Eristyneisyyden positiivinen puoli
Kun olimme ala-asteella, käytimme sellaisia ilmaisuja kuten “läpäisin” tai “opettaja hylkäsi kokeeni”. Monesti emme pystyneet myöntämään tekojemme seurauksia, vaan perustelimme niitä ulkoisilla asioilla. Sopiva ilmaisu olisi sen sijaan ollut “päätin olla lukematta” tai “päätin tehdä jotain muuta”. Pelkäämme usein että “ryhmä”, kaikki muut, eivät hyväksy meitä. Pelkäämme yksinäisyyttä tai eristyneisyyttä.
Omana itsenä olemisen vapaus viittaa kahteen erittäin tärkeään asiaan. Se viittaa oikeutusten välttämiseen sekä tekojen seurausten olettamiseen. On hyvin vaikea olla vapaa, vapaa siitä ahdistuksesta että pitäisi olla kaikkien suosiossa. Vapaa ponnistelusta mukautua siihen mitä muut ihmiset meistä haluavat, ja mitä yhteiskunta tai ihmiset ympärillämme odottavat meidän tekevän.
Se on vapautta, jota länsimainen maailma yrittää puolustaa ja jota monet muut maat kadehtivat. On olemassa kuitenkin paljon hienovaraisempaa vapautta; vapaus valita niiden marginaalien sisällä jotka meillä ovat, mikä on asia joka todella pelottaa meitä, koska se tarkoittaa sitä että meidän täytyy ottaa niskoillemme vastuu siitä millaisia me olemme, sekä vastuu omista päätöksistämme. Meidän täytyy ottaa vastuu siitä kaikesta.
“Unelmasi ovat ennakkoluulojen, pelkojen ja uskomusten toisella puolella. Lopeta arvosteleminen, avarra mielesi ja katso pelkoa suoraan kasvoihin.”
– Albert Ureña –
Vapaus ja muiden hyväksyntä
Tämän päivän yhteiskunnassa käytöksemme ja jopa se miten pukeudumme, kampaamme hiuksemme ja puhumme ovat kaikki toisten hyväksynnän etsimistä. Siinä ei ole kyse sääntöjen täydellisestä rikkomisesta ja siitä että teemme mitä haluamme. Sen sijaan kyse on tasapainon löytämisestä henkilökohtaisen vapautemme ja muiden kunnioittamisen välille. Paradoksi kuitenkin on se, että jos emme hyväksy itseämme, muut eivät todennäköisesti koskaan hyväksy meitä.
Monet tutkimukset osoittavat että meillä on tapana näyttää vain parastamme sosiaalisissa verkostoissa. Teemme niin saadaksemme muiden hyväksynnän.
Julkaisemme jotain jonka ajattelemme saavan “tykkäyksen” toisilta. Emmekä julkaise asioita joiden ajattelemme olevan vähemmän suosittuja. Tämä pätee myös elämäämme somen ulkopuolella, näytämme ne osat itsestämme joista uskomme toisten pitävät enemmän.
“Omana itsenäsi oleminen maailmassa joka yrittää jatkuvasti estää sinua olemasta oma itsesi, on suurin saavutus.”
– Ralph Waldo Emerson –
On tehty tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet että se osa aivoista joka aktivoituu kun saamme palkkion, on sama osa joka aktivoituu kun saavutamme muiden hyväksynnän. Näemme sen siis palkkiona tai jonkinlaisena miellyttävänä kokemuksena. Toisilta saatu hyväksyntä tuntuu mukavalta, mutta se ei voi olla moottori joka liikuttaa elämäämme. Elämämme moottorin tulee olla meidän oma makumme ja se mitä todella haluamme.
Eristyneisyyden myönteiset ja kielteiset puolet
On olemassa antropologisia tutkimuksia jotka väittävät, että muiden hyväksynnän etsiminen sai alkunsa tuhansia vuosia sitten. Esihistoriamme aikana olimme riippuvaisia ihmisryhmän jäsenyydestä pystyäksemme selviytymään, sillä henkilö yksin ei kyennyt selviytymään sellaisessa ympäristössä. Olemme sen perusteella alkaneet liittää vapauden eristyneisyyteen. Tarkoittaen sillä esimerkiksi sitä, että jos ryhmä ei hyväksy minua, olen vapaa mutta yksin.
Tutkimus, joka julkaistiin Perspectives on Psychological Science –lehden toimesta, osoitti uusia löytöjä eristyneisyyden vaikutuksesta elämänlaatuun. Seitsemänkymmentä aiempaa tutkimusta analysoitiin, jotka suoritettiin vuosien 1980 ja 2014 välillä ja joissa tutkittiin miten eristyneisyys, sosiaalinen eristäminen ja yksin eläminen vaikuttivat pitkäikäisyyteen. Keskiverto-osallistuja oli 66-vuotias ja lähes joka kolmannella oli jonkinlainen krooninen sairaus.
Pääteltiin siis, että sosiaalinen eristäminen liittyy varhaisempaan kuolemaan. Sosiaalisella eristämisellä tarkoitamme vain harvojen tai ei yhdenkään sosiaalisen kontaktin ylläpitämistä tai sosiaalisen aktiviteetin suorittamista. Näillä ihmisillä on arviolta 29 % suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan.
“Rakastaakseen ihmisen täytyy suorittaa sisäpiirin homma, jonka vain eristyneisyys tekee mahdolliseksi.”
– Alejandro Jodorowsky –
Mutta eristyneisyydellä, ymmärrettävästi silloin kun meidän tarvitsee pohtia, tutustua ja oppia keitä me oikein olemme, on erilainen merkitys. Hyväksynnän etsiminen toisilta voi saada meidät tuntemaan itsemme yksinäiseksi. Mutta itsemme hyväksyminen ja virheistämme ja hyveistämme oppiminen auttaa meitä tutustumaan siihen henkilöön joka me todella olemme.