Skitsofrenian positiiviset ja negatiiviset oireet
Skitsofrenian positiiviset ja negatiiviset oireet tekevät siitä yhden tuhoisimmista mielisairauksista. Noin 20 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii siitä.
Jotta potilaalla voidaan diagnosoida skitsofrenia, toteaa DSM5-luokitus, että potilaalla täytyy olla kaksi tai useampi ominainen oire ja jokaisen niistä tulee jatkua vähintään kuukauden ajan. Näitä oireita ovat:
- Harhaluulot
- Hallusinaatiot
- Sekava puhe
- Katatoninen tai erittäin sekava käyttäytyminen
Skitsofrenian positiivisten ja negatiivisten oireiden diagnoosi
Diagnoosin saadakseen potilaan täytyy kärsiä sekä sosiaalisella elämänalueella että työtilanteissa, yhdellä tai useammalla elämän tärkeällä osa-alueella. Lisäksi tämä muutos kestää vähintään kuuden kuukauden ajan ja siihen voi liittyä jälkivaiheita.
Skitsofrenia voidaan siis identifioida sen pääoireista riippuen. Mutta tämä sairaus saattaa ilmentyä kahdella tapaa: toinen positiivisten oireiden ja toinen negatiivisten oireiden kanssa.
Ensimmäisessä tapauksessa potilaat pystyvät tunnistamaan sen siksi, että oireet ovat erittäin silmiinpistäviä ja jopa kauniita tietyllä tapaa. Joten heillä on esimerkiksi hallusinaatioita, harhaluuloja tai motorisia muutoksia: kaikki nämä ovat outoja oireita, jotka potilas huomaa.
Toisessa tapauksessa negatiiviset oireet jäävät huomaamatta, koska ne eivät ole yhtä “silmiinpistäviä”, mutta ovat silti osoitus pahemmasta ennusteesta.
Negatiivisista oireista kärsivien potilaiden on tapana olla suuremmassa riskissä sairastua krooniseen skitsofreniaan, tehdä itsemurha tai ajautua aineiden väärinkäyttöön. Vaikutukset ovat myös paljon näkyvämmät kuin potilailla, joilla on positiivisia oireita. Tarkastellaan hieman lisää näitä kahdenlaisia oireita.
Skitsofrenian positiiviset oireet
Skitsofreniaan yhdistettyjä pääasiallisia positiivisia oireita ovat:
Kuulohallusinaatiot
Ne ovat kaikista yleisin hallusinaatiomuoto, vaikka potilas saattaakin myös kokea näköön liittyviä, somaattisia tai jopa makuun liittyviä hallusinaatioita.
Tällainen erityinen hallusinaatiotyyppi ilmenee äänien muodossa, jotka puhuvat potilaalle eri tavoin. Äänet voivat olla mitä vain sukupuolta, tuttuja tai tuntemattomia. Muita ääniä, kuten musiikkia tai napsahduksia voi ilmestyä, tosin harvemmin. Toisinaan potilaat kuulevat enemminkin ääniä, jotka puhuvat toisilleen potilaiden persoonallisuudesta.
Harhaluulot
Harhaluulot ovat tarinoita, joita potilas kertoo ihmisille suurella vakaumuksella tajuamatta niiden olevan hänen oman mielensä tuotosta; esimerkiksi pakkomielteisten ajatusten vastakohta. Harhaluulon muuttaminen on siis mahdotonta; vaikka yrittäisitkin kovasti vakuuttaa potilaan siitä, että hänen sanomansa asiat ovat epäjohdonmukaisia, ei hän tule muuttamaan mieltään.
Jotkin harhaluulot riippuvat niiden sisällöstä ja niitä ovat:
- Hallinnan harhaluulot – potilas uskoo, että ulkoinen voima hallitsee hänen ajatuksiaan ja tekojaan.
- Viittaavat harhaluulot – potilas uskoo, että kaikki tapahtuvat asiat liittyvät jollakin tavalla häneen; muun muassa harhaluulot mahtipontisuudesta, syyllisyydestä, uskonnosta, mustasukkaisuudesta ja niin edelleen.
Motoristen taitojen heikentyminen
Kyseessä on merkki skitsofreniasta fyysisenä sairautena ja se voidaan myös yhdistää lääkkeiden käyttöön, jotka aiheuttavat sivuvaikutuksina akatisiaa, dyskinesiaa sekä ekstrapyramidaalioireita. Lääkärit kutsuvat näitä ominaisuuksia katatoniseksi käytökseksi.
Joitakin tällaisten motoristen taitojen heikentymisen oireita ovat:
- Horrostila, joka johtaa siihen, että potilas eristäytyy ulkoisesta maailmasta siihen pisteeseen asti, että hän ei enää puhu.
- Estot tai levottomuus.
- Katalepsia tai outojen ja jäykkien asentojen omaaminen.
- Maneerit tai luonnottomat eleet.
- Stereotypia.
Kielitaitojen heikentyminen
Yleensä tämä tarkoittaa sujuvaa puhetta, mutta siihen ei liity mitään sisältöä. Esimerkki tällaisesta puheen suistumisesta tai sivuraiteille menemisestä on se, kun puheessa hypätään yhdestä ajatuksesta toiseen aiheeseen, joka ei liity siihen mitenkään.
On myös olosuhteisiin liittyvää puhetta, jossa potilas vastaa epäsuorasti ja monin yksityiskohdin jumittuakseen siihen viestin osaan, jonka hän haluaa välittää. Uudissanat (potilaan keksimät sanat) ovat myös tyypillisiä, kuten myös vastakaiku tai äänteistä riippuvien sanojen käyttö niiden merkityksen sijaan.
Liioiteltu käyttäytyminen
Jotkut skitsofreniasta kärsivät ihmiset saattavat osoittaa tätä oiretta tavalla, jolla he pukeutuvat, sosiaalisella ja seksuaalisella käyttäytymisellä (kuten julkisesti masturboimalla), kovaan ääneen julkisesti puhumalla sekä aggressiivisella, ärsyyntyneellä tai toistuvalla käytöksellä.
Skitsofrenian negatiiviset oireet
Negatiiviset oireet, kuten olemme jo maininneet, eivät ole yhtä “näyttäviä” kuin positiiviset, mutta ne johtavat kuitenkin pahempaan ennusteeseen. Jos potilaalla on tällaisia oireita, eivät neuroleptit välttämättä toimi.
Ne liittyvät neuronien toimimattomuuteen ohimolohkossa ja limbisillä alueilla. Ne ovat myös yleisempiä miehillä, joille on tapana kehittyä krooninen ja peruuttamaton sairaus. Joitakin tällaisia oireita ovat:
Henkinen lamaantuminen
Henkinen lamaantuminen on tunteiden ja tuntemuksien heikkoa ilmaisua. Tämä kiintymyksen puute ilmenee yleensä yhdessä vakavan ilmeen, heikentyneiden liikkeiden, käsieleiden, katsekontaktin välttelyn tai tehokkaan epäjohdonmukaisuuden ja reagoimattomuuden kanssa, kuten virnuilun vakavasta aiheesta puhuttaessa tai yksitoikkoisen puheen ja niin edelleen kanssa.
Alogia
Hidas, jäykkä ja tyhjä ajattelu, joka näkyy potilaan puheen laadussa. Hänellä kestää kauemmin vastata kun häneltä kysytään jotakin.
Abulia ja apatia
Abulia on kiinnostuksen tai tahdonvoiman puutetta jonkin asian tekemistä kohtaan. Potilaat ovat siis kyvyttömiä aloittamaan tai lopettamaan tehtävää itse. Se voi ilmetä käyttäytymisellä, kuten hygieniakäytännöillä, jättämällä projektit tekemättä tai oma-aloitteisuuden puutteella.
Anhedonia on kiinnostuksen puutetta sosiaalisiin suhteisiin. Skitsofreniasta kärsivät potilaat, joilla on negatiivisia oireita, ovat yleensä kyvyttömiä tuntemaan mielihyvää ja he välttelevät sosiaalisia suhteita, jotka voivat mahdollisesti antaa heille tyydytystä. Joten heillä ei ole mitään kiinnostusta seksuaalisuutta, läheisyyttä tai edes vapaa-ajan aktiviteetteja kohtaan.
Terapia ja hoito
Farmakoterapia on yleisin skitsofrenian hoitokeino. Itse asiassa on osoitettu, että psykologiset hoidot parantavat myös psykoosilääkkeiden vaikutusta. On kuitenkin tärkeää tehdä erotus skitsofrenian positiivisten ja negatiivisten oireiden välillä hoitoon liittyen.
Joten ongelmana on se, että lääkitys toimii silloin kun potilaalla on positiivisia oireita, sillä se torjuu dopamiinireseptorit, jotka vähentävät hallusinaatioita ja harhaluuloja.
Toisaalta vaikuttaa siltä, että lääkitys ei ainoastaan lakkaa toimimasta silloin kun skitsofrenian oireet ovat negatiivisia, vaan se voi myös pahentaa niitä. Joten on vielä tehtävä paljon lisää tutkimuksia auttaaksemme potilaita, jotka kärsivät skitsofrenian negatiivisista oireista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Belloch, A., Sandín, B. y Ramos, F (2008). Manual de psicopatología. Volúmenes I y II. McGraw-Hill.Madrid
- American Psychiatric Association (APA) (2014): Manual de Diagnóstico y Estadísitico de los Trastornos Mentales, DSM5. Editorial Médica Panamericana. Madrid.