Eristetyt aivot - elo ilman kehoa

Voiko aivoilla olla oma elämä ilman kehoa, kun keho lakkaa toimimasta? Neurotieteilijä Raquel Marín kertoo kahdesta tutkimuksesta, jotka saavat meidät pohtimaan asiaa.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat saaneet meidät kysymään, voiko eristetyillä aivoilla olla oma elämä ilman kehoa, kun keho kuolee. Voivatko aivot olla elossa itsekseen? Selvitetään tätä hieman lisää.

Aivot ovat kehon “toimintakeskus” ja ne hallitsevat useimpia tekemiämme tietoisia ja tiedostamattomia toimintoja. Aivosiirto ei ole mahdollista, ainakaan vielä.

Neuronit pysyvät elossa kuoleman jälkeen

Berliinissä laboratoriossa tehty tutkimus yhdessä muiden Yhdysvalloissa sijaitsevien tutkimuskeskusten kanssa selvitti neuronien aktiivisuutta ihmisillä, joilla oli peruuttamaton aivovamma ja joiden elintoimintojen ylläpito oli juuri lopetettu. Toisin sanoen nämä ihmiset olivat kliinisesti kuolleita.

Tutkijat huomasivat odotetusti, että neuronit lopettivat toimintonsa hapenpuutteen vuoksi. Mahtavaa oli kuitenkin se, että neuronit säilyttivät tietyn aktiivisuuden (nimeltä hajaantumisen depolarisaatio) jopa ilman happea ja se kesti hetken aikaa aiheuttamatta parantumatonta vahinkoa neuroneille, vaikka happea ei enää ollutkaan. Myöhemmin päästiin kriittiseen tilanteeseen, jossa vahinko oli peruuttamatonta.

Tämä löydös osoitti, että neuronit pysyivät elossa jopa hapenpuutteessa melko pitkän aikaa huolimatta siitä, että aivosähkökäyrä ei näyttänyt mitään merkkejä aivojen aktiivisuudesta ja sydän oli lakannut lyömästä ikuisiksi ajoiksi. Haluammekin nyt antaa sinulle tietoa, joka voi saada sinut pohtimaan elämän rajoituksia kuoleman jälkeen.

Aivot voivat pysyä elossa ilman kehoa

Nature -lehden julkaisemassa uudessa tutkimuksessa pidettiin sian aivot elossa ilman kehoa. Tutkijat poistivat aivot teurastetuilta sioilta ja laittoivat ne järjestelmään, joka mahdollisti ravintoaineiden ja hapon ylläpidon aivojen verisuonten kautta neljän tunnin ajan.

Kuusi tuntia myöhemmin he havaitsivat kuinka neuronit palauttivat takaisin aineenvaihdunnallisen toimintonsa sekä kuluttivat sokeria ja immuunijärjestelmä alkoi taas toimia. Myöhemmin he pystyivät jopa sähköisesti stimuloimaan neuroneita, mikä palautti niiden kyvyn kommunikoida keskenään.

Tutkijat pohtivat, voisivatko aivot herätä jälleen henkiin sydän- ja hengityselinten toiminnon pysähtymisen jälkeen ja näin ollen epäsuoraan palauttaa kehon aktiivisuuden? Voiko tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset kykenevät tekemään aivoelinsiirron lähitulevaisuudessa?

Oli kiehtovaa havaita, että neuronien käytös aivoissa ei tapahtunut samanaikaisesti. Tämä viittaisi siihen, että neuronit toimivat itsenäisesti selektiivisestä ärsykkeestä huolimatta. Ne siis palauttavat tietyn “tajunnan”.

Tutkijat lopettivat sikojen eristettyjen aivojen aktiivisuuden kuuden tunnin jälkeen eettisistä syistä. Heidän ei ollut tarkoitus herättää tajuntaa henkiin, vaan saada monitahoinen tutkimusmalli, jonka mukaan lääkkeiden tai muiden hoitojen vaikutuksia voidaan analysoida aivojen aktiivisuuden kautta.

Eristetyt aivot: väittely jatkuu

Tutkimus synnytti kuitenkin väittelyn, jossa tietoisuus alkaa yksilön kuolemasta. Useimmat maat pitävät ihmistä laillisesti kuolleena, kun hänen sydämensä ja keuhkojensa aktiivisuus lakkaa. Aivot tarvitsevat suuren määrän happea, verta ja energiaa, joten ajattelimme ennen, että niiden “henkiin herättäminen” ei ole mahdollista.

Voivatko ilman kehoa olevat, eristetyt aivot herätä henkiin sydän- ja hengityselinten toiminnan pysähtymisen jälkeen ja palauttaa epäsuorasti kehon aktiivisuuden? Onko aivoelinsiirto mahdollista tulevaisuudessa? Nämä kiehtovat kysymykset ovat avoinna väittelylle.