9 kysymystä tunneälystä
Aristoteles sanoi, että kuka tahansa voi suuttua. Mutta suuttuminen juuri oikeaan ihmiseen, oikeissa määrin, oikeaan aikaan, oikeasta tarkoituksesta ja oikealla tavalla… tämä on todella vaikeaa.
Tämä artikkeli käsittelee tunneälyn käsitettä, tunteidemme hallitsemisen monimutkaisuutta, ja muita huolenaiheita jotka ilmaantuvat käsitellessämme näitä ongelmia.
Tiedämmekö kuitenkaan mitä tunneäly todella on? Haluamme selventää tätä käsitettä ja saada tästä aiheesta aikaan tiettyjä pohdintoja. Tarkastelkaamme muutamia näistä.
1. Mitä on tunneäly?
Tarkoittaako tunneäly sitä, että henkilö on jatkuvasti motivoitunut tekemään jotain, että hänellä on korkea itsetunto ja suuri määrä optimismia? Vastaus tähän on ei. Joidenkin lähteiden mukaan tunneäly tarkoittaa valikoimaominaisuuksien omaamista.
Jo vuosien ajan olemme kuulleet toistuvasti siitä, kuinka tärkeää on kehittää itsetuntoamme, tunneälyämme ja minäkäsitystämme. Tiedämme, että on olemassa paljon taitoja joiden eteen meidän on tehtävä töitä, mutta emme tiedä kuinka tehdä tämä ja miten ne liittyvät toisiinsa.
Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että kun muut puhuvat tunneälystä, he viittaavat kykyihin (kuten Salovey ja Mayer ovat siihen viitanneet) tai piirteisiin tai ominaisuuksiin, joita meillä on oltava ja joihin meidän on pyrittävä. Esimerkkejä näistä ovat persoonallisuuden piirteet, motivoivat piirteet ja emotionaaliset piirteet (joista esimerkiksi Daniel Goleman puhui).
2. Mitkä ovat viittaukset siitä, että tunneälyä pidetään joukkona ominaisuuksia?
Ensimmäisellä kysymyksellä on se haittapuoli, että se ”pakottaa” henkilön olemaan ”totaalisen emotionaalinen” olento. Ne eivät erota emotionaalisia kykyjä empatiasta, sinnikkyydestä, optimismista, motivaatiosta…
Tämä perspektiivi sallii meidän hahmottaa ihminen todella globaalilla tavalla, ja kyllä, kaikki on suhteellista, mutta voimmeko me sanoa olevamme yhdenlaisia tai toisenlaisia henkilöitä sen perusteella miten me suhtaudumme tunteisiimme? Haluammeko muiden ajattelevan näin meistä? Emme tietenkään, ja tämä on ensimmäinen asia, joka johtaa hämmennykseen.
Meidän persoonallisuutemme on se, joka käsittää laajoja osia henkisestä elämästä (kuten esimerkiksi tunneäly), ei tunneäly, joka käsittää meidän persoonallisuutemme.
Jos ymmärrämme tämän ja olemme sen suhteen kriittisiä, meillä ei ole sekalaisia neuvoja, jotka neuvovat meitä olemaan enemmän tunneälyllisiä tietämättä kunnolla kuinka sisäistää näitä ajatuksia. Meidän on sopeuduttava tähän, tehtävä siitä osa meitä sen kokonaisuudessaan voidaksemme saavuttaa tietyn emotionaalisen vakauden.
Vaikuttaa olevan suotuisampaa ymmärtää tunneäly Saloveyn ja Mayerin näkökulmasta, joka on:
”…kyky harjoittaa hienostunutta tiedon käsittelyä omien ja muiden tunteiden suhteen sekä kykyä käyttää näitä tietoja ajattelun ja käyttäytymisen ohjaajana. Korkean tunneälyn omaavat yksilöt kiinnittävät huomiota, käyttävät, ymmärtävä ja hallitsevat tunteita, ja nämä taidot tarjoavat mukautuvia toimintoja, joilla on potentiaalia hyödyttää muita ja itseä.”
3. Miksi olemme alkaneet kuulla tästä termistä vasta viime aikoina?
Yhteiskunta on ”heräämässä” ja kiitos kuuluu sille tosiasialle, että tutkijat, kouluttajat ja media ovat painottaneet tätä tunneälyn käsitettä. Tämä on sallinut tämän termin levitä joka puolelle ympäri maailmaa ja yhteiskuntiin, jotka ovat perinteisesti tottuneet rankaisemaan tunteita.
Yleisesti meillä on tapana ajatella, että tunteemme tekevät meistä vähemmän tehokkaita, heikompia ja kykenemättömämpiä tekemään päätöksiä. Tunnemme olevamme sen sieppaamia, mitä tämä termi symbolisoi, sillä meistä on tullut tietoisempia, ettei ole olemassa mitään moraalista järkeilyn ylemmyyttä suhteessa tunteisiin. Tämä jakautuminen on kuvitteellinen, sillä emme voi erottaa tunteita, ajatuksia, ja tuntemuksia.
4. Mikä rooli tunteillamme on päivittäisessä elämässä?
Tunteilla on oleellinen rooli. Emme voi kuvitella päivittäistä elämäämme ilman tunteita. Aina siitä hetkestä kun heräämme aina nukkumiseen asti, tunteet ohjaavat meidän tekojamme. Jos pysähdymme ajattelemaan että unemme ovat tunteettomia, muistaisimme vain ne tuntemukset, joita nuo unet ovat sekoittaneet meihin.
Me tunnemme samalla kuin ajattelemme, ja minkälainen tilanne tahansa saa aikaan tunteita. Tämä vaikuttaa epäilemättä siihen, mitä me heijastamme muissa, tekemiimme päätöksiin ja kulkemiimme polkuihin…
5. Mitä virheitä me teemme?
Usein torjumme negatiiviset tunteet tarkalleen siitä syystä, että ne ovat tuskallisia tai epämiellyttäviä. Torjumalla ne emme pelkästään jätä niitä huomioimatta, vaan rankaisemme niistä silloin, kun muut tuntevat niitä. Tämä tapahtuu silmiinpistävällä tavalla, esimerkiksi silloin kun näemme lapsen raivokohtauksen. Tässä vaiheessa sanomme tavallisesti asioita, kuten ”älä itke,” ”eivät asiat ole niin huonosti,” ja täten välittäen viestin, että ”vahvat ihmiset eivät itke.”
6. Ovatko suru ja viha terveellisiä?
Ehdottomasti. Tämä on tyrmistyttävää, mutta meidän on ymmärrettävä että negatiiviset tunteet kuten suru ja viha eivät ole järjenvastaisia. Sen sijaan ne ilmentyvät meissä syystä. Tunteiden kieltäminen ei ole terveellistä. Jokaisella tunteella on jotain kerrottavaa, emmekä voi oikeasti piilotella niitä.
Se, että emme kiinnitä huomiota tunteillemme emmekä pysy tietoisena sisäisestä terveydestämme, ei salli meidän paeta näiltä. Jokainen tunne on läsnä jokapäiväisessä elämässämme hyvästä syystä emmekä voi jättää huomioimatta sitä mitä ne yrittävät kertoa meille.
7. Mitkä ovat seuraukset, jos emme ymmärrä tunteitamme?
Se, ettemme kunnolla sisäistä emotionaalisen järjestelmämme tarjoamaa tietoa, tarkoittaa että saatamme tehdä virheitä päätöksissämme ja harkinnoissamme. Emme tunne itseämme, torjumme, tukahdutamme, tai jopa rankaisemme itseämme.
Tunteet ovat aina läsnä, ja mitä paremmat meidän strategiamme ovat, sitä aktiivisempia ja päättäväisempiä me olemme. Meidän yleinen hyvinvointimme riippuu meidän psykologisesta ja fyysisestä terveydestämme.
8. Millainen rooli tunteilla on työpaikalla?
Työskentelyn maailma on muuttumassa. Meitä ei arvosteta vain ”älykkyydestä,” vaan myöskin akateemisuudesta. Tai koulutuksestamme tai kokemuksistamme. Työpaikoilla otetaan myös huomioon se, miten suhtaudumme itseemme ja muihin.
Kuinka hallitsemme tunteitamme ja muiden tunteita, jotka riippuvat suoriutumisestamme: tämä on se mitä Goleman, tunneälyn isä, kutsuu ”kannettavaksi taidoksi.” Tunneäly ennustaa menestyksen paremmin kuin se, minkä me perinteisesti ymmärrämme ”älykkyytenä.” Se määrittää meidän joustavuutemme ja sopeutumiskykymme työpaikalla.
Emotionaalisen epäpätevyyden hinta on todella korkea yritykselle, työntekijälle ja yhteiskunnalle. Jos haluamme elämän toimivan, emme voi katsoa tätä todellisuutta läpi sormien.
9. Mitä huomattavia aiheita yhteiskunnalla on suhteessa tähän?
Meillä on edelleen paljon opittavaa. Muiden asioiden ohella lapset ja nuoret odottavat saavansa laadukasta emotionaalista koulutusta kouluissa. Mutta jotta todellinen vallankumous tapahtuisi, meidän aikuisten on opittava lisää tunteidemme hallitsemisesta ja ymmärtämisestä. Siksi se tapa, jolla kohtelemme tunteitamme, on niin tärkeää.