Me olemme mitä syömme, mutta me olemme myös kirjat jotka luemme

12.4.2018 en Kuriositeetit 0 Jaetut
tyttö lukee bussissa

Me olemme mitä syömme, siitä ei ole epäilystäkään, mutta me olemme myös jokainen kirja jonka luemme. Meidät ihmiset on tehty kaikesta siitä mitä me olemme kokeneet elämän aikana, myöskin jokaisesta tarinasta jonka me luemme, jokaisesta lukemastamme hahmosta, heidän taisteluistaan ja heidän majesteetillisista maailmankaikkeuksistaan.

Jorge Luis Borges sanoi kerran, että paratiisi on varmasti aivan kuin suuri ja loputon kirjasto. Tämä on idyllinen kuva, josta jokainen joka ottaa osaa tähän terveelliseen harrastukseen on varmaankin samaa mieltä. Lukeminen ruokkii meitä ja sallii meidän liikkua eteenpäin, oppia ja kääntyä, ja olla aina hieman vapaampi.

”Todellinen nykypäivän yliopisto on kokoelma kirjoja.”

-Thomas Carlyle-

Kun sanomme että me olemme jokainen kirja jonka luemme, me emme liioittele. Siinä mielemme osassa jossa säilytämme kaikki lapsuusmuistomme me voimme myös löytää ne kirjat, jotka jollain tavalla vetävät rajan ennen ja jälkeen välille elämässämme. Harvoin me koemme samanlaista voimakkuutta, iloa ja mielihyvää kuin silloin me luemme kirjoja. 

Tämä varhainen pako fantasian maailmaan, mysteerien metsiin ja seikkailujen meriin on sulautunut sana sanalta ja kuva kuvalta aivojemme syvyyksiin. Se määrittelee suurilta osin sen keitä me olemme nykypäivänä. Siksi siis suuri osa meistä on tehty asioista joita me emme ole ehkä koskaan nähneet silmillämme, mutta jonka me olemme tunteneet sydämellämme. Ne ovat matkoja, jotka olemme ottaneet mielessämme.

nainen uppoutunut kirjaan

Kirjat aivoissasi

Journal of Business Administration julkaisi tutkimuksen, joka vahvisti erään tiedon jonka me kaikki otamme itsestäänselvyytenä, mutta valitettavasti emme aina sovella itse. Yliopisto-opiskelijat jotka ovat lukeneet aina lapsuudestaan asti, saavat paljon korkeampia tuloksia kriittisessä ajattelussa, luovuudessa, pohdinnassa, metakognitiossa ja kirjallisessa ilmaisussa. Voimme kuitenkin tänä päivänä havaita että nuoret ihmiset kyllä lukevat, mutta he eivät harjoita ”syvälukemista.”

Syvälukeminen määritellään herkäksi, hitaaksi prosessiksi, jossa me uppoudumme täysin siihen mitä me luemme. Ei kiireitä, ei ulkoisia paineita. Kyseessä on poikkeuksellinen kyky ”sulautua yhdeksi” kirjan kanssa vangitsemalla tekstin sisältämä rikkaus. Silloin sanojen tulkitseminen tekee meille jotain aistiemme ja tunteidemme tasolla.

Syvälukemisen avulla me kaappaamme tekstin yksityiskohdat. Me nautimme kerronnasta ja kirjailijan taidoista. Tässä on kuitenkin kaikkein mielenkiintoisin osa: asiantuntijat selittävät, että tämänkaltainen lukeminen saa aikaan hämmästyttävän prosessin aivoissamme, synkronisoinnin. Aivojen keskukset jotka liittyvät puheeseen, näköön ja kuuloon, ovat synkronisoituneet syvälukemisen aikana.

tyttö lukee suurta kirjaa

  • Brocan alue, joka on vastuussa rytmien ja syntaksin hahmottamisesta, on erittäin voimakkaasti aktivoitunut.
  • Wernicken alue aktivoituu myös. Wernicken alueella on tekemistä sanojen ja niiden tarkoitusten havaintokyvyn kanssa.
  • Myös angular gyrus, joka säätelee havaintokykyä ja kielen käyttöä, liittyy mukaan.

Kaikki nämä prosessit ja useat muut saavat aikaan tuntemuksia ja tunteita, jotka jättävät pysyvän jäljen meidän aivoihimme.

Kirjat hämmentyneiden mielten maailmassa

New York Timesissa julkaistun mielenkiintoisen artikkelin mukaan viime vuonna aikuisille suunnattujen kirjojen myynti romahti 10,3 %. Lapsille suunnattujen kirjojen myynti sen sijaan romahti 2,1 %. Elektronisten kirjojen myynti romahti huomattavasti enemmän, 21,8 %. Mutta digitaalisten äänikirjojen myynti kasvoi 35,3 %, ja meidän yllätykseksemme äänikirjojen myynti jatkaa kasvuaan.

”Avoin kirja on kuin puhuvat aivot; suljettu kirja kuin odottava ystävä; unohdettu kirja kuin anteeksiantava sielu; tuhottu kirja kuin itkevä sydän.”

-Hindulainen sananlasku-

Psykologeille syy tämän ilmiön takana on ilmiselvä. Meidän mieltämme häiritään ja meillä on tarve tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Meidän on tarkastettava puhelimemme, päivitettävä sosiaalinen media, nautittava kahvia, katsottava televisiota, luettava sähköpostiviestimme…

On olemassa myös eräs toinen pieni yksityiskohta, josta kirjailija Stephen King hiljattain huomautti: ihmiset ovat menettäneet kirjojen sivujen kääntämisen nautinnon. Nyt me teemme tämän mielummin meidän  korvillamme, jotta meidän kätemme olisivat vapaat leikkimään puhelimella. Tämä on varmasti syy, miksi hän kirjoitti romaaninsa Kuulolla.

tytöllä kainalossa kirja

Viime kuukausina äänikirjojen myynti on siis ollut kovassa kasvussa. Äänikirjat ovat täydellisiä jotta voimme tehdä monta asiaa samaan aikaan, sillä voimme vain laittaa kuulokkeet korvaan ja silmämme sekä kätemme ovat vapaana kaikelle muulle. Tämä on nähtävästi ”täydellistä”, mutta valitettavan surullista.

Me olemme menettämässä syvälukemisen nautinnon, ja lapsiltamme riistetään perinteisellä tavalla fyysiseen kirjaan uppoutumisen ilo: sivujen kääntäminen yksi kerrallaan, isossa, pölyisessä kirjastossa tai intiimissä valossa peiton alla.

UUTISIA VERKOSSA