Ihmisten kuolevaisuus

Ihmisten kuolema on inspiraation, pelon, surun ja rakkauden lähde. Se saa meidät pohtimaan asioiden rajallisuutta. Rajallisuuden käsite muokkaa ihmisluontoa hyvin erityisellä tavalla.
Ihmisten kuolevaisuus
Laura Llorente

Kirjoittanut ja tarkastanut filosofi Laura Llorente.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ihminen on ainoa laji, joka ymmärtää elämän olevan rajallista. Ihmiset loivat jopa kokonaisen alan, jossa tutkitaan ihmisen elämän rajallisuutta: filosofian. Vietämme paljon aikaa pohtien kuolemaa. Vaikuttaa siltä, kuin ihmisten kuolevaisuus ja siitä tietoisena oleminen työntäisi päivittäisten tekojemme ja päätöstemme pohtimista transsedenttiselle tasolle.

Kirjailija Jorge Luis Borges kertoo novellissaan “Kuolematon” tarinan miehestä, joka elää ikuisesti. Yhdessä kohtaa tarinaa tämä mies törmää Homeriin, joka on myös kuolematon. Tapaamisen jälkeen hän ajattelee: “Sanoin hyvästit Homerille Tangerin ovilla. En kuitenkaan usko, että sanoimme hyvästit“. Kahden kuolemattoman ihmisen ei tarvitse sanoa “hyvästejä”. Ei ole “loppua”, joka olisi este sille mahdollisuudelle.

Koska ihmiset ovat tietoisia kuolevaisuudestaan, he arvostavat loputtomasti jokaista hetkeä, jonka he ovat elossa. Heidän rajallisuutensa antaa arvon jokaiselle hetkelle.

ihmisten kuolevaisuus: valoa tunnelin päässä

Ihmiset heitettiin Maan pinnalle

Kuten sanoimme aikaisemmin, jokainen elämän hetki on ainutlaatuinen, koska eteenpäin menevä polku on polku kohti kuolemaa. Aivan kuin ihmiset olisi vain heitetty maailmaan, jossa meidän historiallinen, sosiaalinen ja perheellinen tilanteemme olisi jo luotu. Tarkoittaako se sitä, että elämämme on ennalta määritelty?

Martin Heidegger, 1900-luvun tärkein eksistentialistinen filosofi uskoi, että rajallisesta luonnosta tietoisena oleminen tekee autenttisesta ajattelusta äärimmäisen toivottavaa. Epäautenttinen ajattelu on epärefleksiivistä, eikä auta meitä elämään elämää täysillä.

Ihmisten epäautenttinen ajattelu

Saadaksesi paremman kuvan siitä, mitä epäautenttinen ajattelu on, kuvittele mielessäsi tämä yleinen tilanne. Nouset taksiin, radio on päällä ja taksinkuljettaja alkaa kertoa uutisesta, jonka kuulette radiossa. Hän kertoo mielipiteensä aiheesta, jonka olisit voinut päätellä hänen kuuntelemansa radioaseman perusteella.

Heidegger uskoi, että muiden ihmisten ajatusten ja mielipiteiden toistaminen niitä pohtimatta on epäautenttista. Taksinkuljettaja (vain yksi esimerkki) ei pohdi sitä, mitä hän sanoo. Sen sijaan hän vain toistaa muiden ihmisten mielipiteitä.

Heideggerin mukaan epäautenttinen elämä on sitä, kun elät elämääsi ulkopuolisessa maailmassa. Elämäsi on siis heijastuvaa, etkä ole tietoinen sen kuolevaisuudesta. Kun ihmiset ovat tietoisia kuolevaisuudestaan, kiinnostaa heitä omien ajatusten luominen ja omien päätösten tekeminen.

Epäautenttinen elämä ei ole tietoinen sen kuolevaisuudesta.

 

Ihmisten autenttinen ajattelu

Ihminen ei tule mistään, eikä palaa mihinkään. Ihmisyytesi (tulevaisuutta kohti suuntaava olento) saa sinut ajattelemaan enemmän mahdollisuuksia kuin todellisuuksia. Sinä olet mahdollisuutesi ja kuolema on mahdollisuus ennen kaikkia muita mahdollisuuksia. Sillä ei ole merkitystä, mitä päätät tehdä elämässäsi. Kuolet kuitenkin lopulta. Kuolema on meidän kaikkien seuralainen.

Autenttisen elämän valitsevat ihmiset valitsevat sen siitä syystä, että ihmisten kuolevaisuus ja kuoleman ajattelu aiheuttaa heille ahdistusta. Miltä tuntuu ajatella ei-mitään, olemassaolon loppumista? He tekevät päätöksensä tietoisina siitä, että elämä on ainutlaatuista ja mikä vain hetki voi olla heidän viimeinen hetkensä. He tietävät, että kukaan ei voi kuolla heidän puolestaan ja että kuolema on vain hetki, joka ylittää kaiken muun.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Saña, Heleno (2007). «la filosofía de la desesperanza». Historia de la filosofía española (1ª edición). Almuzara. pp. 202-3.
  • Homolka, Walter y Heidegger, Arnulft (editores) (2016). Heidegger und der Antisemitismus. Positionen im Widerstreit. Herder. 448p.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.