Innostus on energiaa, joka johdattelee meitä kohti onnellisuutta; se on intohimoa ja motivaatiota toteuttaa asioita, joita rakastamme. Täydellä innostuneisuudella eläminen ylläpitää toiveikasta asennetta ja avoimuutta elämässämme tapahtuvia asioita kohtaan.
Päivittäinen elämämme on mukavuutta, sopeutettuja rutiineja ja luotua monotoniaa. Kyseiset tekijät luovat elämäämme mukavia motiiveja. Mukavat motiivit eivät kuitenkaan johda mahtavimpaan energiaan tai palkkioihin, joita hyvä elämä pitää sisällään.
“Kuten aina: kiire ei aina jätä aikaa sille, mikä oikeasti merkitsee.”
-Quino-
Lapsina meillä on luonnollinen kyky arvostaa rakastamaamme ja suojella itseämme siltä, mikä pelottaa. Me tutkimme, hämmästelemme ja innostumme yksinkertaisista asioista. Vanhemmiten alamme menettämään tuota kykyä. Onneksemme kaikki ei kuitenkaan ole vielä menetetty!
Elämä innostuksen kanssa ei tule luonnostaan tai ole määriteltävissä geneettisesti; päinvastoin, se on asenne ja merkitsee sellaisenaan oppimista. Lapsuuden käytösmalleilla on voimakas vaikutus siihen kuinka näemme ja koemme maailman myöhemmin.
Oletko koskaan tarkastellut, kuinka vanhempasi näkevät maailman? On mahdollista päästä eroon lapsuuden aikaisista asetuksista maailmaamme kohtaan; sen vaikutus on kuitenkin aina väistämätön ja näin myös osa kasvuasi. Kun aikuistumme, meistä tulee hyvin tietoisia tekemistämme valinnoista kohdata asioita tavalla tai toisella.
Innokkaasti eläminen tarkoittaa loputtoman tutkimisen, toiveikkuuden ja avoimien tunteiden valitsemista. Kaikki tämä edistää kykyämme kokeilla asioita. Pidätkö itseäsi innokkaana henkilönä? Jos pidät, näet varmasti kaiken ympärilläsi ainutlaatuisella tavalla; huomaat yksityiskohtia, lopetat tekemisen ja nautit pienistä asioista, joita elämä sinulle antaa.
Innostuneisuuden asenne mahdollistaa irtautumisemme valituksista, negatiivisuudesta ja skeptisyydestä. Asettamalla itsellemme toiveikkaampia visioita näemme maailman täynnä mahdollisuuksia. Uskomme väistämättä itseemme ja kykyymme saavuttaa kaiken haluamamme.
Uskomalla itseemme mahdollistamme välttämättömien voimavarojen käytön, jotka auttavat meitä kohtaamaan vastoinkäymisiä. Tämä liittyy paljolti Albert Banduran teoriaan yksilön suorituskyvystä; teoriassa viitataan käsitykseen, jossa asioiden saavuttaminen on ainoastaan mahdollista uskomalla niihin.
Motivaatiomme perustuu uskomuksiin ja odotuksiin siitä, mitä voimme saavuttaa ponnistelujemme kautta. Se tarkoittaa myös itsemme asettamista todellisuuteen jalat tukevasti maassa. Tällöin voimme katsella vakaasti eri näkökulmia ja arvioida tilanteita resurssiemme mukaan.
Kuten aiemmin mainitsimme, innostus on tapa ja asenne nähdä elämää. Se auttaa meitä motivoitumaan ja kohtaamaan tilanteita, joita elämä tuo tullessaan. Voimme oppia innostuneisuutta, mutta se voi myös olla olennainen osa persoonallisuuttamme.
Omaksumalla kokemukset ja oppitunnit (myös ne negatiiviset) osana kasvua ja kehitystä, voimme kehittää innostuneisuutta kaikkea ympärillämme olevaa kohtaan. Positiivisempi versio vastoinkäymisistä ja vaikeuksista mahdollistaa myös motivoitujen ihmissuhteiden luomisen.
Innostuneisuudella on myös paljon tekemistä sen kanssa, millainen on kykymme rakastaa, sillä se merkitsee kaivautumista syvemmälle kaikkeen siihen kauneuteen, mitä meille tapahtuu. Ihmiskuntamme suuret saavutukset ovat pitkälti innostuneisuuden ansiota, vahvuutta ja halua. Innostuneisuus vie meidät löytämään ja hämmästelemään asioita.
Opitaan lapsilta; oppikaamme miten kokea innostusta ja halua tutkimusretkien kautta.
Asiantuntijat uskovat, että hengitys- ja rentoutusharjoitukset voivat olla erinomaisia liittolaisia mm. ahdistusta, masennusta ja pakko-oireista häiriötä vastaan taistellessa. Vaikka rentoutusharjoitusten hyödyt ovat lukemattomat, niiden harjoittamisessa voi silti olla vaikeuksia. Rentoutusharjoitusten haasteet estävät ihmisiä saavuttamasta tavoitteitaan. Tässä artikkelissa puhumme niistä ongelmista,…
Vuosien varrella psykologia on omaksunut useita eri lähestymistapoja ihmisen toiminnan ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi. Jokaisella psykologisella lähestymistavalla on myös omat teoreettiset toimintatapansa ja sovelluksensa käytännössä. Kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on kuitenkin kasvanut yli kolmen vuosikymmenen aikana psykoterapeuttinen suuntautuminen, jonka tehokkuudesta on saatu eniten…
Masennus on yksi maailman yleisimmistä mielialahäiriöistä ja yksi psykologian ja psykiatrian alan hoidetuimmista mielenterveysongelmista. Masennus voi lisäksi vaikuttaa mihin tahansa ikäryhmään ja sen oireet vaihtelevat sen kehitysvaiheen mukaisesti, jota kyseinen ihminen käy läpi. Lapsilla somaattiset oireet ovat yleisempiä kuin aikuisilla,…
Puolustusmekanismit ovat automaattisia psykologisia prosesseja. Ne suojaavat meitä ahdistukselta ja sisäisten/ulkoisten vaarojen tai stressitekijöiden havaitsemiselta. Puolustusmekanismit ovat välittäjiä yksilön reaktioihin sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden ja psyykkisten konfliktien välillä. Tässä artikkelissa tutkimme, millaisia neuroottiset ja psykoottiset puolustusmekanismit ovat. Vaikka neuroosi ja…
Ulkomailla asuminen vaikuttaa helpommalta nyt kuin koskaan ennen, ja maailma tuntuu jatkuvasti kutistuvan. Pitkät välimatkat eivät ole enää ongelma, ja olemme päivittäin yhteydessä muiden maiden ja kulttuurien ihmisiin, jotka tuntuvat olevan jatkuvasti yhä lähempänä ja helpommin tavoitettavissa. Nykyään näyttää myös…
Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) kuuluu ”kolmannen sukupolven terapioiden” kategoriaan. Nämä terapiat poikkeavat tavanomaisista psykologisista hoidoista, sillä ne keskittyvät enemmän tiettyihin mielenterveydellisiin puoliin. HOT:ssa tärkeitä ovat asiat kuten hyväksyntä, tietoisuustaito, kognitiiviset deaktivaatiot, dialektiikka, arvot, hengellisyys ja ihmissuhteet. Tässä artikkelissa käymme läpi HOT:n…