Hymyn voima – kolme koetta
Tutkijoiden mukaan vain ihmiset hymyilevät. Jotkut ovat kuitenkin näkevinään hymyjä myös lemmikkiensä tai muiden eläinten kasvoilla. Varmaa on ainakin se, että kyseessä on sellainen kasvojen ilme, joka vaikuttaa hyvin voimakkaasti, ei vain hymyilevään ihmiseen itseensä, vaan myös henkilöön jolle hymyillään. Hymyn voimasta on tehty useita kokeita, jotka tavallaan todistavat tämän; lähes kaikissa niissä tultiin samaan lopputulokseen. Millainen on hymyn voima? Jatka lukemista!
Tässä ei tarvitse luottaa tutkijoiden sanaan, vaan jokainen voi tehdä omat kokeensa ja vetää omat johtopäätöksensä. Pyydä esimerkiksi joltakulta palvelusta ensin vakavalla ilmeellä ja sitten hymyillen ja katso, muuttuuko hänen reaktionsa.
Meillä kaikilla on taipumusta luottaa hymyileviin ihmisiin. Meissä on tiedostamattomia mekanismeja, jotka auttavat havaitsemaan milloin joku hymyilee vilpittömästi ja milloin ei. Kun ilme ei ole aito, hymyllä on päinvastainen vaikutus ja se aiheuttaa epäluottamusta. Tämä on osa sitä, mitä hymyn voimasta tehdyt kokeet todistavat. Keskustellaan kolmesta tällaisesta kokeesta tässä artikkelissa.
1. Hymyn voima – sosiaalinen liima
Yhden mielenkiintoisimmista kokeista hymyn voimasta suoritti Ron Gutman, aiheen tutkija. Tästä tutkimuksesta saadut tulokset julkaistiin Forbes –lehdessä artikkelissa nimeltä “The Untapped Power of Smiling”.
Tässä tutkimuksessa selvisi jotain hyvin mielenkiintoista. Siinä tutkijat laittoivat nuoren apinan kahden ihmisen viereen, joista toinen hymyili ja toinen ei. Hämmästyttävää kyllä, apina lähestyi hymyilevää ihmistä. Koe toistettiin useita kertoja ja joka kerta saatiin sama lopputulos. Kuten voit luultavasti arvata, jotain samankaltaista tapahtuu myös ihmisten kesken.
Aiemmin mainitussa artikkelissa tehtiin katsaus myös erääseen toiseen tutkimukseen, joka suoritettiin Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Sen tarkoituksena oli tutkia ihmisten reaktioita erilaisiin kasvojen ilmeisiin. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, että hymyilevät ihmiset yleensä tartuttavat muihin hyvän tuulensa. Tästä tehtiin se johtopäätös, että “hymyileminen on evolutiivisesti tarttuvaa”. Hymy auttaa tuomaan ihmisiä yhteen ja se on “sosiaalinen liima”.
2. Hymy on ikimuistoinen
Toinen koe hymyn voimasta tehtiin Duken yliopistossa Durhamissa. Viittäkymmentä vapaaehtoista pyydettiin asioimaan yhden “matkatoimiston” naisen kanssa. Jotkut juttelivat vakavailmeiselle naiselle, kun taas toinen ryhmä keskusteli surullisen oloiselle naiselle. Kolmas ryhmä oli vuorovaikutuksessa hymyilevän naisen kanssa.
Kaikki hymyilevän naisen kanssa asioineet sanoivat, että heitä kiinnosti kaupanteko enemmän. He ilmoittivat, että he asioisivat naisen kanssa ehdottomasti uudelleenkin. Samat tutkijat osoittivat, että orbitofrontaalinen aivokuori aktivoituu hymyilevän ihmisen läsnäollessa. Tämä aivojen alue liittyy mielihyvän saamiseen.
Tutkijat havaitsivat myös sen, että hymyilevät kasvot muistettiin helpommin, että muistiimme tallentuu paljon selkeämmin palkitseva kokemus. Samoin ihmisillä on taipumusta olla avoimempia hymyilevien ihmisten ehdotuksille.
3. Teeskennelty hymy ei kelpaa
Vuonna 1980 saksalainen psykologi ja Würzburgin yliopiston sosiaalipsykologi Fritz Strack teki yhden kokeen hymyn voimasta. Hänen tutkimuksensa tuloksista tuli hyvin tunnettuja huolimatta hänen epävarmoista menetelmistään. Hän tuli tuolloin siihen johtopäätökseen, että jos surullinen henkilö pakottaa itsensä hymyilemään silloinkin kun hymy ei ole herkässä, hänen mielialansa paranee.
Mutta kun 17 muuta tutkijaa eri puolilta maailmaa yritti jäljitellä Strackin tekemää koetta, tulokset olivat epäselviä. Tästä syystä tutkija Eric-Jan Wagenmakers, Amsterdamin yliopiston psykologian professori, päätti tutkia aihetta tarkemmin.
Hän teki tutkimuksen 1 849 ihmisellä käyttäen hyvin täsmällistä menetelmää. Lopulta Wagenmaker tuli siihen johtopäätökseen, etteivät mitkään tieteelliset todisteet tue sitä, että pakotettu hymy parantaisi ihmisen mielialaa. Hänen tutkimuksessaan hymyn teeskentelevillä ihmisillä ei havaittu minkäänlaista subjektiivista muutosta.
Kuten tästä voi nähdä, hymy ei ole vain ilme. Sen on oltava lähtöisin aidosta tunteesta ollakseen tehokas. Jokainen löytää varmastikin oikeanlaisia ärsykkeitä saadakseen hymyn kasvoilleen ja parantaakseen mielialaansa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rulicki, S. (2013). Detective de sonrisas: curso avanzado de comunicación no verbal. Ediciones Granica.