Hiljaisuus ja lepo ovat mielenterveyden perustarpeita

18 tammikuu, 2020
Hiljaisuudesta ja levosta on tullut nykyään lähes luksusta. Mutta jos välität terveydestäsi, yritä tehdä niille sijaa.
 

Hiljaisuus ja lepo ovat kaksi arvokasta voimavaraa, jotka ovat vaarassa hävitä kokonaan. Ne ovat luksusta, lahja jonka annamme itsellemme vasta kun saamme tehtyä niille tilaa aikataulussamme kaikilta velvollisuuksilta. Mutta ne ovat kaikkea muuta kuin hemmottelua; ne ovat itse asiassa mielenterveyden perustarpeita.

Tunnettu roomalainen runoilija Ovidius osui naulankantaan sanoessaan, että elämä ilman lepoa hiipuu nopeasti pois. Uupumus sekä stressaavat, ylistimuloivat ympäristöt nakertavat hitaasti terveyttämme ja elämänlaatuamme.

Useimmat meistä elävät ympäristössä, jossa on jatkuvaa taustamelua: liikenne, puheensorina, piippailevat ja surisevat laitteet, junat, lentokoneet, televisiot ja jopa tietokoneen jatkuva hurina. Tämä taukoamaton ympäristön meteli saa meidät ylivilkkaaseen tilaan, joka voi muuttaa mielialaamme. Se voi tehdä meistä ärtyisiä, väsyneitä ja keskittymiskyvyttömiä.

Mielenkiintoisinta tässä kaikessa on se, että ihmiset tottuvat tähän todellisuuteen. ”Se nyt vain on niin”, sanomme itsellemme hyväksyen tilanteen. Tässä nopeatempoisessa ja univajeisessa maailmassa, jossa olemme jatkuvasti saatavilla, hiljaisuus ja lepo ovat muuttuneet luksukseksi, joka ei ole kaikkien ulottuvilla.

Liiallinen työnteko voi tappaa
 

Hiljaisuus ja lepo ravitsevat aivoja

Liialliseen työntekoon voi kuolla. Tällä hetkellä tälle käsitteelle ei ole suomen kielessä sanaa, mutta sellainen on olemassa muissa kielissä: japaniksi karoshi, kiinaksi gualaosi ja koreaksi gwarosa. Näissä hyvin teollistuneissa maissa, joissa elämä on pelkkää liiketoimintaa ja tuottavuutta, hiljaisuus ja lepo eivät ole ainoastaan luksusta, vaan ne ovat saatavilla yhä niukemmin.

Unenpuute ja stressi eivät tapa suoraan. Liiallisen työnteon aiheuttamat kuolemat johtuvat siitä, että unenpuute ja stressi vaikuttavat itsemurhien lisääntymiseen. Ihmiset ovat niin uupuneita ja epätoivoisia, että he näkevät itsemurhan ainoana ratkaisuna tilanteeseensa. Länsimaissa asiat ovat hieman toisin.

Euroopassa ja Amerikassa ei ole samoja tilastoja liiallisen työnteon ja itsemurhien välisestä suhteesta. Mutta täällä on yhteys liiallisen työnteon ja sydänsairauksien, masennuksen, ahdistuksen, stressin ja unettomuuden välillä. Clevelandin klinikan hyvinvointiasiantuntijan Michael Roizen mukaan ”Uni on kaikkein aliarvostetuin terveysteko.”

Aivot tarvitset hiljaisuutta ja rauhaa

Tutkimukset osoittavat, että jatkuva melu voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja mielialaan. Esimerkiksi Environment and Behaviour Magazine -lehdessä vuonna 1975 julkaistu tutkimus osoitti, että manhattanilaiset lapset, jotka kävivät metroaseman lähellä olevia kouluja, olivat testeissä lähes vuoden ikätovereitaan jäljessä. Tämä löydös on melko hälyttävä kun miettii, kuinka moni lapsi käy koulua kaupunkiympäristöissä.

 

Ulkoinen meteli ei kuitenkaan ole ainoan tyyppinen melu, joka voi vaikuttaa haitallisesti aivoihin. On olemassa toisenlaista jatkuvaa ”huminaa”, joka vaikuttaa terveyteen yhtä lailla. Tarkoitamme tietysti sisäistä dialogia, tuota ajatusten, huolten ja jossittelun tasaista virtaa, joka soljuu mielemme läpi päivät pitkät. Myös tämä ”melu” on epäterveellistä ja vaikuttaa mielialaan.

Hiljaisuus ja lepo ovat modernin elämäntyylin vastalääkkeitä. Ne säätelevät aivoja niin, että pääsemme harmoniaan ja sopusointuun aidon itsemme kanssa.

Hiljaisuus ja lepo ovat perustarpeita

Uni, katoamisvaarassa olevaa luksusta

Et luultavasti osaa ajatella unenpuutetta ikään kuin juopumuksena. Mutta Kalifornian yliopiston tohtori David Geffenin tutkimus osoittaa, että unenpuutteella on sama vaikutus aivoihin kuin alkoholin juomisella. Hermosolujen välinen viestintä ei ole tehokasta, ihmisellä on keskittymisvaikeuksia, suoriutuminen on heikkoa, mieliala vaihtelee ja ihminen saattaa olla ärtyisä tai tuntea olonsa masentuneeksi.

Univajeen psyykkiset vaikutukset ovat merkittäviä. Tästä huolimatta useimmat ihmiset eivät nuku nykyään riittävästi. Elämäntyyli, teknologiset laitteet ja näyttöjen sininen valo stimuloivat aivoja ja vaikeuttavat nukahtamista.

 

Kun sitten lopulta nukahdat, vaeltelevat ajatukset ja huolet vaikeuttavat syvässä unessa pysymistä. Katkonaiset unet eivät tarjoa sitä uudelleenkäynnistystä, jota fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi vaatisivat.

Tilanne on huolestuttava, ja jotkut yritykset tekevät rahaa ihmisten unettomuudella. Ne haluavat myydä hiljaisuutta ja lepoa. On olemassa unimaskeja, jotka valvovat aivoaaltoja ja REM-univaiheita, unipillereitä sekä kylpylöitä ja unikeskuksia, jotka väittävät saavansa meidät nukahtamaan minuuteissa.

Näiden mainospuheiden ja kalliiden hoitojen uhriksi ei kannata joutua. Yritä vain pitää mielessä tämä yksinkertainen asia: lepo kuuluu elämään, ja jatkuvassa sisäisen ja ulkoisen metelin maailmassa hiljaisuus on terveyttä. Tee parhaasi löytääksesi hiljaisia lepohetkiä hektisessä elämässäsi.

 
  • Dong-Woo Choi, Sung-Youn Chun (2018) Association between Sleep Duration and Perceived Stress: Salaried Worker in Circumstances of High Workload. Int J Environ Res Public Health. doi  10.3390/ijerph15040796
  • Vago, D. R., & Zeidan, F. (2016). The brain on silent: mind wandering, mindful awareness, and states of mental tranquility. Annals of the New York Academy of Sciences1373(1), 96–113. https://doi.org/10.1111/nyas.1317