"Anna anteeksi": taikasanat, jotka mullistavat ihmissuhteet
“Anna anteeksi” ei ole mikä tahansa fraasi; se on oikeastaan kaikkien toimivien ihmissuhteiden maaginen ainesosa. Gandhilla oli tapana sanoa, että anteeksipyytäminen on vahvojen ihmisten piirre, sillä näiden sanojen lausuminen ääneen vaatii paljon rohkeutta, nöyryyttä ja luonteenlujuutta. Ne lausumalla ihminen myöntää tehneensä virheen tai toimineensa väärin.
Totuus on, että yleensä olemme kovin puutteellisia tällä saralla. Meillä on tapana mieltää anteeksipyynnöt vakavampiin tilanteisiin – tilanteisiin, joissa näitä sanoja tarvitaan haavojen parantamiseen ja uuden lehden kääntämiseen. Anteeksipyytäminen on kuitenkin jotain, jota meidän tulisi tehdä useammin arjen elämässä.
Anteeksi, että en…
- Tehnyt mitä lupasin.
- Pakotin sinut tekemään jotain mihin et kyennyt.
- Vastasin töykeästi.
- En soittanut, kun sitä eniten kaipasit.
Nämä ovat epäilemättä muutamia sellaisia tilanteita, joissa meidän olisi osattava hyödyntää näitä maagisia sanoja. Anteeksiannon psykologia kertoo, että tämä teko on ihmissuhteiden kulmakivi, ja sen vuoksi meidän tulisi hyödyntää sitä paremmin (ja enemmän).
“Kun annat anteeksi, vapautat sielusi. Mutta kun pyydät anteeksi, vapautat kaksi sielua.”
-Donald L. Hicks-
“Anna anteeksi” -sanojen voima
Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu usein väärinymmärryksiä. Joskus ymmärrämme väärin toisen sanat ja toisinaan teemme selvän virhearvion. Joskus laiminlyömme jopa tahallisesti niitä ihmisiä, joita eniten arvostamme. Oletamme, että mitään ongelmaa ei ole ja että he eivät koskaan loukkaantuisi, jos todella arvostavat ystävyyttämme. Ja tästäkin huolimatta he loukkaantuvat (usein melko oikeutetustikin), ja kaikki päättyy pettymykseen.
Voisimme antaa satoja esimerkkejä sellaisista yleisistä tilanteista, joissa syntyy pieniä erimielisyyksiä. Ja mikä pahempaa, nuo pienet ongelmat usein kasaantuvat ja muuttuvat isommiksi ongelmiksi, jos niitä ei ratkaista onnistuneesti. Kun olet tällä tavoin huolimaton ihmissuhteissasi, luottamus ja kiintymys alkavat hiipua ja saattavat loppua jopa kokonaan.
Ajoissa sanottu “anna anteeksi” voi pelastaa ystävyyksiä, parisuhteita, avioliittoja ja jopa välit lapsiimme ja heidän kunnioituksensa meitä kohtaan. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää näitä sanoja, ja mikä pahempaa, jotkut keksivät kaikenlaisia latteita verukkeita sen sijaan, että vain lausuisivat ääneen sanat “anna anteeksi”. He tekevät näin siksi, että heidän mielestään anteeksi pyytäminen merkitsee heikkoutta. He turvautuvat mieluummin tekosyyhyn oikeuttaakseen mokansa, väärintekonsa ja laiminlyöntinsä.
Anteeksiannon psykologiaa
Psykologiassa puhutaan usein anteeksiannon merkityksestä. Kuten moni erittäin hyvin tietää, ei ole lainkaan helppoa antaa anteeksi meitä satuttaneille ihmisille. Mutta yksi seikka, jota et ehkä ole tullut ajatelleeksi on se, kuinka vaikeaa muiden on niellä ylpeytensä ja pyytää anteeksi.
Se on hankala askel, sillä se edellyttää myötätuntoa, aiheutetun harmin myöntämistä, rohkeutta ottaa tuo askel ja – mikä tärkeintä – oikeanlaisia sosiaalisia taitoja tehdä se oikein.
Pidä myös mielessä, että “anna anteeksi” ei juuri hyödytä, jos henkilön asenne ei muutu. Katsotaanpa yhtä esimerkkiä.
Isä pyytää pojaltaan anteeksi sitä, että ei pitänyt lupaustaan. Lapsi saattaa hyväksyä isänsä anteeksipyynnön, mutta jos lupaukset rikotaan toistuvasti jatkossakin, anteeksipyyntö menettää merkityksensä. Silloin ne ovat vain ilmaa, tyhjiä sanoja. Rohkeuden ja vastuunkannon lisäksi anteeksi pyytävän henkilön on siis ryhdyttävä toimeen paikatakseen tekonsa.
Mitä voimme tehdä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät koskaan pyydä anteeksi?
Olet saattanut törmätä ihmisiin, jotka eivät kykene pyytämään anteeksi. Pidämme toivoa yllä, että he jonain päivänä nielisivät ylpeytensä, mutta he tuntuvat vain muuttuvan yhä röyhkeämmiksi ja yrittävät jopa saada meidät uskomaan, että kaikki on meidän syytämme tai että tapahtuneella ei ole juuri merkitystä.
Mitä voimme tehdä tällaisessa tilanteessa? Ensimmäiseksi voimme yrittää ymmärtää, miksi ihmiset käyttäytyvät tällä tavalla. Totuus on, että ne, jotka itsepäisesti kieltäytyvät pyytämästä anteeksi, yrittävät varjella itsetuntoaan. Heillä on ristiriita sen kuvan kanssa, jota he yrittävät muille itsestään antaa ja olettavat, että anteeksipyytäminen tarkoittaa heikkoutta ja erehtyväisyyttä. He uskovat, että sillä vain menettää muiden ihmisen luottamuksen ja luottamuksen itseensä.
Ei ole helppoa elää sellaisen ihmisen kanssa, jonka mielestä omien virheiden myöntäminen tarkoittaa heikkouden myöntämistä. Jos tämä jatkuu ja heidän puutteellinen tunneälynsä ei korjaannu, elämme heidän kanssaan jatkuvassa turhautumisen ja kärsimyksen tilassa. Eläminen sellaisen ihmisen kanssa, joka korvaa sanat “anna anteeksi” jollakin verukkeella, ei ole tervettä.
Emme toisaalta voi myöskään pakottaa ketään pyytämään anteeksi. Sen on tultava henkilön sydämestä, aidosta halusta käsitellä aiheutettu harmi.
Taito pyytää anteeksi on asia, joka tulisi opettaa lapsuudessa. Vain harvat sanat ovat niin tärkeitä päivittäisessä elämässämme.