Sanat ovat sisäisen maailmamme peili

Sanat ovat sisäisen maailmamme peili

Viimeisin päivitys: 23 marraskuuta, 2017

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään sitä, kuinka tärkeitä sanat ovat? Ne ovat olemassa sitä varten, että voisimme selittää esineiden ja asioiden merkityksen tavalla, jolla kuulijamme pystyy vastaanottamaan jaetun informaation. Sanojen avulla olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ilmaisemme itseämme ja ymmärrämme toisia. Kyky ilmaista omia tunteitamme suurella tarkkuudella, muiden ominaisuuksiemme ohessa, tekee meistä inhimillisiä.

Siksi kielellä on suunnaton vaikutus suorittamiemme projektien tuloksiin tai ihmissuhteidemme kehittymiseen. Havainnoimalla yksilön puhetta me saamme siksi paljon tietoa yksilön ajattelusta, asenteista ja uskomuksista

Psykologi James W. Pennebaker on tutkijana Texasin yliopistossa. Pennebakerin mukaan se, kuinka käytämme sanoja puheessamme tai kirjoittaen, kertoo paljon enemmän siitä keitä me olemme, sekä meidän psyykkisestä tilastamme, kuin sanojemme asiasisältö.

Pennebaker on analysoinut puhuttua ja kirjoitettua tekstiä jo 20 vuoden ajan. Hänen johtopäätöksensä on, että lauseen funktionaaliset puolet, kuten pronominien käyttö, voivat kertoa enemmän mielentilastamme, ajattelustamme tai omasta identiteetistämme kuin verbit tai substantiivit.

Tämän tutkijan mukaan avain löytyy pronomineista, prepositioista ja artikkeleista. Vaikka ne eivät ehkä mielessämme kanna sellaista merkitystä, ne kuitenkin muodostavat jopa puolet päivittäin käyttämistämme sanoista. Niiden avulla voimme luoda valoa huomiomme keskipisteisiin.

“On mahdollista saada aikaan jotain kolmen tunnin kamppailun tuloksena, mutta on varmaa, että saat saman tuloksen kolmella yksinkertaisella, hellyydellä sanotulla sanalla.”

-Confucius-

Värikkäitä kirjaimia naisen suusta

Mitä pronominit kertovat meistä

Ajattelemme helposti pronomineja sanoina, joiden merkitys piilee asiayhteyksien yhteennivomisessa. Niiden muodot ja esiintymistiheys puheessamme kertovat meistä kuitenkin monia asioita.

Ihmiset, jotka valehtelevat, eivät juuri koskaan käytä pronominia “minä”. Tämä piirre edistää valheenpaljastusprosessia 67 %:n menestyksellä. Masentuneet tai melankoliaan taipuvaiset ihmiset sen sijaan väärinkäyttävät sanaa “minä”. Tutkimustulokset osoittavat, että itsemurhaan päätyneet ihmiset olivat käyttäneet kirjoittaessaan sanoja “minä” tai “minun” kaksi kertaa keskimääräistä enemmän. Lisäksi he käyttivät pronominia “me” hyvin harvoin tai eivät käyttäneet sitä lainkaan.

Toisessa tutkimuksessa Pennebaker näytti toteen, että ne pariskunnat, jotka käyttivät sanoja “minä” ja “me” ratkaisevat ongelmansa usein rakentavammin kuin ne, jotka käyttävät usein sanaa “sinun”.

“Oikein käytettyinä sanat voivat toimia röntgensäteiden tavoin: niillä on kyky läpäistä mitä tahansa. Kun luet niitä, ne menevät suoraan lävitsesi. Tämä on yksi niistä asioista, joita yritän opettaa oppilailleni: läpäisevän kirjoittamisen taitoa.”

-Aldous Huxley-

Sanat määrittävät meitä

Sanat määrittävät ja auttavat meitä kommunikoimaan. Ne ilmaisevat aina jotakin. Voimme niiden avulla tehdä vihamme, ilomme, surumme – ja kaikki muutkin tunteemme – näkyviksi. Viestinnän taidon hallitseminen sisältää kyvyn tehdä itsensä ymmärretyksi, ymmärtää toisia ja havainnoida ympäristöämme täsmällisemmin.

Puhuvat siluetit

Yleisesti ottaen niillä ihmisillä, jotka pyrkivät pettämään toisia, ei ole tapana käyttää pronomineja tai muitakaan sanoja ilmaistakseen omia tunteitaan. He käyttävät mieluummin substantiiveja, ja ennen kaikkea verbejä. Tällaisilla ihmisillä on taipumus käyttää epäsuoraa puhetyyliä tai konditionaalia, esimerkiksi “voisi” ja “saisi”.

Naiset ovat vähemmän konkreettisia kuin miehet. He käyttävät vähemmän suuntaan tai tilaan viittaavia sanoja ja enemmän pohdiskeluun suuntaavia ilmaisuja. Esimerkkejä näistä ovat “Minun mielestäni”, “Uskon, että…” tai “Minusta näyttää siltä, että…”. Miehet sen sijaan kategorisoivat maailmaansa laskemalla, nimeämällä tai järjestelemällä esineitä.

Kuten totesimme edellä: sanat määrittävät meitä. Mitä kuitenkin tulee sanojen tulkitsemiseen, puolet siitä riippuu puhujasta ja toinen puoli kuulijasta.

“Ihmiset, joilla on erottelukykyä, tietävät eron kahden samankaltaiselta näyttävän sanan välillä, niitä seuraavan paikan tai olosuhteiden perusteella.”

-Blaise Pascal-


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.