Oma aika on olennaisen tärkeä osa elämää

Oma aika on välttämätön osa elämän tasapainottamista, etenkin niissä elämänvaiheissa, joissa tunnet olosi ylikuormitetuksi. Lisäksi on löydetty näyttöä siitä, että oman ajan viettäminen voi tehdä suuriakin muutoksia niin aivojen toiminnassa kuin ajatuksissa ja tunteissa.
Oma aika on olennaisen tärkeä osa elämää
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 02 syyskuuta, 2019

Vaikka oma aika on perustavanlaatuinen tarve, elämme ajassa, jossa niin menneellä kuin nykyiselläkin vuosisadalla sosiaalisille suhteille annettu painoarvo on vain kasvanut. Sosiaalinen kanssakäyminen parantaa hyvinvointia, ja näiden suhteiden puuttuminen voi monissa tapauksissa aiheuttaa meissä jopa pelon tai ahdistuneisuuden tunnetta.

Tänä päivänä meditaatioon löytyy monenlaisia eri käytäntöjä, joihin sisältyy usein myös ajan viettämistä yksin. Osa näistä käytännöistä kehottaa viettämään jopa useita päiviä täydessä yksinäisyydessä ja ehdottomassa hiljaisuudessa, toisin sanoen täysin ulkomaailman ulottumattomissa. Uskoisitko itse pystyväsi tähän?

Ajan viettäminen omassa rauhassa voi olla liian vaikeaa useimmille ihmisille, sillä monet meistä eivät ole tottuneet niin alhaiseen stimulaation tasoon. Itsensä eristäminen ulkomaailmasta ja oman ajan viettäminen on monelle todellinen tulikoe ja oman ajan varaaminen tarvitsee usein harjoittelua. Säännöllinen yksinolon harjoittaminen meditoivien ihmisten keskuudessa kertoo kuitenkin siitä, että oman ajan viettäminen tuo elämään valtavia etuja. Yksinäisyys oikein harjoitettuna ja hallittuna antaa voimaa.

Aika on lopulta jokaisen ihmisen ainut pääoma ja se asia, jota on vähiten varaa hukata tai hävittää.”

-Thomas Edison-

Oman ajan ottaminen opettaa tutustumaan omiin ajatuksiin aiempaa syvemmin

Sosiaaliset suhteet myös rasittavat

Sosiaaliset suhteet vaativat meiltä paljon varsinkin silloin, kun ne ovat sekä laajoja että kapeita. Vaikka sosiaaliset suhteet tuottavatkin monelle meistä mielihyvää, samalla aivan huomaamattamme, ne ovat myös asia, johon sijoitamme paljon aikaa ja energiaa.

Elämme hyvin helposti muiden mukana niin työssä, parisuhteessa, perheessä kuin ystävienkin keskuudessa. Sosiaalisiin suhteisiin kuuluu useita eri ulottuvuuksia, joiden mukana elämme ja jotka luovat ympärillemme erilaisia vaatimuksia ja jännitteitä. Usein saavutamme sen pisteen, jossa emme enää pysty erottamaan kunnolla, mihin oma vastuu päättyy ja mistä yhteisöllinen vastuu alkaa; tai päinvastoin.

Oman ajan viettäminen on tapa keskittää huomio ja energiamme itseemme. Oma aika on mahdollisuus olla “itsekäs” tuntematta kuitenkaan syyllisyyttä siitä. Oma aika auttaa meitä löytämään itsemme uudelleen ja samalla ymmärtämään, millaisia me todellisuudessa olemme ilman sosiaalisten suhteiden luomaa kontekstia. 

Oma aika tekee tietoisemmaksi

Jollakin tapaa yksinäisyys johtaa myös hiljaisuuteen ja huomio siirtyy ulkopuolelta sisäpuolelle. Kun lopetamme sen aivojen osan käytön, joka vastaa puheesta ja kommunikoinnista, aivojemme muut alueet alkavat toimia intensiivisemmin.

Erityistä näyttöä on löydetty siitä, että yksin ollessa huomio ja keskittyminen terävöityvät. Yksinolon ja hiljaisuuden aikana ajattelumme aktivoituu, jolloin myös nokkeluutemme kasvaa. Aluksi ajatukset voivat olla hajanaisia, mutta on normaalia, että ne saavat myöhemmässä vaiheessa selkeämpiä muotoja.

Kun vietämme aikaa yksin useita päiviä, tuloksena on se, että meistä tulee vähitellen herkempiä. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että kykenemme ymmärtämään sellaisia ideoita ja tunteita, joista emme välttämättä aikaisemmin olleet edes tietoisia. Oma aika on tapa herätä ja yhdistyä enemmän siihen vuoropuheluun, jota käymme pelkästään oman itsemme kanssa.

Oma aika vaikuttaa aivoihin

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys ja hiljaisuus hyödyttävät aivokuoressa sijaitsevia poimuja. On ilmeistä, että yksinolo ja hiljaisuus johtavat aivojen harmaan aineen paksuuntumiseen ja seurauksena on se, että ihminen oppii käsittelemään tietoja aikaisempaa paremmin. 

Toisin sanoen yksinololla ja hiljaisuudella on suotuisa vaikutus kognitiivisiin prosesseihin ja yksinolon jälkeen palattuamme takaisin normaaliin elämään tulemme huomaamaan, kuinka sekä opimme että muistamme asioita aiempaa helpommin. Näin kaikesta älyllisestä toiminnasta saadaan myös enemmän irti ja ihmisestä tulee paljon tuottavampi.

Samoin on hyvin todennäköistä, että näinä yksinäisyyden hetkinä voimme saada niin sanottuja odottamattomia inspiraation hetkiä, joita kutsutaan myös heureka-hetkiksi. Toisin sanoen nämä olosuhteet helpottavat myös luovuuden syntyä.

Oma aika voi kasvattaa aivojen kapasiteettia ja parantaa luovuutta

Vielä lopuksi

Ihanteellista olisi, että pystyimme varaamaan itsellemme aikaa päivässä vähintään 10 minuutin verran. Tämä ei tarkoita yksin jäämistä ja omaan huoneeseen lukittautumista, vaan omasta rauhasta nauttimista käytettävissä olevassa tilassa ja ajassa. Jos tämä ei syystä tai toisesta ole mahdollista joka päivä, vähintään muutama minuutti kolme kertaa viikossa riittää jo hyvin.

Niissä elämänvaiheissa, joissa tunnemme olomme hyvin kuormittuneiksi tai rasittuneiksi, voi intensiivisempi harjoitus olla tällöin tarpeen. Yksi loistava vaihtoehto oman ajan varaamiseksi on esimerkiksi matkalle lähteminen yksin. Matkan ei tosin tarvitse suunnata maailman toiselle puolelle, vaan päämääräksi riittää sellainen tila, joka todella sallii irtautumisen tavanomaisesta arjesta ja muista ihmisistä.

Valmistaudu siihen, että voit tuntea olosi epämukavaksi erityisesti silloin, kun et ole tehnyt tällaista irrottautumista aikaisemmin. Jokainen muutos merkitsee tiettyä vastusta. Jos kuitenkin onnistut seuramaan tätä vastarintaa – ainoana tarkoituksenasi oppia olemaan oman itsesi kanssa – tulet huomaamaan, että se on kokemus, joka kannattaa aina.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Aguirre, R. (2005). El tiempo, los tiempos, una vara de desigualdad (Vol. 65). United Nations Publications.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.