Innostus on energiaa, joka johdattelee meitä kohti onnellisuutta; se on intohimoa ja motivaatiota toteuttaa asioita, joita rakastamme. Täydellä innostuneisuudella eläminen ylläpitää toiveikasta asennetta ja avoimuutta elämässämme tapahtuvia asioita kohtaan.
Päivittäinen elämämme on mukavuutta, sopeutettuja rutiineja ja luotua monotoniaa. Kyseiset tekijät luovat elämäämme mukavia motiiveja. Mukavat motiivit eivät kuitenkaan johda mahtavimpaan energiaan tai palkkioihin, joita hyvä elämä pitää sisällään.
“Kuten aina: kiire ei aina jätä aikaa sille, mikä oikeasti merkitsee.”
-Quino-
Lapsina meillä on luonnollinen kyky arvostaa rakastamaamme ja suojella itseämme siltä, mikä pelottaa. Me tutkimme, hämmästelemme ja innostumme yksinkertaisista asioista. Vanhemmiten alamme menettämään tuota kykyä. Onneksemme kaikki ei kuitenkaan ole vielä menetetty!
Elämä innostuksen kanssa ei tule luonnostaan tai ole määriteltävissä geneettisesti; päinvastoin, se on asenne ja merkitsee sellaisenaan oppimista. Lapsuuden käytösmalleilla on voimakas vaikutus siihen kuinka näemme ja koemme maailman myöhemmin.
Oletko koskaan tarkastellut, kuinka vanhempasi näkevät maailman? On mahdollista päästä eroon lapsuuden aikaisista asetuksista maailmaamme kohtaan; sen vaikutus on kuitenkin aina väistämätön ja näin myös osa kasvuasi. Kun aikuistumme, meistä tulee hyvin tietoisia tekemistämme valinnoista kohdata asioita tavalla tai toisella.
Innokkaasti eläminen tarkoittaa loputtoman tutkimisen, toiveikkuuden ja avoimien tunteiden valitsemista. Kaikki tämä edistää kykyämme kokeilla asioita. Pidätkö itseäsi innokkaana henkilönä? Jos pidät, näet varmasti kaiken ympärilläsi ainutlaatuisella tavalla; huomaat yksityiskohtia, lopetat tekemisen ja nautit pienistä asioista, joita elämä sinulle antaa.
Innostuneisuuden asenne mahdollistaa irtautumisemme valituksista, negatiivisuudesta ja skeptisyydestä. Asettamalla itsellemme toiveikkaampia visioita näemme maailman täynnä mahdollisuuksia. Uskomme väistämättä itseemme ja kykyymme saavuttaa kaiken haluamamme.
Uskomalla itseemme mahdollistamme välttämättömien voimavarojen käytön, jotka auttavat meitä kohtaamaan vastoinkäymisiä. Tämä liittyy paljolti Albert Banduran teoriaan yksilön suorituskyvystä; teoriassa viitataan käsitykseen, jossa asioiden saavuttaminen on ainoastaan mahdollista uskomalla niihin.
Motivaatiomme perustuu uskomuksiin ja odotuksiin siitä, mitä voimme saavuttaa ponnistelujemme kautta. Se tarkoittaa myös itsemme asettamista todellisuuteen jalat tukevasti maassa. Tällöin voimme katsella vakaasti eri näkökulmia ja arvioida tilanteita resurssiemme mukaan.
Kuten aiemmin mainitsimme, innostus on tapa ja asenne nähdä elämää. Se auttaa meitä motivoitumaan ja kohtaamaan tilanteita, joita elämä tuo tullessaan. Voimme oppia innostuneisuutta, mutta se voi myös olla olennainen osa persoonallisuuttamme.
Omaksumalla kokemukset ja oppitunnit (myös ne negatiiviset) osana kasvua ja kehitystä, voimme kehittää innostuneisuutta kaikkea ympärillämme olevaa kohtaan. Positiivisempi versio vastoinkäymisistä ja vaikeuksista mahdollistaa myös motivoitujen ihmissuhteiden luomisen.
Innostuneisuudella on myös paljon tekemistä sen kanssa, millainen on kykymme rakastaa, sillä se merkitsee kaivautumista syvemmälle kaikkeen siihen kauneuteen, mitä meille tapahtuu. Ihmiskuntamme suuret saavutukset ovat pitkälti innostuneisuuden ansiota, vahvuutta ja halua. Innostuneisuus vie meidät löytämään ja hämmästelemään asioita.
Opitaan lapsilta; oppikaamme miten kokea innostusta ja halua tutkimusretkien kautta.
Jatkuva masennus ei aina vastaa lääkkeisiin perustuvaan lähestymistapaan. Krooninen apatia, toivottomuus ja masentunut mieli ovat alkuperältään monimutkaisempia kuin olemme ajatelleetkaan. Kun käytämme neuropsykologiaa dystymian tutkimiseen, se muistuttaa meitä siitä, että tämä sairaus liittyy moniin aivotoimintoihin ja sosiaalisiin tilanteisiin, jotka meidän…
Ymmärrämme kiintymyksen voimakkaana siteenä joka määrittää sen, kuinka persoonallisuutemme kehittyy, kuinka näemme elämän ja kuinka suhtaudumme muihin sekä kaikkeen mikä meitä ympäröi. Mutta kiintymyksellä on yksi epämukava puoli: mikään ei oikeasti ole meidän. Tietynlaiset kiintymykset ovat oleellisia. Kiintymys johonkin vakaaseen…
Hyvinvointi, aivan kuin sisäinen rauhakin, on asia joka muuttuu itsestään ajan myötä. Tunteet voivat muuttaa elämämme laatua, ja niillä on myös suuri vaikutus valintoihimme. Siksi on tärkeää perehtyä kolmeen yleiseen virheeseen, jotka rajoittavat onnellisuuttamme. Daniel Goleman sanoo teoksessaan How to be…
Monilla meitä vaivaavilla ongelmilla on yhteinen alkuperä: emme rakasta itseämme. Meihin kohdistuvien maailman ulkoisten paineiden, itsellemme asetettujen vaatimusten, eksyksissä olon ja epävarmuuden tunteen vuoksi, voimme päätyä kohtelemaan itseämme liian ankarasti. Jos haluat voida paremmin, sinun on oltava ensin ystävällinen itsellesi.…
Useimmiten ahdistuksen ensimmäiset oireet jäävät huomaamatta, sillä ne ovat hienovaraisia, ja voi vaikuttaa ettei niillä ole mitään tekemistä ahdistuksen kanssa. Neurotieteilijät ovat huomanneet, että nämä merkit ilmenevät aikaisin ja ne toimivat varoituksena siitä, mitä aivoissamme tapahtuu. Sitten kun ahdistus on…
Abraham Maslow on ihmispsykologian perustaja ja sen keskeinen hahmo. Hän loi tarvehierarkian, joka perustuu niiden tarpeiden olemassaoloon, jotka vaikuttavat jokaiseen yksilöön. Maslow organisoi nämä tarpeet kaikkein tärkeimmästä vähiten tärkeimpään tarpeeseen. Maslow organisoi tämän teorian näin, sillä hänen mukaansa meidän toimintamme syntyy…