Ahdistuksen musta aukko, solmu vatsassa
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Joskus elämä valtaa olemuksemme ytimen, aivan kuin sotkuinen lankakerä, joka imee itseensä kaiken ilman ympäriltämme. Kyse ei ole perhosista vatsassa. Kyseessä on kaikenkattava ahdistuksen musta aukko, josta on tullut meille jo liiankin tuttu vihollinen. Sen silmin katsottuna elämä vaikuttaa liian stressaavalta, toivo alkaa haalistua ja prioriteettimme vääristyä.
Asiantuntijat ovat käyttäneet paljon aikaa ja resursseja saadakseen selville, kuinka ahdistus vaikuttaa elimistöömme. Heidän tekemänsä löydöt ovat yksinkertaisesti ällistyttäviä. Johns Hopkinsin psykiatrinen osasto havaitsi, että ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä ihmisillä jännitys kerääntyi otsalihakseen sekä ylikuormitti kolmipäiset pohjelihakset.
Kaikkein yleisimpiä ja ärsyttävimpiä oireita ovat ruoansulatusvaivat, joita ovat ruokatorven, vatsalaukun ja suoliston oireet. Mahakivut ja ahdistuneisuus ovat hyvin läheisessä yhteydessä toisiinsa. Meidän on muistettava, että ruoansulatusjärjestelmäämme “pehmustaa” erittäin monimutkainen hermosolujen verkosto. Vaikka tämä hermoverkosto sinällään ei lähetä eikä tuota yhtään ajatusta, se vaikuttaa välillisesti mielialoihimme.
Meidän olisi hyvä muistaa, että nämä meidän “toiset” aivomme ovat esimerkiksi vastuussa serotoniinituotannon, ns.”onnellisuushormonin”, säätelystä. Niiden toinen funktio on reagoida voimakkaasti stressiin.
Käydessämme läpi kiireen, tuskan ja rauhattomuuden aikoja vatsamme reagoi vapauttamalla adrenokortikotropiinia, ruoansulatushormonia, joka toimii myös välittäjäaineena.
Tällöin ilmenee kipua, sisäelimistön yliherkkyyttä ja suoliston liikkuvuutta… Se on tuo ärsyttävä solmu vatsassa, johon kaikki ongelmamme ovat kiertyneinä.
Perhosia ja ahdistuksen musta aukko
Martalla on kaksi työtä ja hyvin vähän vapaa-aikaa. Hän näkee 6-vuotiasta poikaansa kotiin saavuttuaan, ainoastaan sanoakseen tälle hyvää yötä ja peitelläkseen tämän yöunille.
Pieni poika kysyy joka päivä äidiltään, milloin he voivat tehdä jotain yhdessä, esimerkiksi pelata, piirtää, käydä kävelyllä… Joka kerta Martta lupaa, että sunnuntaina. “Sunnuntaina voimme tehdä mitä sinä vain haluat. Odota vain!” Kun se päivä saapuu, Martta on niin uupunut, ettei hän kykene edes nousemaan ylös sängystä.
Noina sunnuntaipäivinä Martta kaipaa peittonsa kätköissä uupumuksen ja epätoivon valtaamana niitä aikoja, jolloin hänen vatsansa täyttyivät vielä perhosilla. Silloin hän eli vielä toivossa.
Nyt ovat jäljellä vain ahdistuksen musta aukko, kätketyt kyyneleet ja laskujen maksamiseen liittyvät huolet. Päivässä ei ole riittävästi tunteja… Hänen vatsassaan on vain kerä, joka kiertyy joka päivä tiukemmalle solmuun…
Ahdistuneisuus ja aivot
Ratkaisu Martan tarinaan saattaa näyttää yksinkertaiselta ulkopuolisen silmin katsottuna: hänen tulisi organisoida elämää uudelleen, jättää työnsä tai etsiä uusi työ, joka antaa hänelle enemmän aikaa lapsensa kanssa.
Ahdistuksen kanssa elävän päätöksentekokyky ei kuitenkaan toimi samalla tavoin. Tuo aivojemme mekanismi pettää totaalisesti.
Päätöksenteko on hienojakoinen kognitiivinen prosessi, joka edellyttää riskien arviointia, palkinnon määrittämistä sekä toimintamme ja sen seurausten välisen suhteen analysointia. Kun yksilö kärsii ahdistuneisuushäiriöistä, hän menettää tämän kyvyn.
Meidän ei tule unohtaa, että ahdistuksella on sekä kognitiivinen että kehollinen puoli. Ensimmäinen käsittää rajoittavan ajattelun: “Tässä kaikki, mikään ei ikinä tule muuttumaan” tai “En pysty enää mihinkään. Kaikki on menetetty”.
Kehollinen puoli sitä vastoin viittaa niihin fyysisiin prosesseihin, jotka ovat kytköksissä ahdistuneisuuden tilaan, kuten suun kuivuminen, vapina, lihaskivut, päänsäryt ja ruoansulatusvaivat. Siksi on hyvin vaikeaa ajatella selkeästi.
35 tapaa käsitellä ahdistusta
Ahdistuksen musta aukko ei haihdu “yksi koko sopii kaikille” -ratkaisuilla. Lähestymistavan täytyy aina olla moniulotteinen ja sisällyttää sekä kognitiivinen että fyysinen aspekti.
Tuo solmu vatsassamme, joka vie terveytemme ja hyvinvointimme, voidaan voittaa ottamalla käytäntöön useita alla luetelluista suosituksista. Kaikki, mitä vaaditaan on halu ja johdonmukaisuus.
Strategioita ahdistuksen lievittämiseksi
- Harjoittele hengittämään syvään ja rauhallisesti.
- Puhu ääneen tunteistasi: Olen vihainen, koska….
- Käy kävelemässä puolen tunnin ajan joka päivä.
- Väritä aikuisten värityskirjaa.
- Käy hieronnassa.
- Kävele metsän lävitse.
- Kysy itseltäsi: “Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua?” Vastaa sitten kysymykseen “Miten minun tulisi toimia, mikäli näin käy?”
- Käytä jonkin aikaa aktiiviseen ongelmanratkaisuun. Anna mielesi päätyä ratkaisuun rauhassa ja ilman paineita.
- Käy rauhoittavassa kylvyssä.
- Anna itsellesi anteeksi se, ettet pystynyt ennustamaan ongelmia, joita ilmeni jälleen kerran.
- Siivoa huoneesi ja heitä pois esineet, joita et käytä tai tarvitse.
- Sulje puhelimesi ja televisiosi. Anna hiljaisuuden ympäröidä sinut.
- Järjestä tapaaminen jonkun sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa tunnet olosi hyväksi.
- Tee se, mitä olet lykännyt jo jonkin aikaa.
- Meditoi.
- Halaa lemmikkiäsi.
- Mikäli olet tehnyt virheen, luo toimintasuunnitelma saman virheen toistumisen välttämiseksi tulevaisuudessa.
- Kysy itseltäsi hyppäätkö turhan negatiivisiin johtopäätöksiin.
- Kysy itseltäsi annatko ajattelussasi sijaa “katastrofoinnille”.
- Tee luettelo niistä piirteistä, joista itsessäsi pidät.
- Mikäli tunnet jonkun, jonka käytös saa sinut hämmentymään, analysoi miksi näin käy ja mitä voit asialle tehdä.
- Harrasta joogaa.
- Tee muutoksia päivittäiseen rutiiniisi.
- Lue ennen vuoteeseen menoa. Tee siitä päivittäinen tapa.
- Mieti, millaista haluaisit elämäsi olevan ja mitä voit tehdä sen saavuttamiseksi.
- Kysy ystävältäsi, kuinka hän käsittelee ahdistusta.
- Opettele syömään hitaasti, ilman mitään kiirettä.
- Tarkasta oletko altistunut virhearvioille ajattelussasi: Otatko kaiken henkilökohtaisesti? Onko elämä sinusta mustavalkoista? Tapahtuuko hyviä asioita vain muille?
- Lahjoita itsellesi jotain joka päivä: käy kävelylenkillä, mene elokuviin, kuuntele hyvää musiikkia jne.
- Muista, kuinka olet selvinnyt vaikeista ajoista menneisyydessä.
- Mikäli näet vain negatiivisen lopputuloksen, vaihda kanavaa: kuvittele positiivinen lopputulos.
- Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka ovat huolestuttaneet sinua menneisyydessä, mutta jotka eivät koskaan tapahtuneet.
- Kokeile jotain sellaista liikuntamuotoa, jota et ole kokeiluut aikaisemmin, esimerkiksi uintia, zumbaa, jousiammuntaa…
Kerää joitakin näistä ajatuksista ja ala tehdä niitä. Niillä on valta muuttaa elämäsi.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.