Kuinka toimia, jos luokassa on hankala oppilas?

17.8.2019
Kuinka toimia hankalan oppilaan kanssa?

Jos hankala oppilas tahallisesti haastaa auktoriteettiasi opettajana, et välttämättä osaa reagoida oikein. Saatat menettää itsehillintäsi ja tehdä sopimattomia eleitä, mikä voi saada muut oppilaat kiusaamaan ja pilkkaamaan sinua sekä vaikeuttaa jännitteiden hälventämistä. Lue nämä vinkit, jotta osaat toimia tässä tilanteessa.

Tutkimuksessa nimeltä  Los alumnos: adversarios en las relaciones de poder dentro del aula. Testimonios de profesores (Oppilaat: vastustajat luokkahuoneen valtasuhteissa. Opettajien lausunnot), oppilaat nähdään vastustajina. Tämä ajattelutapa voi kuitenkin saada opettajan reagoimaan väärällä tavalla, kuten rankaisemaan vaikeaa oppilasta jättämällä hänet huomiotta tai hyväksikäyttämällä valta-asemaansa.

Mielenkiintoinen osio tutkimuksessa, ja jota opettaja voi hyödyntää hankalan oppilaan kanssa, ovat opettajien lausunnot. Ne voivat auttaa tietämään, mitä kannattaa ja ei kannata tehdä luokassa ja kuinka vaikean tilanteen voi kääntää ympäri.

Hankala oppilas saa tukea ryhmältään

Ryhmässä on voimaa

Kun hankala oppilas on ystäviensä ympäröimänä, hänellä voi olla enemmän rohkeutta tehdä asioita joita hän ei tekisi yksin. Tunnista ryhmän johtaja(t) ja yritä voittaa hänen (heidän) luottamuksensa. Tätä varten sinun on on juteltava kahden kesken ryhmän jokaiselle jäsenelle, aivan kuten tämä opettaja teki:

”He olivat hyvin väkivaltaisia ryhmänä, mutta erikseen he olivat ihan erilaisia. Kun ystävystyin johtajien kanssa, ryhmä lakkasi olemasta väkivaltainen.”

Valtataistelu

Hankala oppilas saattaa kiusata opettajaa löytääkseen tämän heikot kohdat, ja kiusaaminen voi olla aluksi hyvin voimakasta. Tällä tavoin oppilas yrittää selvittää, pystyykö hän tekemään pilaa kustannuksellasi, hermostuttamaan sinut vai sitä vastoin asettumaan oppilaan asemaansa ja kunnioittamaan sinua.

Näissä tilanteissa opettajalta vaaditaan tunteiden hallintaa. Et voi riidellä oppilaan kanssa tai taantua hänen käytöksensä tasolle. Sinun on tiedettävä paikkasi, saatava oppilas kunnioittamaan sinua ja olemaan lähtemättä mukaan oppilaan temppuihin. Vaikka hankala oppilas haastaisi sinua, opettajana sinun täytyy tietää milloin oppilas kannattaa jättää huomiota ja kuinka reagoida asianmukaisesti.

Katsotaan joitakin konkreettisia esimerkkejä ja eri tyyppisiä hankalia oppilaita.

Hankala oppilas, joka väittää vastaan opettajalle

Tällainen oppilas luulee olevansa oikeassa, vaikka ei olekaan. Hän ei kuuntele opettajan selityksiä ja ratkaisuja ongelmiin. Tällaisten oppilaiden kanssa ei saa menettää hermoja. Korjaa hänen väitteensä antamalla todisteita ja paljon esimerkkejä siitä, että sinun antamasi ratkaisu tehtävään on oikea.

Jos tilanne muuttuu sietämättömäksi, oppilaan voi antaa omalla vastuullaan jättää vastauksen siten kuin hän uskoo sen olevan. Häntä voi myös pyytää ratkaisemaan tehtävän korjattuna taululle. Kun hän huomaa, että kaikkien muiden oppilaiden vastaus on oikein ja sama, ryhmäpaine voi saada oppilaan lopettamaan vastaanväittämisen.

Hankala oppilas, joka ei siedä opettajan virheitä

Tämä on yksi hankalan oppilaan tyyppi. Tällainen oppilas ei voi sietää, jos opettaja tekee virheen, ratkaisee ongelman liian hitaasti tai joutuu miettimään liikaa löytääkseen ratkaisun. Tällaiset oppilaat hyppäävät suoraan seuraavaan ongelmaan, kun käyt vielä läpi edellistä.

Tässä tilanteessa sinun on työstettävä oppilaan ongelmanratkaisutekniikoita. Opettajana sinun on oltava kannustava ja autettava oppilaita ratkaisemaan kaikki eteen tulevat vaikeudet. Opettajilla ei ole vastauksia valmiina, vaan he etsivät ne yhdessä oppilaiden kanssa.

Opettaja auttaa oppilaita ongelman ratkaisun löytämisessä

Tässä oli joitakin tilanteita, joita opettaja saattaa kohdata työssään oppilaiden kanssa. Vaikka monien hankalien oppilaiden asenteet saattavat heijastaa ongelmia kotona, sinun on pidettävä jokainen tilanne hallinnassasi. Kommunikaatio on hyvin tärkeää, sillä jos sitä ei ole lainkaan tai se epäonnistuu, tie tulee olemaan paljon mutkaisempi.

  • García-Rangel, E. G., García Rangel, A. K., & Reyes Angulo, J. A. (2014). Relación maestro alumno y sus implicaciones en el aprendizaje. Ra Ximhai10(5).
  • Lara Barragán Gómez, Antonio, Aguiar Barrera, Martha Elena, Cerpa Cortés, Guillermo, & Núñez Trejo, Héctor. (2009). Relaciones docente-alumno y rendimiento académico: Un caso del Centro Universitario de Ciencias Exactas e Ingenierías de la Universidad de Guadalajara. Sinéctica, (33), 01-15. Recuperado en 15 de febrero de 2019, de http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&;pid=S1665-109X2009000200006&lng=es&tlng=es.
  • Sánchez, A. (2005). La relación maestro-alumno: ejercicio del poder y saber en el aula universitaria. Revista de educación y desarrollo4, 21-27.