaltaisia ​​aikuisia (Olweus, 2011; Temcheff, Serbin, 2008).

Koulukiusaaminen voi jättää lapseen syviä fyysisiä ja psyykkisiä haavoja, jotka eivät välttämättä parane koskaan

Rikosilmoituksen tekeminen koulukiusaamisesta

Opetuslain mukaan koulujen vastuulla on suojella oppilaita vaaroilta, joita he voivat mahdollisesti kärsiä oppilaitoksen sisällä. Näihin vaaroihin sisältyy tietysti myös koulukiusaaminen. Siksi silloin, kun oppilaitos tai vanhemmat havaitsevat, että alaikäinen kärsii mahdollisesta koulukiusaamisesta, on ensiarvoisen tärkeää, että koululta vaaditaan toimenpiteitä tilanteeseen puuttumiseksi. Tämän lisäksi myös kiusaajan tai kiusaajien aggressiivinen käyttäytyminen tulee rangaista.

Tämä vaihe on erittäin tärkeä. Jos oppilaitos ei ota sille kuuluvaa laillista vastuuta koulukiusaamisesta ja oppilaan suojelemisesta, on oppilaitoksesta mahdollisuus tehdä kantelu aluehallintovirastoon. Alaikäisten suojelu ja kiusaamisen uhrien turvallisuuden varmistaminen ovat oppilaitoksen velvollisuuksia, sillä koulun oletetaan olevan turvallinen ympäristö jokaiselle alaikäiselle.

Huoltajien on mahdollista asettaa oppilaitos vastuuseen tilanteissa, joissa alaikäiset uhrit ovat kärsineet kiusaamisesta pitkään ja joiden turvallisuutta oppilaitoksessa ei ole kyennyt suojelemaan. Yksi puhutuimmista tapauksista sattui vuonna 2016, kun vantaalainen nainen haastoi Vantaan kaupungin oikeuteen poikansa vuosia kestäneestä kiusaamista ja pahoinpitelystä, johon oppilaitos ei ollut äidin mukaan puuttunut. Nainen vaati oikeudessa 20 000 euron vahingonkorvauksia, mutta vaateet hylättiin lopulta todisteiden puutteessa.

Tästä huolimatta tapauksissa, joissa koulu ei ryhdy asianmukaisiin ​​toimenpiteisiin tai niiden toteuttaminen ei riitä koulukiusaamisen lakkaamiseksi, vanhempien kannattaa kääntyä joko yllä mainitun aluehallintoviraston tai muun viranomaisen, kuten poliisin, puoleen.

Rikosilmoituksen tekeminen: mitä näissä tilanteissa tapahtuu?

Jos koulukiusaaminen päätyy viranomaisten käsiin, tutkitaan ensin tapaus mahdollisten todisteiden saamiseksi. Jos todisteita koulukiusaamisesta tai muusta häirinnästä löytyy, asian käsittely siirtyy sosiaaliviranomaisten haltuun, sillä kyseessä on alaikäisiin kohdistunut häirintä. Äärimmäisen vakavissa tapauksissa, joissa kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, menettely voidaan siirtää alaikäisten syyttäjän käsiin.

Koulukiusaamiseen kuuluu usein rikollista käyttäytymistä, kuten uhkailua ja fyysisiä aggressioita.

Jos kiusaamista ei saada kuriin millään keinoin, voidaan rikoksen tunnusmerkit täyttävä koulukiusaaminen viedä myös oikeuteen. Tekojen vakavuudesta riippuen rikoksen tekijä voidaan tuomita vahingonkorvausvastuuseen eli sakkoihin tai yli 15-vuotiaan kiusaajan tapauksessa jopa rikosvastuuseen.

Yleensä korvauksen maksaa itse kiusaaja, hänen vanhempansa tai muu alaikäisestä vastuussa oleva huoltaja. Tapauksissa, joissa oppilaitoksen toimissa on tapahtunut merkittävää laiminlyöntiä kiusaamisen kohteeksi joutuneen oppilaan turvallisuuden takaamiseksi, on korvausten hakeminen suoraan kaupungilta myös mahdollista.

Tästä huolimatta emme saa unohtaa, että todellisena tavoitteena on koulukiusaamisen lopettaminen ja rikosilmoituksen tekeminen ei aina ole ainoa ja oikea ratkaisu. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneen alaikäisen on kyettävä tuntemaan olonsa vapaaksi siitä kiusaamisen ja uhkailun voimasta, jota kiusaaja tai kiusaajat siihen asti olivat pidelleet.

Pitkään jatkunut kiusaaminen, väkivalta ja uhkailu voivat äärimmäisessä tapauksessa johtaa rikosilmoituksen tekemiseen

Kuinka toimia kotona

Luottamus ja jatkuvan perheen tuen saaminen ovat molemmat perustavanlaatuisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa suuresti siihen, miten alaikäinen käsittelee ongelmaa sisäisesti. On tärkeää, että lasta kuullaan perheen sisällä, sillä lapsilla on tapana puhua asioista selkeämmin silloin, kun he tuntevat olonsa turvalliseksi. Tämän vuoksi ei ole suositeltavaa, että lapsen kertomaa tarinaa epäiltäisiin missään tapauksessa. Tilanteessa on pyrittävä toimimaan rauhallisesti ja varovaisesti.

Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia ja se voi vahingoittaa erityisesti lapsen itsetuntoa. Myös traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja vaikeimmissa tapauksissa jopa itsetuhoinen käytös ovat mahdollisia.

Tämän vuoksi monissa koulukiusaamisen aiheuttamissa oireissa ja niiden hoidossa ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Näillä oireilla on yleensä tapana heijastua muutoksiin esimerkiksi koulumenestyksen heikentymisessä, kouluun menemisen pelossa tai masentuneessa ja ahdistuneessa mielialassa. Näissä tapauksissa asiantuntijaan puoleen kääntyminen on välttämätöntä.

  • Mobbing Escolar, (2007) I. Piñuel y A. Oñate.
  • Audiencia Provincial de Madrid, sentencia de 11 de mayo de 2012 https://ep00.epimg.net/descargables/2012/05/30/669405e52d24ca99a9d7be85daad5fa6.pdf?rel=mas