Järki ja tunteet: tasapaino, joka saa aikaan hyviä valintoja

20.12.2018

Jotkut ihmiset sanovat, että parhaat valinnat ovat peräisin järjen käytöstä. Mutta valintojen tekeminen sen jälkeen kun olemme asettaneet tunteemme sivuun, ei ole aina kaikkein tehokkainta tai edes mahdollista. Päätösten tekeminen puhtaasti tunteiden pohjalta ei ole myöskään takuu hyvistä tuloksista. Siksi parasta olisi yhdistää järki ja tunteet, jotta voisimme tehdä hyvät valinnat.

Rationaalisten ja emotionaalisten puoliemme välisen hyvän tasapainon löytäminen on avain hyviin valintoihin. Tämä tasapaino on peräisin elämänkokemuksista ja monista tehdyistä virheistä.

Ehkä siksi ensimmäinen älykäs valinta jonka voimme tehdä on se, ettemme asettaisi järkeä ja tunteita vastakkain. Jos ajattelemme asiaa, useimmissa tapauksissa sydän ja mieli kulkevat samaan suuntaan. Mutta liian usein teemme sen virheen, että erotamme järjen ja tunteen toisistaan.

aivopuu

Onko oikeita valintoja oikeasti olemassa?

Kaikki me haluamme tehdä oikeita, parhaita valintoja. Mutta mikä oikein on oikea valinta? Tähän kysymykseen on vaikea vastata. On ihmisiä, jotka sanovat että oikea valinta on sellainen, joka hyödyttää meitä itseämme eniten. Tämä ei kuitenkaan ole aina täysin selvää. Jos se olisi, kaikki valitsisivat sen valinnan, joka olisi heille paras, välittämättä siitä, millaisia seurauksia sillä olisi muihin.

Esimerkiksi silloin kun me rakastumme, tunteet ottavat monesti vallan valinnoissamme. Kun olemme rakastuneita, meistä tulee yhtäkkiä sokeita ja kuuroja. Onko tämä asia, joka hyödyttää meitä eniten?

Tunteet vaikuttavat edelleen valintoihimme, vaikka emme olisikaan rakastuneita. Tunteiden tärkeys voidaan nähdä orbitofrontaalisen aivokuoren aivovaurioissa. Tällä alueella on osa mantelitumakkeen toiminnassa. Mantelitumake on myös osa emotionaalista järjestelmäämme. Täten ihmiset, jotka ovat kokeneet vaurioita orbitofrontaalisessa aivokuoressa, eivät tee päätöksiä tunteillaan niin paljon kuin muut ihmiset.

Järjen ja tunteiden erottaminen

Mitä ajattelisimme henkilöstä, joka tekee vain puhtaasti rationaalisia päätöksiä? Jos tietäisimme, että henkilö välittää vain itsestään, emme luottaisi tällaiseen henkilöön. Mutta haluamme kuitenkin luottaa vain rationaalisiin ihmisiin. Vai onko näin?

Totuus on, että empatia, kyky havaita muiden tunteet, on se, joka saa meidät luottamaan muihin ihmisiin enemmän kuin heidän rationaalisuuteensa. Luotamme enemmän ihmisiin, jotka kykenevät hymyilemään kanssamme, olemaan jännittyneitä kanssamme, tai olemaan surullisia kun jotain pahaa tapahtuu meille, kuin ihmisiin, jotka ovat aina rationaalisia.

Voimme nähdä tätä teini-ikäisissä. Tämän vaiheen aikana meillä on taipumusta tehdä valintoja, joihin sisältyy suuria riskejä. Siksi nuoruutta pidetään vaikeana vaiheena, joissa teinit jättävät vanhempansa huomioimatta. Syy tähän, tai ainakin yksi syistä, on aivojen otsalohkossa.

Orbitofrontaalinen aivokuori, joka ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt, on tässä aivojen osassa. Koska se ei ole vielä täysin kehittynyt, se ei vielä hallitse tunteita tehokkaasti. Siksi valintojen tekeminen on tunteiden vaikuttamaa. Onneksi kokemukset tässä elämänvaiheessa saavat tämän aivojen osan kehittymään.

sydämenmuotoinen kuumailmapallo

Tunteiden rooli päätöksenteossa

Tässä vaikuttaa olevan paljon ristiriitaisuutta. Sanotaan, että paras tapa tehdä päätöksiä on yhdistää järki ja tunteet, mutta tähän asti olemme puhuneet siitä, kuinka tunteet vaikuttavat meihin negatiivisesti. Ymmärtääksemme tunteiden osaa, on tarpeellista ymmärtää että ne ovat somaattisia markkereita.

Somaattiset markkerit ovat tunteita, jotka ohjaavat meitä päätöksen teossa. Nämä markkerit auttavat meitä valitsemaan mitkä vaihtoehdot ovat parhaita intresseillemme, etenkin kun olemme tekemisissä niin monien asioiden kanssa, ettemme pysty päättämään mitkä ovat parhaita. Somaattiset markkerit ovat myös intuitioita, jotka olemme keränneet menneistä kokemuksista. Nämä intuitiot varoittavat meitä potentiaalisista seurauksista, kun alamme pohtimaan joitain valintoja.

Jos esimerkiksi kävelemme kadulla, jolla meidät ryöstettiin kauan aikaa sitten, meistä tuntuu, että meidän on käveltävä toisen kadun kautta. Nämä intuitiot eivät ole aina tietoisia. Siksi saatamme kävellä toista katua pitkin tietämättä, miksi olemme valinneet tehdä näin.

Onneksi intuition mukana tulee rationaaliset prosessit, jotka sallivat meitä punnitsemaan hyviä ja huonoja puolia. Kaksinaisuus järjen ja tunteiden välillä on se, joka ohjaa valintojamme ja joka saa meidät liikkumaan eteenpäin, pitämään toivomme elossa ja pitämään meidät sellaisina kuin olemme.