Joskus on parasta vaieta, vaikka haluaisit sanoa paljon

· 27.12.2017

Jos rakkautta ei lasketa, mistään aiheesta ei ole kirjoitettu niin paljon kuin sanoista, sillä sanat ja hiljaisuus etsivät aina tasapainoa. Kiinalainen sananlasku sanoo, ”Älä avaa suutasi, jollet olet varma että se, mitä aiot sanoa, edistää hiljaisuutta.”

Tämä on tapahtunut lähes kaikille meille. Tiedämme tarkalleen, milloin olisi hyvä päättää keskustelu, mutta siitä huolimatta jatkamme, ja kaikki päättyy huonosti. Haluamme sanoa liikaa ajattelematta seurauksia, tiedostamatta, että joskus on vain parempi pysyä hiljaa.

Jos todella tajuaisimme, että kun puhumme, teemme arviointeja ja kerromme mielipiteitä, paljastamme samalla persoonamme syvimmät osat ja tuomitsemme itsemme, emme luultavasti avaisi suutamme ajattelematta ensin.

”Vie kaksi vuotta oppia puhumaan ja koko eliniän oppia vaikenemaan.”

-Ernest Hemingway-

Kun sanot liikaa

Ystävien, perheen ja rakkaidemme kanssa emme useinkaan varo tapaamme puhua ja kerromme ihmisille vapaasti, mitä ajattelemme. Ja vaikka tuntuu melko karkealta sanoa näin, seuraavaa sanontaa voisi soveltaa tällaisiin tilanteisiin: ”missä on luottamusta, on myös inhoa”.

kyynel ripsissä

Läheisille lausutut sanat ovat joskus terävämpiä kuin mikään veitsi. Ne luovat muureja, joita on hyvin vaikea murtaa, ja satuttavat niitä ihmisiä, joita todella rakastamme ja arvostamme. Vaikka saatamme joskus tuntea halua puhua, on tärkeää punnita sanat ja kysyä itseltään, mitä todella haluamme sanoa toiselle ihmiselle. Meidän tulisi aina arvioida mielipiteidemme seuraukset ja turvautua aina kohteliaisuuteen ja lempeyteen.

”Kielen aiheuttamat haavat ovat syvempiä ja parantumattomampia kuin miekan haavat.”

-Arabialainen sananlasku-

Taito puhua viisaasti ja kunnioittaen

Kyse ei ole aina hiljaa pysymisestä tai ajatustemme piilottamisesta, sillä ei pidä unohtaa, että se mitä ei verbaalisesti lausuta, on kuin sitä ei olisi olemassakaan. Rohkaisun sanat, nuo jotka kohdistamme toiselle henkilölle sydämestämme, ovat todella tärkeitä. Puhu vain sitä, mikä on välttämätöntä, osaa kuunnella, äläkä puhu vain puhumisen vuoksi. Liikaa puhuminen, ajattelematta tai kontrolloimatta sitä mitä aiot sanoa, voi saada sinut lausumaan turhuuksia tai jopa sanoja, jotka voivat satuttaa toista henkilöä.

Rehellisyyden merkitys

Harvardin yliopiston tiedemiehet tekivät tutkimuksen aivotoiminnasta testien aikana, jotka mittasivat ihmisten rehellisyyttä. He havaitsivat, että rehellisyys riippuu enemmän houkutusten puuttumisesta kuin niiden aktiivisesta vastustamisesta.

Hermoston kohdalla nämä tulokset tarkoittavat sitä, että rehellisten ihmisten aivotoiminta ei muutu kun he kohtaavat houkutuksen (rahan saaminen huijaamalla). Epärehellisten ihmisten aivotoiminta puolestaan muuttuu houkutuksen läsnäollessa, vaikka he eivät antaisi sille periksi.

sinitukkainen tyttö vaikenee

Tutkimuksen julkaisi Joshua Greene, psykologian professori Harvardin yliopiston humanististen ja luonnontieteiden tiedekunnasta, Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä.

Greene kertoo, että näiden tulosten mukaan rehellisyys ei riipu tahdonvoimasta, vaan pikemminkin siitä, että ihminen on altis rehellisyydelle spontaanilla tavalla. Hänen mukaansa tämä ei saata päteä kaikissa tilanteissa, mutta päti siinä tilanteessa, jossa sitä tutkittiin.

Syyt valehteluun tai totuuden kertomiseen

Tutkijat Madridin autonomisesta yliopistosta ja Quebecin yliopistosta Montrealista puolestaan suorittivat kokeen selvittääkseen ne syyt, joiden vuoksi ihmiset joko valehtelevat tai kertovat totuuden tietyissä tilanteissa.

Siihen saakka oli ajateltu, että kerromme aina totuuden mikäli se sopii meille materiaalisesti, ja valehtelemme jos ei sovi. Mutta tämän tutkimuksen myötä selvisi, että ihmiset kertovat totuuden silloinkin, kun siihen sisältyy materiaalinen hinta. Kysymys kuuluu, miksi?

Tähän liittyy eri skenaarioita, sillä toisaalta ymmärretään, että ihmiset ovat rehellisiä siksi, että he ovat omaksuneet rehellisyyden ja valehtelu saisi heidät kokemaan negatiivisia tunteita, kuten syyllisyyttä tai häpeää. Tämä tunnetaan puhtaana vastenmielisyytenä valehtelua kohtaan. Se liittyy inhoon luoda ristiriita sen mielikuvan välille, joka henkilöllä on itsestään ja kuinka hän todellisuudessa käyttäytyy.

Muut motivaatiot käyttäytyä rehellisesti liittyvät altruismiin. Ihmiset haluavat mukautua siihen, mitä he uskovat toisten odottavan heidän sanovan, eli he haluavat olla pettämättä toisten ihmisten odotuksia.