Altistus ja vasteen välttäminen: pakko-oireisen häiriön hoitomuoto

17.9.2019
Altistus ja vasteen välttäminen eli ERP-terapia on tällä hetkellä yksi niistä pakko-oireisen häiriön hoitomuodoista, joita empiiriset todisteet eniten tukevat. Tässä artikkelissa keskustelemme tämän hoitomenetelmän hyödyistä ja haitoista.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) on psyykkinen häiriö, johon kuuluvat pakkoajatukset (ajatukset, mielikuvat tai mielijohteet) ja pakkotoiminnot. Pakkotoiminnot ovat psyykkisiä tai fyysisiä toimintoja, joita pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät potilaat suorittavat saadakseen pois pakkoajatusten aiheuttaman ahdistuksen ja ehkäistäkseen kuvitellun uhkan. Altistus ja vasteen välttäminen on tehokas pakko-oireisen häiriön hoitomuoto.

Kun ajatukset eivät ole terveitä

Jokainen kokee pakkoajatuksia jossain vaiheessa elämäänsä, sillä tietoisina olentoina mielemme joskus luo absurdeja, epärealistisia tai liioiteltuja ennakkokuvitelmia ja ajatuksia. Kun niitä syntyy, useimmat ihmiset eivät anna mitään arvoa tai merkitystä näille ajatuksille, vaan he antavat niiden mennä ohi ja jatkavat sitten elämäänsä normaaliin tapaan. Useimmat tietävät, että ne eivät ole mitään muuta kuin ajatuksia, joilla on vähän tai ei lainkaan tekemistä todellisuuden kanssa.

Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät ihmiset eivät kykene järkeilemään asiaa tällä tavalla. Sitä vastoin he huolestuvat kovasti ajatuksistaan ja antavat niille aivan liikaa painoarvoa. Ne aiheuttavat heissä paljon ahdistusta. Vaikka nämä ajatukset häiritsevät potilaita eivätkä he ymmärrä niitä, he silti uskovat niihin. Tämän seurauksena he tuntevat tarvetta tehdä jotain mikä poistaisi niiden aiheuttaman ahdistuksen ja ehkäisisi oletetun uhkan.

Kun pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä potilas toteuttaa pakkotoimintonsa, hän tuntee helpotusta. Ahdistus poistuu, ja tämän myötä myös pakkoajatus. Näin hän tuntee ”välttäneensä” mahdollisesti hirvittävän katastrofin. Kuten tästä voi nähdä, huolimatta siitä että useimmat pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät potilaat ovat melko älykkäitä, heidän järkeilynsä on täysin vääristynyttä.

Pakkomielteet voivat aiheuttaa ahdistusta

Yleensä ihmiset tietävät, etteivät ajatukset voi itsessään luoda mitään todellista uhkaa. Mutta tämä on pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien ihmisten ajatuskaava, jota he tottelevat tarkasti. Tämä aiheuttaa heissä uupumusta ja toivottomuutta, sillä he eivät ole koskaan täysin vapaita pakkoajatuksistaan.

Tämän valossa altistus ja vasteen välttäminen (ERP-hoito) on ehkäpä kaikkein tehokkain asiantuntijoiden kehittämä pakko-oireisen häiriön hoitomuoto.

Pakkoajatuksille altistumisen tärkeys

Yleensä altistusta käytetään sellaisten häiriöiden hoidossa, joihin liittyy paljon ahdistunutta käyttäytymistä. Ahdistus on normaali reaktio silloin, kun ihminen tulkitsee jonkin tosiasian, tilanteen tai ärsykkeen uhkaksi, joka saattaisi vaarantaa hänen tai muiden ihmisten hengen. Ahdistus on tässä mielessä apuväline, joka auttaa kohtaamaan elämään luonnollisena osana kuuluvat ongelmat.

Mutta tämä sama ahdistus, josta voi olla apua tietyissä tilanteissa, ei ole hyödyllinen tilanteissa joissa ei ole mitään todellista vaaraa. Tällöin ahdistus muuttuukin ongelmaksi. Se ei ole enää reaktio todellisiin asioihin: se on itse asiassa reaktio epärealistisiin odotuksiin.

Pakkoajatuksista kärsivä henkilö ajattelee virheellisesti, että jotain pahaa, moraalitonta tai edesvastuutonta tulee tapahtumaan. Nämä pakkoajatukset eivät perustu mihinkään todelliseen uhkaan, mitkään todisteet eivät tue niitä. Mutta pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä henkilö ei saa niitä mielestään toteuttamatta pakkotoimintojaan.

Tästä syystä potilas on tarpeen altistaa ärsykkeille, joiden hän uskoo aiheuttavan haittaa. Näin potilas huomaa itse, edes pakkotoimintojaan suorittamatta, että hänen pelkäämänsä asiat eivät todellisuudessa koskaan toteudu.

Siedätys

Altistuksen ja vasteen välttämisen ideana on opettaa potilasta sietämään, käsittelemään ja hallitsemaan pakkoajatuksiaan toteuttamatta pakkotoimintojaan. Tämä tehdään siedätyshoidolla.

ERP-menetelmässä potilaalle näytetään, ettei mitään pahaa tapahdu vaikka hän (esimerkiksi) koskettelisi hissin nappuloita. ERP:n kautta todellisuus voittaa yhä uudelleen ja uudelleen potilaan omat uskomukset, kunnes ne lopulta lakkaavat.

Jos siis pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä henkilö suorittaa jatkuvasti pakkotoimintojaan, hänen epärealistisia ajatuksiaan on mahdotonta osoittaa vääriksi, sillä hän uskoo pakkotoimintojensa estävän pahoja asioita. Todellisuudessa hänen pelkonsa eivät koskaan käy toteen, koska ne ovat täysin irrationaalisia.

Altistus ja vasteen välttäminen on tehokas pakko-oireisen häiriön hoitomuoto

Tutkimukset osoittavat, että ERP-menetelmä on tehokkain hoitomuoto pakko-oireisesta häiriöstä kärsivillä potilailla. Se toimii parhaiten potilailla, jotka suorittavat pakonomaisia rituaaleja.

Haastavaa tässä hoitomenetelmässä on se, että pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät suhtautuvat vastentahtoisesti siihen, kuinka paljon ahdistusta ERP alussa aiheuttaa. Ahdistus on itse asiassa merkki hoidon tehoamisesta, sillä se merkitsee sitä että potilas altistaa itsensä eikä peittele ahdistustaan.

On äärettömän tärkeää selittää potilaille kuinka ERP toimii, jotta he ymmärtävät mikä merkitys on itsensä altistamisella omille peloille. Heidän on myös ymmärrettävä, että heidän omat rituaalinsa ovat syynä siihen, miksi heidän ongelmansa eivät katoa.

Alussa potilaan on käytävä läpi erilaisia ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä hierarkkisesti. Terapeutin on tehtävä ärsykehierarkia, sillä potilas saattaisi tehdä sen liian helpoksi itselleen. Listassa on oltava ahdistusta aiheuttavia asioita, ja potilaan on arvioitava nämä laukaisevat ärsykkeet SUDS (Subjective Units of Distress Scale) -ahdistusasteikolla väliltä 1-100.

Potilaan tulisi ihanteellisesti aloittaa niistä ärsykkeistä, joiden pistemäärä on asteikon keskivaiheilla (40-50). Potilaan ahdistuksen on vähennyttävä vähintään 50 %:lla terapeutin vastaanotolla. Jos se ei vähene, siirrytään seuraavaan ärsykkeeseen; muutoin riskinä on potilaan herkistäminen entisestään ärsykkeelle siedättämisen sijaan.

Terapiaistuntojen tulisi kestää mahdollisimman pitkään. Joskus altistusterapia voi kestää 24 tuntia esimerkiksi muuntamalla tiettyjä ärsykkeitä potilaan kotona. Tästä on todella paljon hyötyä siedätysprosessissa.

Altistamisen ja vasteen välttämisen haasteet

ERP on hyvin tehokas pakko-oireisen häiriön hoitomuoto, mutta potilaiden voi olla vaikea käydä hoitoa läpi, sillä heidän on äärimmäisen vaikea sietää pakkoajatustensa aiheuttamaa ahdistusta suorittamatta rituaalejaan.

Avain on tarjota laadukasta psykoedukaatiota ja rakentaa hyvä hoitosuhde potilaan kanssa, jotta potilas luottaa hoitoon. Potilaan on sitouduttava hoitoon mahdollisimman hyvin ja tehtävä kaikki harjoitukset oikein sekä terapiaistunnon aikana että sen jälkeen.

Myös potilaan perheen ja kumppanin tai ystävien kanssa työskentelystä voi olla paljon hyötyä, jotta nämä eivät vahvistaisi mitään pakko-oireista käyttäytymistä. Toinen, potilaalle läheinen ”terapeutti” voi auttaa häntä toipumisessa motivoimalla häntä välttämään rituaalejaan ja tekemään ERP-harjoituksensa asiaan kuuluvalla tavalla.

Vallejo, P, M.A. (2016). Manual de Terapia de Conducta. Editorial Dykinson-Psicología. Tomo I y II.