Osaatko pysäyttää ajatuksen kulun?
Ajattelet silloinkin, kun haluat olla ajattelematta. Ja sitten ajatuksen kulun pysäyttämisestä tulee uskomattoman vaikeaa. Lääkkeistä voi olla apua. Mutta koska et voi oikeasti pysäyttää ajatuksiasi (tai ainakaan sen tekeminen ei ole helppoa), voit yrittää tarkkailla ja hallita sitä, mitä ajattelet.
Kun mieli on hereillä, luo se ajatuksia ja tunteita. Noin 90 % niistä on tahattomia. Toisinaan kun jumitut ajatuksiin tai tunteisiin, teet niistä virheellisesti sinun omiasi. Mutta 2-3 sekuntia myöhemmin, kun kiinnität huomiosi johonkin muuhun asiaan, ajatus yleensä katoaa.
Huomion kiinnittäminen mielen oikkuihin johtaa yleensä märehtimiseen ja levottomuuteen, eli kognitiivisten vinoumien, kuten vahvistuksen poikkeaman, mahdollisuus lisääntyy. Vahvistuksen poikkeama on taipumusta olla valikoiva sellaisen tiedon suhteen, joka vahvistaa olettamusta, ennakkokäsitystä tai hypoteesia, huolimatta siitä, pitääkö se paikkansa vai ei.
Vaikka yritätkin kovasti, et voi muuttaa sitä, mitä koet. Voit kuitenkin lakata taistelemasta sitä vastaan. Ihmiset ovat nykyään niin tottuneita tiettyjen elämän näkökohtien käsittelemiseen, että siitä on tullut melkein automaattista. Kun tiedät kuinka ajatukset syntyvät mielessä, voi se auttaa pääsemään eroon sisäisestä ristiriidasta ja parantamaan suhdettasi muiden ihmisten kanssa.
“Tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet tuulisella taivaalla. Tietoinen hengitys on minun ankkurini.”
-Thich Nhat Hanh-
Ajatuksen kulun pysäyttämisen vertauskuva sushihihnan avulla
Kuvittele mielessäsi musta koira. Todellisuudessa kyseessä on vain musta koira. Ajatuksissasi lisäät siihen kuitenkin omia elementtejä. Ehkä ajattelet, että se näyttää aivan entisen kumppanisi koiralta. Alat siis kaivata aikoja, jolloin ennen matkustitte yhdessä ja toivot, että olisitte yhdessä.
Et voi pysäyttää omien ajatusten kulkua, mutta voit tarkastella niitä. Tämä on synonyymi niistä irti päästämisen kanssa. Periaatteessa sinun pitäisi pyrkiä näkemään niiden tulevan ja menevän ilman, että jahtaat niitä tai annat niille enemmän vauhtia kuin mitä niillä jo on. Tässä vertauskuvallinen video sushihihnasta, joka voi auttaa sinua “vapauttamaan” itsesi hyödyttömistä ja toistuvista ajatuksista.
Myötätuntoisempana oleminen auttaa myös vähentämään negatiivisten tapahtumien vaikutusta. Siinä ei ole kyse sellaisten negatiivisten tunteiden pois pyyhkimisestä, jotka tulevat hankalana hetkenä. Siinä on kyse niiden intensiivisyyden vähentämisestä.
“Onnettoman olon pääasiallinen aiheuttaja ei ole koskaan tilanne, vaan ajatus siitä.”
-Eckhart Tolle-
Ajatukset eivät ole mitään muuta kuin vain ajatuksia
Se mitä ajattelet, vaikuttaa jo käsitykseesi maailmasta. Jos yrität olla tuomitsematta ajatuksiasi, tulee maailmankuvastasi ehdottomasti paljon ystävällisempi, mikä voi saada sinut tuntemaan olosi itsevarmemmaksi elämänpolkua valitessasi.
Pohdi tätä sekunnin ajan. Mitä tietoa lähetät aivoillesi, kun jatkat epämiellyttävän tilanteen ajattelemista? Jos prosessoit tämän tiedon henkisesti, löydät itsesi herkästä paikasta, jossa ajatukset muuttuvat vääristyneiksi.
Ja kuten mainitsimme aikaisemmin, et voi pysäyttää automaattisia negatiivisia ajatuksiasi, sillä ne ovat usein vääristyneen kognition tulos. Mutta voit tunnistaa ja ymmärtää kuinka ne toimivat vähentääksesi niiden toistumista.
“Suurin osa ihmisen kivusta on tarpeetonta. Se on itse luotua, kunhan huomaamaton mieli kulkee mukanasi elämässä.”
-Eckhart Tolle-
Kaikki ongelmasi ovat henkisiä illuusioita. Oikeastaan ongelmia ei ole lainkaan, on vain tilanteita, jotka sinun täytyy kohdata tai hyväksyä, kunnes ne muuttuvat tai kunnes pystyt käsittelemään ne. Et voi pysäyttää ajatuksen kulkua, mutta voit antaa ajatuksille niiden ansaitseman merkityksen.
Elämäntilanteet saavat mielesi kehittymään. Saatat kysyä itseltäsi “kuinka tiedän mitkä kokemukset saavat minut kasvamaan?”. Vastaus on yksinkertainen: jokainen tilanne saa sinut kasvamaan.
“Minun kokemukseni on se, että monet asiat eivät ole niin pahoja kuin mitä luulin niiden olevan.”
-Mary Doria Russell-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Moix Queraltó, J. (2006). Las metáforas en la psicología cognitivo-conductual. Papeles del psicólogo, 27(2).