Neljäs ikäkausi on uusi vanhuus
Yleinen mielikuva iäkkäistä on eristyksissä asuva vanhus, joka nauttii kotinsa rauhassa hiljaisuudesta ja hyvin ansaitusta levosta, katselee ulos puutarhaan tai pelaa bingoa tai petankkia tuttaviensa kanssa 60 vuoden iässä. Mutta onko tämä mielikuva oikea? Katsotaanpa, mitä tarkoittaa uusi käsite “neljäs ikäkausi”.
85-vuotiaiden ikääntyneiden väestö on kasvanut 231 % kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Ihmisten ikä nousee ja syntyneiden prosenttimäärä laskee: tämä käänteisesti verrannollinen suhde osoittaa, että elämme aikoja, jotka pakottavat tekemään muutoksia niin sosiaalisissa kuin perheellisissäkin rakenteissa.
Neljäs ikäkausi: taivas saa odottaa
Vanhat olivat he silloin ennen… Ja kyllä, he todella olivat vanhoja. Yli neljäkymmentä vuotta sitten, kun lehdistö viittasi uutiseen jossa oli mukana 60- tai 65-vuotias henkilö, otsikossa painotettiin: 60-vuotias…. Ajat ovat muuttuneet tästä ja paljon. Tänä päivänä todistamme uutta vanhuutta, ja meidän isovanhempamme, ne 55–70-vuotiaat ikäihmiset, ovat uhanalainen laji.
Ihmisen elinkaaren niin sanottu kolmas ikäkausi eli viimeinen ikäkausi ennen kuolemaa, jonka piirissä niin keski-iän ylittäneet varttuneet aikuiset kuin ikä-ihmiset paistattelivat, oli evolutiivinen sykli, joka koostui sarjasta erityisiä ominaisuuksia, jotka määrittelivät vanhuuden.
Esimerkiksi estetiikassa käytettiin tiettyjä värejä, jotka kuvasivat loppua; ruskeaa, mustaa, harmaata, tummansinistä ja sellaisia värejä, jotka liittyvät kuolemaan tai suruun. Asiat, kuten design ja muodikkuus eivät tulleet kysymykseenkään, vaan päinvastoin, vaatimattomuus ennen kaikkea. Jos vanha mies käytti farkkuja ja ja tennareita, hän yritti esittää teini-ikäistä. Jos taas vanha nainen ehosti itseään, käytti korkokenkiä tai värikkäitä puseroita, hän oli joko hämmentävä tai sitten tulkittiin, että hän yritti kilpailla tyttärensä kanssa. Puhumattakaan siitä, että hän käyttäisi sukkahousuja tai värejä.
Suhteessa elinajanodotteeseen WHO:n vuonna 2013 julkaisemien lukujen mukaan maailmasta löytyi tuolloin jo 33 maata, joiden elinajanodote oli 80–84 vuotta. Japani oli joukon kärkipäässä. Näistä maista eurooppalaisia maita, jotka ylittivät yli 80 vuoden elinajanodotteen, olivat muun muassa Espanja, Ruotsi ja Sveitsi, kun taas Amerikan mantereen maiden elinajanodotteet liikkuivat 72-81 vuoden välillä. Afrikan mantereen maissa keskiarvot olivat kaikkein alhaisimpia, vain noin 55 vuotta.
Uudet tuulet
Uusi vanhuuden ikäluokka on epäilemättä täällä. Keski-iän ylittäneet varttuneet aikuiset eivät ole enää se viimeinen ikäkausi, sillä tänä päivänä on olemassa uusi vanhuus eli niin sanottu neljäs ikäkausi, joka alkaa 75-vuotiaana. Tällä hetkellä entisillä vanhuksilla eli 60-vuotiailla on aktiivista elämää jäljellä vielä “ylimääräiset” 20–25 vuotta. Ja kun elämän rajaa pidennetään tällä tavoin, myös elämä, suunnitelmat, rakkaus, seksuaalisuus, työ ja tapa nauttia elämästä muuttuvat.
Tänä päivänä moni huolehtii terveydestään: urheilua harrastetaan kolme tai neljä kertaa viikossa, tai päivässä kävellään vähintään 30 minuutin ajan. Kuntosaleilla näkyy yhä enemmän yli 60-vuotiaita kuntoilijoita pienentämässä vatsaa tai vahvistamassa pakaroita. Lisäksi huoli terveellisestä syömisestä sekä alhaisen kolesterolitason ja vähärasvaisten ruokavalioiden noudattamisesta on entistä suurempi.
Kirugisilla toimenpiteillä saavutetaan litteitä vatsoja, näkyvämpää rintavarustusta ja avonaisempia silmäluomia. Lisäksi moni on turvautunut botox-tekniikkaan, joka häivyttää ryppyjä ja tekee ihosta entistä nuorekkaamman. Yleisesti ottaen estetiikka, värjäysaineet (sekä naisille että miehille), voiteet ja nuorekkaat vaatteet tekevät tänä päivänä 60-vuotiaista kaikkea muuta kuin vanhuksia!
Neljäs ikäkausi ja sen määrittelevät muutokset
Ikääntymistä vastaan taistelevalla aikakaudella myös miehet ovat alkaneet käyttämään antiaging-voiteita esteettömästi ja kaikkein rohkeimmat jopa ottavat tatuointeja. Naiset huolehtivat ulkonäöstään ja pyrkivät näyttämään puoleensavetäviltä säästelemättä viettelyn osuutta romanttisissa suhteissaan esitellen runsasta rintavarustustaan ja vahvistaen lihaksia kuntosalilla.
Viagra ja muut seksuaalista suorituskykyä parantavat lääkkeet ovat uudistaneet seksuaalisuutta ja sen myötä myös aktiivista rakkautta, joka on mahdollistanut “rakkauden rakkauden jälkeen” luomalla uusia ihmissuhteita myös kumppanin kuoleman tai avioeron jälkeen. Kumppanuuden rakenteet ja tätä kautta myös perherakenteet ovat muuttaneet sanonnan “kunnes kuolema meidät erottaa” sanontaan “kunnes elämä meidät erottaa”, sillä pitkäikäisyyden kasvaessa myös parisuhteen ylläpitäminen ottaa enemmän aikaa ja riskejä.
Pitkäikäisyys tuo ilmi teknologian ja lääketieteen edistymistä niin magneettikuvausten ja tomografian avulla kuin edistyksellistä farmakologiaa, jonka avulla erilaisia sairauksia on mahdollista hoitaa ja ehkäistä.
Lyhyesti sanottuna pitkäikäisyys johtaa uusiin parisuhteisiin, jotka muodostavat uusia perheitä, aktiiviseen seksuaalisuuteen, joka tuottaa iloa myös menetetyksi nähdyllä aikakaudella, toimeliaaseen ja kirkkaaseen isovanhemmuuteen, nuorekkaiden ja aktiivisten ihmisten eläköitymiseen sekä kaksinkamppailuihin sairauksien ja sairaalahoitojen kanssa, joita alkaa esiintyä entistä myöhemmällä iällä.
Ei pelkästään positiivinen asia
On tärkeää kuitenkin selventää, että inhimilliset muutokset johtavat myös kriiseihin, jotka on voitettava. Pitempään eläminen ja pitkäikäisyys on niin biopsykososiaalinen, poliittinen kuin taloudellinenkin ongelma. Tällä hetkellä neljäs ikäkausi muuttaa muun muassa evolutiivisia syklejä: murrosikä on pitkittynyt, kypsyys on viivästynyt, kumppanit vakiintuvat myöhemmässä iässä ja samoin myös lapsia alkaa syntyä myöhemmässä iässä.
Sosiaalityö romahtaa elämän viimeisten hetkien pitkittyessä ja yhteiskunnan on ylläpidettävä yhä enemmän 80-vuotiaiden terveyttä kliinisten tutkimusten, lääkkeiden ja sairaalahoitojen avulla. Ja vielä lopuksi, yhteiskunnan ikäluokkien rakenteiden muutokset velvoittavat valtiota lykkäämään eläkkeen maksamisen alkamista ottaen huomioon, että myös iäkkäämmän väestön työkyky pitkittyy elinajanodotteen kasvaessa.
Näistä yhteiskunnallisista ongelmista ja kriiseistä selviämisistä huolimatta neljäs ikäkausi ja pitempään eläminen tarkoittavat myös sitä, että meillä on yhä enemmän aikaa elää itsellemme tärkeiden ihmisten kanssa kuten myös pitkittää yhteistä aikaa. Tämän vuoksi meidän on pidettävä huolta ihmissuhteidemme positiivisista tunteista ja annettava niille kestävyyttä. Koska taivas saa odottaa, rakentakaamme maan päällä hyvinvoinnin ja onnellisuuden tiloja.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.