3 tapaa lopettaa itsensä syyttäminen

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Pedro González Núñez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Antaa jokaisen meistä kantaa meidän oma syyllisyytemme, ja syyllisiä ei enää ole olemassa. Thomas Harrisilla, hirvittävän hahmon Hannibal Lecterin luojalla, on jotain viisasta sanottavaa meille. Hän sanoi, että “luonteemme syyttäminen virheistämme ei muuta virheidemme luonnetta.” Tämä saa meidät ajattelemaan syyllisyyden käyttöä. Tämä rohkaisee meitä myöskin ajattelemaan kuinka tärkeää on lakata syyttämästä itseämme kaikesta.

Perfektionistina oleminen voi olla hyvä asia, mutta meidän on kuitenkin löydettävä se kultainen keskitie. Muussa tapauksessa syyttäminen voi muuttaa täydellisyyden rankaisuksi. Useimmiten me voimme löytää jotain parannettavaa. Tämän seurauksena meidän on vaikea olla tyytyväisiä työhömme.

Täten on tärkeää tehdä töitä heikkouksiemme eteen, mutta tästä ei saa tulla meille pakkomielle. Jos päädymme tähän vaaralliseen paikkaan, saatamme olla syyllisyyden ja turhautuneisuuden kuluttamia.

“Kun kaikki ovat syyllisiä, kukaan ei ole syyllinen.”

-Concepcion Arenal-

Kuinka lakata syyttämästä itseämme kaikesta

Lopeta itsesi syyttäminen. Pahat asiat joita joskus tapahtuu eivät ole sinun syysi. Sinun on opittava kuinka tutkia tilannetta huolellisesti. Vaikka jokin asia olisikin sinun syytäsi, muistuta itseäsi siitä että itsesi syyllistäminen ei ole hyvä tapa kuluttaa aikaasi.

Jos emme voi irtaantua tästä jatkuvasta itsemme syyttämisen noidankehästä, päädymme alas vievään kierteeseen josta on vaikea päästä irti. Mutta psykologi Arturo Torresilla on muutamia hyödyllisiä strategioita, jotka voivat auttaa meitä rikkomaan tämä pahan kierre. Jos seuraamme hänen neuvojaan, voimme oppia kuinka lakata syyttämästä itseämme kaikesta.

Jos onnistumme lopettamaan syyllisyyden tunteen kaikesta, kykenemme kohtaamaan elämän positiivisemmalla ja rakentavammalla asenteella. Tämä ei tarkoita että meidän ei tarvitsisi olla tietoisia tekojemme seurauksista, emmekä silti saisi jättää tapahtuvia asioita huomioimatta.

Pointtina on ottaa vastuu asioista ja toimia rakentavalla tavalla. Etsi ratkaisuja sen sijaan että keskittyisit itse ongelmaan. Meidän on muutettava käyttäytymistämme ja sitä tapaa jolla me olemme suhteessa ympäristöömme.

Minimoi syyllisyyden ja syyttämisen tärkeys

On normaalia tuntea vastuuta pahoista asioista joita meille tapahtuu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän on tunnettava syyllisyyttä asiasta ikuisesti. Syyllisyyden tunteemme kestävät todennäköisesti jonkin aikaa, mutta meidän ei tarvitse tehdä itsestämme marttyyrejä. Parasta olisi nähdä ne tilaisuutena oppia virheistä. Sen sijaan että rankaisemme itseämme, voimme varmistaa ettemme toista samaa virhettä.

Meidän on opittava virheistämme. Sitten me voimme sisäistää opetuksen ja mimimoida syyllisyyden tunnettamme. Ei ole hyödyllistä syyttää jatkuvasti itseään. Siinä ei ole mitään järkeä, eikä se ole myöskään loogista. Vaihtoehtoisesti voimme kysyä itseltämme mitä tapahtui ja mikä toimi laukaisijana. Voimme miettiä mitä olisimme voineet tehdä paremmin, ja mitä voimme tehdä ensi kerralla.

Meidän on ajateltava syyllisyyttä mahdollisuutena oppia. Emme saa koskaan ajatella sen olevan ikuinen tuomio. On tavallista että jonkin aikaa tuntuu pahalta, mutta se ei saisi kestää lopun elämää.

Vahvuuksien ja heikkouksien analysointi

Kukaan ei ole täydellinen. Tämä kuulostaa kliseeltä, mutta se on totta. On tärkeää tietää mitkä ovat vahvuuksiamme ja missä olemme hyviä. Mutta meidän on myös tunnistettava heikkoutemme. Meidän on tunnettava ne, jotta tietäisimme milloin on todennäköisintä että epäonnistumme.

On ilmiselvää, että emme voi tehdä kaikkea täydellisesti. Tämä on myös klisee, mutta myöskin totta. Meidän on hyväksyttävä tämä todellisuus – ja mitä aikaisemmin, sen parempi. Jos muistamme tämän ja tunnistamme sen missä onnistumme hyvin ja missä emme, opimme tietämään mitkä ovat vastuutamme ja mitkä eivät. Kykenemme tunnistamaan milloin meidän on nähtävä enemmän vaivaa.

Sanokaamme, että me kohtaamme elämässä jonkin hankalan esteen. Jos olemme siitä tietoisia, me voimme välttää sen. Ja jos emme voi välttää sitä kokonaan, voimme vähintään arvioida mahdolliset toimintatavat. Jos emme ylpeydestä tai itsepäisyydestä johtuen tee mitään, meidän on myöskin otettava vastuuta toimimattomuudestamme.

Lakkaa syyttämästä itseäsi ja mieti kuinka toimit muiden kanssa

Ihmisillä, jotka tuntevat syyllisyyttä, on taipumusta alentaa itseään muiden edessä. Heillä on taipumusta ottaa syyt niskoille sellaisistakin asioista joiden kanssa heillä ei ole mitään tekemistä. Tämän seurauksena he hyväksyvät kaikki syytökset jotka tulevat muilta. Heiltä puuttuu itsevarmuutta, joten he toimivat alistuvalla tavalla. Tämä on yleinen dynamiikka tämän kaltaisissa ihmissuhteissa.

Menneiden tapahtumien pohtiminen on tärkeää. Meidän on ajateltava jokaista läsnä ollutta henkilöä ja heidän vastuutaan. Meidän on kyseenalaistettava muiden ihmisten syytökset; me emme saa ottaa niitä itsestäänselvyyksinä. On liian helppoa langeta syytösten ansaan, jos itsetuntomme on heikko. Tämä saa muut syyttämään meitä helpommin.

“Antaa jokaisen kantaa omaa syyllisyyttään, ja meille ei jää ketään syytettäväksi.”

-Antonio Porchia-

Itsesyytöksen kierteen lopettaminen voi olla yksinkertainen prosessi, jos tunnemme kaikki sen vaiheet. Jos kykenemme analysoinaan tietyt tilanteet, voimme tunnustaa ongelmat ja yrittää suunnata tilanteen muualle. Kyse ei ole itsemme rankaisemisesta omista virheistämme. Avain on siinä, että meidän on etsittävä muita vaihtoehtoja ja luotava itsellemme uusia polkuja, jotka sallivat meidän kasvaa.