Yhden asian päättyminen merkitsee toisen alkamista

· 25.4.2018

Olen aina pitänyt avoimista lopetuksista elokuvissa, televisiossa ja kirjoissa. Lopetuksista, jotka saavat minut kuvittelemaan kuinka tarina jatkuu silloin kun tiedän, että tarina ei ole täysin päättynyt.

On kirjoitettu vielä yksi kappale, joka päättää yhden ajanjakson ja jolla voi aloittaa toisen. Tällaiset lopetukset muistuttavat meitä siitä, että yhden asian päättyminen merkitsee toisen alkamista.

Elämämme on täynnä jaksoja, jotka alkavat ja päättyvät. Käymme läpi elämässämme monia aloituksia ja lopetuksia. Koemme jotkut niistä itse, jolloin ne tulevat olemaan jaksoja elämässämme. Toiset niistä koemme tarinoiden kautta, ovatpa ne sitten tositarinoita tai eivät.

Koemme omat rakkaustarinamme ja niiden päättymisen. Koemme ympäristöopin tai matematiikan kurssien ja kokeiden läpäisemisen tai hylkäämisen. Kaadumme kun opettelemme kävelemään tai ajamaan pyörää. Solmimme elämämme aikana uusia ystävyyssuhteita samalla kun menetämme vanhoja ystäviä…

Opimme muilta ihmisiltä heidän kertoessaan tarinoita omista kokemuksistaan. Meillä on myös tilaisuus oppia kirjojen ja elokuvien henkilöhahmoilta.

”Meillä täytyy olla monia lopetuksia, jotta meillä voisi olla monia aloituksia.”

Laura Chica

nainen lukee sängyssään joka on vesiputous

Kirjan lopetus

Jälleen kerran suljen kirjan kannen ja menen kirjan lopusta takaisin sen alkuun, takasivulta etusivulle. Haluan katsoa kirjan nimen uudelleen, tutkia kannen kuvaa ja pitää kirjaa kädessäni ja viettää muutaman minuutin rauhassa samalla, kun mieleni vaeltaa vielä kerran kirjan sanojen, sivujen ja tarinan halki.

Minun täytyy valitettavasti palata todellisuuteen, halusin tai en. Kirja on päättynyt. Kirjan loppuminen maistuu aina yhtä katkeransuloiselta, kun olet ollut uppoutuneena tarinaan. Kirjan tarina on myös vähitellen sekoittunut oman elämäsi kulkuun.

Nämä tarinat voivat olla elokuvien, kirjojen tai televisiosarjojen kertomia. Ne voivat olla pitkiä tai lyhyitä – tuntien, päivien, kuukausien tai jopa vuosien pituisia. Mikä milloinkin onkin kysymyksessä, ne kaikki saavuttavat päätöspisteensä – pelätyn, mutta myös yhtä lailla odotetun päätöksensä.

Joskus päätös on avoin. Se antaa siivet mielikuvituksellesi jatkaa tarinaa silloin, kun jäljellä ei ole enää kohtauksia eikä sanoja. Muissa tapauksissa päätös on äkillinen. Näin käy esimerkiksi silloin, kun käsikirjoittajat tai televisiosarjat menevät lakkoon tai kun kirjan kirjoittaja haluaa tehdä kirjastaan paremman, mutta ei ole koskaan tyytyväinen siihen. Päätös voi olla myös sellainen, joka ei edes tunnu lopetukselta. Tällöin tarinan kirjoittaja tietää tarkalleen upean tarinan jälkeen, kuinka se pitää päättää.

Kaikki lopetukset eivät ole onnellisia, mutta kaikki lopetukset ovat uusia aloituksia, joilla on uusia mahdollisuuksia olla onnellisia”.

-Albert Ureña-

Sano hyvästit ja aloita uusi seikkailu

Tarinoilla voi olla surullinen tai onnellinen lopetus, tai lopetuksen surullisuutta tai onnellisuutta ei välttämättä osaa edes määritellä. Ne ovat samalla kunkin päivän lopetuksia. Ne ovat lopetuksia, jotka eivät merkitse mitään muuta kuin uusia aloituksia.

On jälleen koittanut aika herätä todellisuuteen ja sanoa hyvästit tarinalle, joka jatkaa elämistään muistissasi. On taas aika aloittaa uudet seikkailut.

Kun kirja on luettu ja elokuva loppuu, on aika löytää uusia tarinoita ja antaa muiden henkilöhahmojen opettaa meille kuinka unelmoida ja kuinka elää. Kuten mikä tahansa lopetus, yhden asian päättyminen merkitsee toisen alkamista. Se on samalla mahdollisuus avautua uusille ja tuntemattomille asioille.

Hyvästien sanominen ei ole koskaan helppoa, mutta se on välttämätöntä.

kynttilän liekki on puunlehti

Yhden asian päättyminen merkitsee toisen alkamista

Meitä kiehtovan tarinan lopettaminen ei ole koskaan helppoa. Se ei ole helppoa edes silloin kun kyse on kuvitteellisista tarinoista, sillä niiden henkilöhahmot ovat koskettaneet sisintämme.

Meidän on vielä vaikeampi hyväksyä sitä, että elämä on jaksoittaista ja että kaikelle on aikansa. Kun jokin saadaan päätökseen, meillä ei ole muuta valinnanvaraa kuin hyväksyä että se ei jatku, ja meidän täytyy antaa tilaisuus uusille mahdollisuuksille.

Kaikki alkaa ja loppuu, myöskin elämä. Jokainen elävä olento syntyy ja kuolee. Elämän aikana se kulkee useiden erilaisten kasvun ja kehityksen vaiheiden läpi. 

Jotta ihminen voi syntyä, yhdeksän kuukauden odotuksen pitää tulla päätökseensä. Meidän pitäisi katsoa maailmaa vauvan tavoin ja jatkaa kasvamista: lapsesta teini-ikään, sitten aikuisikään ja lopulta vanhuuteen.

Jokainen uuden vaiheen alku liittyy edellisen vaiheen päättymiseen. Yhden asian päättyminen merkitsee toisen alkamista. Ei yhtään sen enempää eikä yhtään sen vähempää.

”Joka kerta kun jokin asia poistuu, se tekee tilaa jollekin toiselle, joka seuraa sitä”.

-Jorge Bucay-