Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen

Hermostuneisuus ja ahdistus voivat saada ihmisen tuntemaan normaalia suurempaa tarvetta käydä vessassa. Lisääntynyt virtsaamisentarve on yksi niistä oireista, joita voit kokea kun olet erityisen huolissasi ja stressaantunut. Mitä tälle voi tehdä?
Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 01 lokakuuta, 2022

Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen on melko yleistä. Ehkä olet itse kokenut sitä joskus? Todellakin, jokin niinkin normaali asia kuin työhaastattelu, julkisesti puhuminen tai jopa ensimmäiset treffit voivat saada sinut tuntemaan lisääntyvää ja tiheämpää tarvetta käydä vessassa. Miksi näin tapahtuu? Miten tunteilla voi olla meihin tällainen fyysinen vaikutus?

Kuuluisa neuropsykiatri Kurt Goldstein huomautti, että pelko terävöittää aisteja, mutta syvä ahdistus halvaannuttaa ne. Kun ahdistus syvenee, sen vaikutukset ovat hyvin silmiinpistäviä ja rajoittavia. Olet yhtäkkiä täysin alttiina sen oireille.

Näitä oireita ovat huimaus, vatsakipu, nopea syke, vapina, liiallinen hikoilu ja tiheä virtsaaminen. Saatat huomata, että koet tätä viimeistä oiretta jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että hermoilu voi tehdä sinusta kylpyhuoneesta “riippuvaisen”. Katsotaanpa tarkemmin.

Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen on yleinen ongelma.

Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen: määritelmä, oireet ja syyt

Toistuva virtsaamistarve voi johtua useista syistä, esimerkiksi virtsatulehduksesta, munuaiskivistä tai diabeteksesta. Jos sinulla on ollut tämä ongelma jo jonkin aikaa, sinun on ensin hankittava lääketieteellinen diagnoosi. Sitten voit sulkea pois kaikki muut ongelmat tai häiriöt, jotka voivat aiheuttaa sen.

Jos huomaat, että tarpeesi käydä vessassa niin usein ei johdu mistään orgaanisesta ongelmasta, on todennäköistä, että kärsit ahdistukseen liittyvästä virtsaamisesta. Tämä on tila, jossa henkilö kokee virtsarakon epämukavuutta ja lisääntynyttä virtsaamistarvetta. Yleensä tämä tapahtuma on yleensä jokin erityinen ja se rajoittuu stressaavaan tai ahdistavaan tilanteeseen, kuten vaikkapa kokeeseen.

Tilanne kuitenkin muuttuu hieman monimutkaisemmaksi, kun se pitkittyy ajan myötä. Asiantuntijat ehdottavat, että luonnollista virtsaamistarvetta säätelevät monet tekijät, eivät vain aivojen välittämät tekijät. He väittävät, että myös tunteilla on välttämätön rooli.

Oireet

Ahdistukseen liittyvää virtsaamista voi ilmaantua ilman erityistä ärsykettä tai stressaavaa tilannetta. On aikoja, jolloin ahdistuneisuus lisääntyy ajan myötä. Tämä voi johtua henkilökohtaisista tai vaikkapa työhön liittyvistä syistä. Silloin alat huomata tuon epämukavuuden. Tällaisia oireet ovat:

  • Lisääntynyt paine virtsarakon lihaksilla.
  • Toistuva virtsaaminen. Keskimäärin kahdeksan kertaa tai useammin 24 tunnin aikana.
  • Melkein jatkuva tarve mennä vessaan. Toisin sanoen, saatat käydä vessasssa ja tuntea tarvetta virtsata uudelleen 15 minuuttia myöhemmin.
  • Oireet voivat ilmaantua sekä päivällä että yöllä.
  • Pistelyä, kouristuksia ja jopa vatsakipuja.
  • Joissakin tapauksissa tila voi kestää viikkoja tai kuukausia.
  • Yliaktiivinen rakko voi johtua ahdistuksesta.

Ahdistukseen liittyvän virtsaamisen syyt

Normaaleissa tilanteissa, joissa sinulla ei ole muita terveysongelmia, virtsarakkosi pystyy pidättämään virtsaa pitkäänkin. Kun se on äärimmäisen täynnä, se lähettää signaalin selkärangan kautta aivoihisi kertoakseen, että se on äärirajoillaan ja se on aika tyhjentää. Ahdistuksen kohdalla asiat voivat kuitenkin muuttua.

  • Stressi ja ahdistus vapauttavat paljon kortisolia ja adrenaliinia. Nämä hormonit yliaktivoivat koko kehon, mukaan lukien virtsajärjestelmän.
  • Lihakset jännittyvät. Tämä aiheuttaa suuremman paineen rakkoon ja tuntuu aina siltä, että se on täynnä.
  • Tohon yliopisto Japanissa teki tutkimuksen, joka ehdotti, että tunteet hallitsevat myös virtsajärjestelmää. Itse asiassa tiedetään, että ihmiset, joilla on ahdistuneisuushäiriö tai masennus, kärsivät useammin yliaktiivisesta virtsarakosta.
  • Ahdistus valmistaa sinut taisteluun tai pakenemiseen. Tämä reaktio puolestaan vaatii, että vapautat kehosi jätteistä ja nesteistä, jotta voit toimia nopeammin. Tämä saa sinut kokemaan suurempaa tarvetta tyhjentää sekä virtsarakko että peräsuoli.
Nainen tekee kegel-harjoituksia.

Strategiat ongelman ratkaisemiseksi

Ahdistukseen liittyvä virtsaaminen ei ratkea juomalla vähemmän tai turvautumalla yksinomaan lääkkeisiin. Tarvitset muutoksia elintavoissa, psykologisia strategioita ja riittäviä taitoja hallitaksesi ajatuksiasi, tunteitasi ja käyttäytymistäsi. Katsotaanpa joitakin strategioita, jotka voivat auttaa.

Psykologiset strategiat

Kognitiivinen uudelleenjärjestely voi olla erittäin hyödyllinen. Pohjimmiltaan se koostuu siitä, että olet tietoisempi kaikesta, mitä mielessäsi tapahtuu. Tällä tavalla pystyt havaitsemaan kaikki toimimattomat ajatukset ja asenteet. Se auttaa sinua:

  • Muuttamaan irrationaaliset ajatuksesi integroidummiksi, järkevämmiksi ja loogisemmiksi ideoiksi.
  • Välttämään joutumasta negatiivisuuden, yleistysten ja suurentelun ansaan.
  • Havaitsemaan negatiiviset tunteesi. Sitten voit ymmärtää niitä ja vähentää niiden vaikutusta.
  • Oppimaan ongelmanratkaisutekniikoita. Nämä voivat estää sinua huolestuttavien asioiden kasvamisen yhä isommiksi.
  • Joustamaan, jotta voit antaa mielesi levätä ja nauttia vapaa-ajasta ja levosta.

Rentoutumis- ja hengitysstrategiat

Syvähengitys, mindfulness ja Jacobsonin progressiivinen rentoutumistekniikka ovat sopivia strategioita stressin ja ahdistuksen vaikutuksen vähentämiseen.

Lantionpohjan lihasharjoitukset (Kegel)

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, kannattaa aloittaa lantionpohjan lihasten harjoitukset. Ne ovat tapa vahvistaa koko lantion aluetta, mikä on optimaalista virtsaelinten asianmukaisen toiminnan kannalta. Nämä harjoitukset rentouttavat sinua ja parantavat yleistä terveyttäsi ja sisäistä tasapainoa.

Lopuksi, kuten alussa huomautimme, ahdistukseen liittyvä virtsaaminen on yleinen ongelma. On kuitenkin aina asianmukaista neuvotella lääkärin kanssa selvittääksesi, mitkä ohjeet hän voi antaa juuri sinun tapaukseesi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Belon, J. P. (2019). Anxiety and anxiety disorders. Actualites Pharmaceutiques58(590), 18–22. https://doi.org/10.1016/j.actpha.2019.09.005
  • Fowler, C. J., Griffiths, D., & De Groat, W. C. (2008, June 9). The neural control of micturition. Nature Reviews Neuroscience. https://doi.org/10.1038/nrn2401
  • Sakakibara, R., Ito, T., Yamamoto, T., Uchiyama, T., Yamanishi, T., Kishi, M., … Kuroki, N. (2013, September). Depression, anxiety and the bladder. LUTS: Lower Urinary Tract Symptoms. https://doi.org/10.1111/luts.12018
  • Sierra, J. C., Ortega, V., & Zubeidat, I. (2003). Ansiedad, angustia y estrés: tres conceptos a diferenciar. Revista mal-estar e subjetividade3(1), 10-59.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.