Integratiivinen psykoterapia skitsofrenian hoidossa

Integratiivinen psykoterapia on tarkoittanut suurta muutosta skitsofrenian terapeuttisessa hoidossa. Jos alussa keskityimme vain skitsofrenian aiheuttaman kykenemättömyyden hoitoon tai heikentyneiden potilaiden kuntouttamiseen, tänä päivänä meiltä löytyy terapioita, jotka on suunnattu nimenomaan skitsofrenian oireiden hoitamiseen. Yksi näistä hoitomenetelmistä on Roderin ja Brennerin kehittelemä integratiivinen psykoterapia.

Skitsofrenian hoitoon suunnattujen strategioiden tärkeimmät edistysaskeleet on kehitetty ja jalostettu haavoittuvuus-stressi -mallin pohjalta. Kyseessä on kehys, joka osoittaa, kuinka ympäristön stressitekijät ovat vuorovaikutuksessa biologisen haavoittuvuuden kanssa.

Aloitamme siitä oletuksesta, että skitsofreniaa sairastavat osoittavat puutteita useilla eri käyttäytymisen organisoinnin toiminnallisilla tasoilla: tarkkaavaisuuden ja havainnollistamisen tasolla, kognitiivisella sekä mikro- ja makrososiaalisella tasolla, ja että puutteet yhdellä tasolla voivat vahingoittaa myös muita tasoja, ja että eri tasot ovat hierarkkisesti yhteydessä toisiinsa. Juuri tämän olettamuksen pohjalta Brenner ja hänen kollegansa kehittivät yhdessä niin sanotun läpäisymallin.

Tämä ajatus toimi perustana skitsofrenian oireiden selittämiselle ja integratiivisen psykoterapian (IPT) kehittämiselle, sillä se on auttanut osoittamaan, että potilaan kognitiivisen tason kohentuminen vaikuttaa myös toimintakyvyn parantumiseen.

Integratiivisen psykoterapian piirteet skitsofrenian hoidossa

Integratiivisessa psykoterapiassa on kyse ryhmämuotoisesta noin 5-7 potilaan samanaikaisesta hoidosta ja se on suunnattu nimenomaan skitsofreniaa sairastaville potilaille. Hoidon tavoitteena on parantaa skitsofreniaa sairastavien potilaiden kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Hoito suoritetaan 30 – 60 minuutin jaksoina kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan.

Hoitoon soveltuvaksi katsotaan sellaiset skitsofreniaa sairastavat potilaat, jotka ovat 18–40-vuotiaita eivätkä käytä huumeita jatkuvasti eivätkä edes satunnaisesti. Lisäksi potilas tulee toimeen perheensä kanssa, hän ei ole joutunut sairaalahoitoon liian pitkiksi ajoiksi ja hänellä on joko lievä tai kohtalainen toiminnanohjauksen häiriö.

Integratiivista psykoterapiaa on sovellettu jo yli 700 potilaaseen useissa eri sosiokulttuurisissa yhteyksissä, joten voimme vahvistaa, että se on psykologian näkökulmasta katsottuna yksi niistä ohjelmista, jotka kykenevät hoitamaan skitsofrenian oireita tehokkaasti.

Integratiivinen psykoterapia koostuu viidestä alaohjelmasta, joiden tarkoituksena on parantaa sairaudelle ominaisia ​​kognitiivisia jakaantumisia sekä sosiaalisuuteen ja toimintakykyyn liittyviä puutteita. Kyseiset alaohjelmat on järjestetty hierarkkisesti niin, että ensimmäiset menetelmät on suunnattu kognitiivisille perustaidoille, keskimmäiset taas kognitiivisten taitojen muuttamiseen sanallisiksi ja sosiaalisiksi reaktioiksi ja jälkimmäiset menetelmät harjoittavat potilaiden kykyä ratkaista monimutkaisempia ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia.

Jokainen alaohjelma on suunniteltu siten, että hoidon edetessä myös potilaan tarpeet kasvavat vähitellen. Näin potilaan eteneminen alkaa yksinkertaisista ja ennakoitavista tehtävistä ja jatkuu vaikeisiin ja monimutkaisempiin tehtäviin.

Samaan aikaan hoidon rakenne muuttuu hyvin jäsennellystä johdatuksesta paljon spontaanimpaan ja vaistonvaraisempaan loppuun. Lisäksi jokainen alaohjelma alkaa tunnepitoisesti lattealla aineistolla, jolloin myöhemmässä vaiheessa hoidon emotionaalista kuormitusta voidaan lisätä vähitellen.

Integratiivisen psykoterapian alaohjelmat

Avaamme seuraavaksi hieman tarkemmin integratiivisen psykoterapian alaohjelmia skitsofrenian hoidossa:

• Kognitiivinen erottelu. Huomio kiinnitetään potilaan huomiokykyyn ja käsitteiden muodostamiseen. Tämän alaohjelman toteuttamiseksi interventiomenetelminä käytetään korttien luokittelua ja sanallisten käsitteiden harjoituksia.
• Sosiaalinen havainnointikyky. Tämän alaohjelman tavoitteena on analysoida sosiaalisia ärsykkeitä. Tätä varten ohjelmassa käytetään sosiaalisten ärsykkeiden kuvausta, kyseisten ärsykkeiden tulkintaa ja keskustelua tilanteen merkityksestä.
• Sanallinen viestintä. Keskustelutaitoja harjoitellaan suullisen ja kehonkielen toiston kautta, kysymyksillä sekä keskustelemalla ajankohtaisesta teemasta tai juttelemalla vapaasti mistä tahansa muusta aiheesta.
• Sosiaaliset taidot. Tämä alaohjelma on suunnattu harjoittamaan potilaan sosiaalisten kykyjen pätevyyttä, mikä taas on erittäin välttämätön taito skitsofreniaa sairastaville potilaille. Ohjelmassa käytetään simuloiduissa tilanteissa suoritettuja roolipelejä.
• Ongelmanratkaisu ihmissuhteissa. Potilaille opetetaan, kuinka erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä voidaan soveltaa omissa ihmissuhteissa. Tässä ohjelmassa käytettyjä tekniikoita ovat muun muassa ongelman tunnistaminen ja analysointi, kognitiivinen rekonstruktio sekä valittujen ratkaisujen siirtäminen oikeaan elämään.

Kognitiivisen erottelun alaohjelma parantaa potilaiden peruskognitiivisia toimintatapoja, kuten huomiokykyä ja abstraktiota, vaikka itse potilaan suorituskyky pysyisikin normaalien arvojen alapuolella.

Integratiivisen psykoterapian vaikutukset

Toistaiseksi saatavilla oleva tieto ei voi vahvistaa hypoteesia tästä läpäisymallista, johon skitsofrenian integratiivinen psykoterapia tukeutuu, sillä kognitiivisten muuttujien vaikutukset eivät aina johda potilaan toimintakyvyn paranemiseen johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla.

Potilaan kyvystä käsitellä tietoa asianmukaisella tavalla tulee välttämätöntä, mutta se ei ole riittävä edellytys normaalille käyttäytymiselle.

On mahdollista, että monet moduloivat tekijät, kuten potilaan minäkäsitys, estävät läpäisymallin. Muut alan tutkijoiden suorittamat tutkimukset ovat kuitenkin löytäneet aiheesta käänteisiä tuloksia.

Toisin sanoen, jos hoito aloitetaan sosiaalisella kuntoutuksella, on mahdollista, että kognitiivisiin perustoimintoihin voidaan vaikuttaa laskevasti paljon huomattavammalla tavalla, jolloin potilaan konfrontaatiokyvyt aktivoituvat, ei-heikentyneet kognitiiviset prosessit kehittyvät ja itsekäsitys parantuu.

Tänä päivänä integratiivisesta psykoterapiasta on johdettu uusia ohjelmia, kuten tunteiden hallinnan harjoittaminen, jonka tarkoituksena on vähentää dysfunktionaalisten tunnetilojen vaikutusta kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintaan.

Erilaisia ohjelmia on kehitetty myös vapaa-ajan sekä elin- ja työtaitojen harjoitteluun, mikä taas helpottaa psykoterapiassa opittujen taitojen yleistämistä sekä vielä lopuksi, psykoedukaation ohjelmiin perustuva konfrontaatioon suuntautuva hoito, jonka päämääränä on skitsofreniaa sairastavan potilaan konfrontaatiotapojen korjaaminen.