Innostus on energiaa, joka johdattelee meitä kohti onnellisuutta; se on intohimoa ja motivaatiota toteuttaa asioita, joita rakastamme. Täydellä innostuneisuudella eläminen ylläpitää toiveikasta asennetta ja avoimuutta elämässämme tapahtuvia asioita kohtaan.
Päivittäinen elämämme on mukavuutta, sopeutettuja rutiineja ja luotua monotoniaa. Kyseiset tekijät luovat elämäämme mukavia motiiveja. Mukavat motiivit eivät kuitenkaan johda mahtavimpaan energiaan tai palkkioihin, joita hyvä elämä pitää sisällään.
“Kuten aina: kiire ei aina jätä aikaa sille, mikä oikeasti merkitsee.”
-Quino-
Lapsina meillä on luonnollinen kyky arvostaa rakastamaamme ja suojella itseämme siltä, mikä pelottaa. Me tutkimme, hämmästelemme ja innostumme yksinkertaisista asioista. Vanhemmiten alamme menettämään tuota kykyä. Onneksemme kaikki ei kuitenkaan ole vielä menetetty!
Elämää innostuksen kanssa
Elämä innostuksen kanssa ei tule luonnostaan tai ole määriteltävissä geneettisesti; päinvastoin, se on asenne ja merkitsee sellaisenaan oppimista. Lapsuuden käytösmalleilla on voimakas vaikutus siihen kuinka näemme ja koemme maailman myöhemmin.
Oletko koskaan tarkastellut, kuinka vanhempasi näkevät maailman? On mahdollista päästä eroon lapsuuden aikaisista asetuksista maailmaamme kohtaan; sen vaikutus on kuitenkin aina väistämätön ja näin myös osa kasvuasi. Kun aikuistumme, meistä tulee hyvin tietoisia tekemistämme valinnoista kohdata asioita tavalla tai toisella.
Innokkaasti eläminen tarkoittaa loputtoman tutkimisen, toiveikkuuden ja avoimien tunteiden valitsemista. Kaikki tämä edistää kykyämme kokeilla asioita. Pidätkö itseäsi innokkaana henkilönä? Jos pidät, näet varmasti kaiken ympärilläsi ainutlaatuisella tavalla; huomaat yksityiskohtia, lopetat tekemisen ja nautit pienistä asioista, joita elämä sinulle antaa.
Pääse eroon skeptisyydestä
Innostuneisuuden asenne mahdollistaa irtautumisemme valituksista, negatiivisuudesta ja skeptisyydestä. Asettamalla itsellemme toiveikkaampia visioita näemme maailman täynnä mahdollisuuksia. Uskomme väistämättä itseemme ja kykyymme saavuttaa kaiken haluamamme.
Uskomalla itseemme mahdollistamme välttämättömien voimavarojen käytön, jotka auttavat meitä kohtaamaan vastoinkäymisiä. Tämä liittyy paljolti Albert Banduran teoriaan yksilön suorituskyvystä; teoriassa viitataan käsitykseen, jossa asioiden saavuttaminen on ainoastaan mahdollista uskomalla niihin.
Motivaatiomme perustuu uskomuksiin ja odotuksiin siitä, mitä voimme saavuttaa ponnistelujemme kautta. Se tarkoittaa myös itsemme asettamista todellisuuteen jalat tukevasti maassa. Tällöin voimme katsella vakaasti eri näkökulmia ja arvioida tilanteita resurssiemme mukaan.
Innostuksesta oppiminen
Kuten aiemmin mainitsimme, innostus on tapa ja asenne nähdä elämää. Se auttaa meitä motivoitumaan ja kohtaamaan tilanteita, joita elämä tuo tullessaan. Voimme oppia innostuneisuutta, mutta se voi myös olla olennainen osa persoonallisuuttamme.
Omaksumalla kokemukset ja oppitunnit (myös ne negatiiviset) osana kasvua ja kehitystä, voimme kehittää innostuneisuutta kaikkea ympärillämme olevaa kohtaan. Positiivisempi versio vastoinkäymisistä ja vaikeuksista mahdollistaa myös motivoitujen ihmissuhteiden luomisen.
Innostuneisuudella on myös paljon tekemistä sen kanssa, millainen on kykymme rakastaa, sillä se merkitsee kaivautumista syvemmälle kaikkeen siihen kauneuteen, mitä meille tapahtuu. Ihmiskuntamme suuret saavutukset ovat pitkälti innostuneisuuden ansiota, vahvuutta ja halua. Innostuneisuus vie meidät löytämään ja hämmästelemään asioita.
Opitaan lapsilta; oppikaamme miten kokea innostusta ja halua tutkimusretkien kautta.
Miksi ihminen on kuuliainen? Mihin pisteeseen asti ihminen pystyy noudattamaan käskyjä, jotka ovat hänen moraaleidensa vastaisia? Stanley Milgramin koe (1963) on saattanut vastata jo näihin kysymyksiin. Näihin kysymyksiin vastaaminen oli hänen tarkoituksensa. Tämä kokeilu on yksi psykologian historian kuuluisimmista. Se…
Kognitiivinen varaus on käsite, joka syntyi neuropsykologiassa. Se viittaa aivojen rakenteen kykyyn reagoida aivojen taitojen menetykseen tai muihin negatiivisiin muutoksiin. Toisin sanoen kognitiivinen varaus on aivojen kykyä reagoida toimivalla tavalla sairauteen, vanhuuteen tai heikkenemiseen. Tämä kyky saa aivot korvaamaan kärsityn…
Lasten oikeanlaiset sosiaaliset taidot auttavat heitä heidän ihmissuhteissaan ja vuorovaikutuksesta tulee paljon positiivisempi. Tässä artikkelissa kerromme sosiaalisen ja henkisen oppimisen ytimestä, siitä missä empatia ja itsevarmuus kohtaavat. Esitetään helppo kysymys: ”kuinka lapset oikeasti oppivat”? Kuten monet sosiaalisen psykologian tutkimukset kertovat…
Kaikkien miellyttämisellä tai sen yrittämisellä on todella kallis hinta. Yksi niistä syistä miksi yritämme miellyttää kaikkia voi olla siinä, että pelkäämme olla yksin, olimme sitten ihmisten ympäröiminä tai emme. Puhumme nyt pelosta olla yksin vaikka olisimme ihmisten kanssa. Kyseessä on yksinäisyys,…
Sillä ei ole väliä kuinka monta ihmistä tunnet, tai kuinka monta ystävää sinulla on sosiaalisessa mediassa. Se mikä on todellisuudessa tärkeää on se, mitä merkitystä sinua ympäröivillä ihmisillä on sinulle. Minkä arvoisia he ovat sinulle? Numeroilla ei ole väliä, sillä…
Auto-onnettomuudet, lentoturmat, elämää uhkaavat luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit ja maanjäristykset, kauheat asiat kuten raiskaukset ja kidnappaukset… Kaikilla näillä asioilla on jotakin yhteistä: ne voivat muuttua pitkäkestoisiksi, lamaannuttaviksi traumoiksi niitä läpi käyville ihmisille. Mutta kuinka voimme jatkaa taas elämää trauman jälkeen? Jokaisen…