David Hume: elämänkerta ja teokset
David Hume oli yksi mahtavista filosofeista. Hän korosti oppimisen, tapojen luomisen sekä synnynnäisen, alkukantaisen tiedon puuttumisen tärkeyttä. Tämä asetelma vaikutti tietenkin merkittävästi hänen aikansa filosofiaan. Lisäksi se vaikutti myös psykologiaan, kun se vahvistui noin vuosisataa myöhemmin.
Filosofia on tieteenala, joka pyrkii ratkaisemaan elämän ja maailman mysteerit sekä olemassaolon syyn. Ennen tiedettä ihmiskunta yritti vastata tiettyihin kysymyksiin eri tavoin. Ensinnäkin luomisesta syntyi eri myyttejä ja ajatuksia. Sen jälkeen, sekä filosofian synnyn johdosta, järkeilystä tuli hieman objektiivisempaa.
Filosofian oli ennen tapa etsiä syytä olemassaololle ja maailman luonnolle. Ajan myötä filosofia jaettiin eri osiin ja tieteenaloihin. Filosofit ovat paneutuneet tarkemmin siihen kuinka ihmiset havaitsevat todellisuuden.
“Ei ole sellaista asiaa kuin valinnanvapaus, ellei ole vapautta kieltäytyä.”
-David Hume-
Ymmärtääksemme Humen filosofiaa, on tärkeää tarkastella hänen taustojaan. Renessanssiajalla syntyi kaksi vastakkaista tietoon liittyvää filosofista suuntausta. Toinen niistä oli rationalismi. Tässä teoriassa todettiin, että ihmiset syntyvät tiettyjen maailmanlaajuisten totuuksien kanssa, joita he käyttävät todellisuuden tulkitsemiseen.
Vastakkaisena äärimmäisyytenä on toinen suuntaus: empirismi. Empirismissä todettiin, että ihmisellä ei ole mitään synnynnäistä tietoa. Ihminen voi siis oppia vain kokemuksen kautta. Yksi tämän suuntauksen suurimmista edustajista oli epäilemättä David Hume. Tässä artikkelissa kerromme hänen elämästään ja teoksistaan.
David Humen elämä
David Hume syntyi Edinburghissa, Skotlannissa vuonna 1711 varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä oli lakimies, mutta tämä kuoli Davidin ollessa lapsi. Tästä syystä perhe odotti Davidin seuraavan isänsä jalanjälkiä ja menevän lakikouluun. David Hume opiskeli Edinburghissa. Itse asiassa jotkut hänen opettajistaan olivat Isaac Newtonin oppipoikia.
Hän päätti sitten täyttää perheensä toiveen ja meni Edinburghin yliopistoon opiskelemaan lakia. Hän ei kuitenkaan pitänyt siitä, joten hän päätti jättää opinnot. Sen jälkeen hän muutti Bristoliin voidakseen yrittää päästä liikemaailmaan. Mutta monien kriisien jälkeen hän päätti, että hän halusi opiskella vain filosofiaa.
Vuosia myöhemmin hän matkusti Ranskaan ja eli siellä vuosina 1735-1737. Hän eli ensin Reimsissa ja myöhemmin Sarthessa, joka tunnettiin ennen nimellä La Flèche. Näissä kaupungeissa hän kirjoitti teoksen A Treatise Of Human Nature, jonka hän julkaisi palatessaan Lontooseen. Siinä hän pohtii uskomuksiaan ja sisäistä filosofiaa. Teos ei kuitenkaan menestynyt ja hän palasi takaisin Skotlantiin.
Edinburghissa asuessaan hän julkaisi ensimmäisen osan teoksestaan Essays, moral, political, and literary. Toisin kuin hänen ensimmäinen julkaisunsa, tämä oli todella menestyksekäs. Myöhemmin hän harjoitti eri ammatteja: hän oli markiisi Annandalen opettaja, kenraali St. Clairin sihteeri sekä Edinburgh Bar Associationin kirjastonhoitaja.
Vuonna 1763 hän liittyi Pariisin suurlähetystöön lordi Hertfordin avustuksella. Tässä kaupungissa hän loi suhteita d’Alembertin, Diedrot’n ja Jean-Jacques Rousseaun kanssa. Hän pitkitti Pariisissa olemista vuoteen 1769 saakka ja päätti sitten palata pysyvästi Ediburghiin omistautuakseen kirjoittamiselle. Hän kuoli vuonna 1776.
David Humen ajattelutapa
Sisäistääksemme David Humen ajattelutavan, tulee meidän ensin tarkastella hänen töitään ja yrittää määritellä empiristinen teoria, jota hän aina puolusti.
Empirismi perustuu moniin periaatteisiin:
Synnynnäinen tieto, jota ei ole olemassa
Ihmiset eivät synny synnynnäisen ajattelumallin ja tiedon kanssa, jotka määrittävät sen kuinka heidän pitäisi tulkita todellisuutta. Empiirisen suuntauksen mukaan kaikki tietomme todellisuudesta syntyy kokemuksistamme.
Kokemukset voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat tulla ihmisen omasta pohdinnasta ja tiedosta sisäiseen elämään liittyen tai päinvastoin, meidän tunteistamme ja havainnoistamme maailmaan liittyen. Empiristeille mikään ei mene kokemuksen edelle. Heidän mielestään opimme vain järkevän maailman välityksellä. Mieli on kuin tyhjä kangas, johon kuvaamme saamaamme tietoa ajan kuluessa.
David Hume ja John Locke uskoivat näihin ideoihin. Ne kuitenkin erosivat kokemusten rajoitusten suhteen. Locke uskoi, että todellisuudesta voidaan saada tietoa käytännöllisyyttä enemmän. Toisaalta Hume huomautti, että tieto vähenee havaintojemme perusteella, eli se ottaa huomioon kokemuksen todellisen luonteen.
Tietoa on kahdenlaista
Humen mukaan on kahdenlaista tietoa: mielikuvia ja ideoita. Mielikuvat ovat ajatuksia, jotka syntyvät asioiden kokemisen tuloksena aistien välityksellä. Ideat ovat abstrakteja ja moniselitteisiä, sillä ne eivät synny fyysisistä tuntemuksista.
Kaikki syntyy havainnoinnista. Mielikuvat ovat välitöntä tietoa, jota saamme havainnoinnista. Ideat ovat siis peräisin mielikuvista, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat paljon monimutkaisempia. Hume kertoi myös mielikuvituksen konseptista, ihmisen kyvystä muokata ja tuottaa ideoita.
“Kauneus ei ole ominaisuus itse asioissa: se on olemassa pelkästään mielessä, joka pohtii niitä; ja jokainen mieli havaitsee erilaisen kauneuden.”
-David Hume-
Erilaistuneita väitteitä on kahdenlaisia
David Hume teki erotuksen faktoista syntyneiden todennäköisten väitteiden välille, jotka saattavat tai eivät saata tapahtua tietyssä ajassa ja paikassa. Esimerkiksi “yhtenä päivänä aurinko ei ehkä saatakaan tulla esiin”. Aurinko nousee joka päivä. Saamme tämän tiedon tapojen, havainnoinnin ja vakaumuksen avulla. Toisaalta hän puhuu myös demonstroiduista väitteistä, jotka voidaan demonstroida niiden loogisen rakenteen vuoksi. Esimerkiksi 4 + 4 = 8. Kummatkin niistä rakentavat tapamme, tapamme, jotka myöhemmin määrittelevät elintapamme.
Hänen pääteoksensa, kuten A Teatrise Of Human Nature; Essays, moral, political, and literary sekä An Enquiry Concerning Human Understanding, heijastivat näitä perusperiaatteita.
David Hume ja psykologia
Lyhyesti sanottuna David Hume on yksi tärkeimmistä empiristisistä kirjailijoista. Epistemologia on yksi filosofianaloista, joka yhdistyy eniten psykologiaan. Siitä syystä Humella oli suuri vaikutus psykologiaan.
David Humen mukaan kukaan ihminen ei synny ajatusten ja tunteiden kanssa Sen sijaan ihmiset saavat ja kehittävät niitä kokemuksiensa kautta. David Hume sivuutti kaiken synnynnäisen ja vahvisti ajatusta ihmisen oppimisesta. Tämä kirjailija pyytä meitä epäilemättä pohtimaan omia havaintojamme ja tapaamme ymmärtää maailmaa.
“Vihata, rakastaa, ajatella, tuntea, nähdä; kaikki tämä ei ole mitään muuta kuin havainnointia.”
-David Hume-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hume, D. (2004). Investigación sobre el entendimiento humano(Vol. 216). Ediciones AKAL.
- Hume, D. (2000). Tratado de la naturaleza humana. El Cid Editor.
- Hume, D., & Mellizo, C. (1985). Mi vida. Cartas de un caballero a su amigo de Edimburgo: Cartas de un caballero a su amigo de Edimburgo (1745). Alianza Editorial Sa.