Viisi vinkkiä tunteiden ilmaisemiseen
Kun olet onnellinen, sinun on helppo hymyillä ja näyttää toisille että olet hyvällä tuulella. Kun olet vakava, toisten tekemästä tulkinnasta tulee paljon subjektiivisempi. Luulevatko muut että olet väsynyt, surullinen vai harmissasi? Tämän vuoksi sinun on niin tärkeä tietää paras tapa ilmaista tunteitasi.
Jos kykenet verbalisoimaan tunteesi, voit saada muilta empatiaa. Tunteiden ilmaiseminen auttaa muita tutustumaan sinuun paremmin. Tunteiden ilmaiseminen auttaa heitä tietämään mitä heidän pitäisi tehdä auttaakseen sinua. Tunteiden ilmaiseminen auttaa myös välttämään väärinkäsityksiä tai suuttumusta. Tunteiden ilmaiseminen auttaa sinua kohtaamaan vaikeat tilanteet ja parantamaan omaa itsetuntemustasi. Tässä on viisi vinkkiä, jotka voivat auttaa sinua tunteidesi ilmaisemisessa.
Kuinka ilmaiset tunteesi? – Mieti niiden syytä
Tunteiden ilmaiseminen sanoin on monimutkaista. Emme ole aina tietoisia siitä mikä aiheutti pahan mielemme. Tämän vuoksi meidän pitää ensin miettiä, mikä sai mielemme muuttumaan niin paljon. Mikä sai meidät tuntemaan siten kuin me tunnemme?
Yritä rentoutua parin minuutin ajan ja tyhjennä mielesi, jotta voisit täsmentää ja yksilöidä mikä aiheutti mielialasi muutoksen. Mieti, mikä sai sinut kokemaan kaikki nuo tunteet. Sulje silmäsi, jos luulet sen auttavan ja pohdiskele asiaa. Mikä aiheuttaa sinussa yllättyneisyyden, ilon, vastenmielisyyden, halveksunnan tai pelon tunteen?
Opettele ilmaisemaan tunteitasi sanallisesti
Tunnetilan ilmaiseminen sanomalla yksinkertaisesti “voin huonosti” tai “voin hyvin” on parempi kuin ei mitään, mutta se ei juurikaan auta tunteiden ilmaisemisessa. Koeta olla tarkempi ja täsmennä sanoja joita käytät, nimetäksesi ne tunteet joita tunnet. Mitä konkreettisempi olet, sitä paremmin tulet ymmärtämään mitä tunnet.
Kuvittele, että olet esimerkiksi vihainen esimiehellesi, koska hän esitti sinut epäedullisessa valossa työtovereidesi silmissä. Kun selität asiaa toiselle henkilölle, voit käyttää adjektiiveja kuten “hämillään”, “tehoton”, “harmillinen”, “vihainen” tai “nöyryytetty”. Tämän ansiosta toisen henkilön on helpompi ymmärtää sinua ja keksiä keinoja siihen, miten hän voi auttaa sinua.
Käytä tunteita ilmaisevia verbimuotoja kuten “huomaan”, “havaitsen” tai “tunnen”, sen sijaan että käyttäisit verbejä kuten “ajattelen”, “minun mielestäni” tai “uskon”. Viimeksi mainitut eivät viittaa sisäiseen tilaasi vaan ne ilmaisevat kognitiivista prosessia.
“Yritä olla ajattelematta sitä” -menetelmä ei toimi
Kuvitellaanpa, että kumppanisi ei pidä siitä että hänen hiuksiinsa kosketaan. Joka kerta kun kosket hänen hiuksiinsa, saat hänet pahalle tuulelle. Jos hän ei ole kertonut sinulle asiasta, olisi normaalia että jatkaisit hänen hiustensa koskettamista hellyydenosoituksena, vaikka hän pitääkin sitä ärsyttävänä. Lopulta joku kerta olisi hänelle se viimeinen pisara, se joka saa hänet räjähtämään etkä ymmärtäisi syytä hänen pahastumiseensa.
Ajattelet että hän liioittelee ja yhdistät hänen harmistumisensa syyn johonkin toiseen tilanteeseen. Siten tämän teon seuraukset eivät ole sellaiset kuin odotettiin ja hänen pelkonsa, suuttumuksensa tai harmistuksensa kääntyy sinua vastaan. Tämän tilanteen johdosta huomaamme, että hiljaisuudella vastaaminen ei ole paras vaihtoehto. Se, että yrittää olla ajattelematta ja välttää jotakin asiaa vain pitkittää vaikeutta, ympärillämme olevien ihmisten levottomuutta ja voi jopa aiheuttaa konflikteja.
Ilmaise tunteita, ei vain ajatuksia
Kun haluamme ilmaista tunteita, käytämme verbiä “tunnen”. Jos haluamme välittää ajatuksia, käytämme ilmaisua “minusta tuntuu että”. Näiden kahden ilmaisun välinen ero on hiuksenhieno ja se liittyy että-sanan käyttöön. Jos sanomme esimerkiksi “minusta tuntuu, että”, ilmaisemme tällöin ajatusta. Kun sanomme “tunnen, että pelko lamaannuttaa minut”, ilmaisemme tunnetta.
Ensimmäisessä tapauksessa järkeistämme tunteen tai sen, kuinka olemme reagoineet johonkin tilanteeseen. Se merkitsee sitä, että olemme jo kognitiivisesti käsitelleet tunteemme aiheuttaneen tapahtuman. Emme enää selitä sitä, mitä vaikutuksia jollakin tilanteella on meihin vaan arvuuttelemme sen mahdollisia seurauksia.
Harjoittele vastuun kantamista tunnetasolla
Jos alat selittää toiselle sitä miten hän saa sinut tuntemaan, et pelkästään moiti toista, vaan annat hänelle myös valtaa tunteitasi kohtaan. Vastuu tunteista on henkilökohtaista eikä se ole siirrettävissä muille. Vastuun siirtäminen muille ei ole oikeutettua eikä todellisuudessa mahdollista. Lisäksi se voi aiheuttaa ongelmia sinua ympäröivien ihmisen kanssa.
Puhu vapaasti
Miltä sinusta tuntuu sen jälkeen kun olet sanonut jotain, jota olet pohtinut pitkän aikaa? Eikö sinusta tunnukin siltä kuin olisit vapautunut jostakin? Puhuminen on terapeuttista ja vapauttavaa. Useiden tutkimusten mukaan ihmisillä jotka koettavat välttää puhumista ja muuta viestintää siitä kuinka he tuntevat, saattaa olla muita korkeampi riski sairastua syöpään (Chapman, Fiscella & Kawachi 2013).
Emme voi olla tuntematta tunteita, koska olemme ihmisiä. Paras tapa kunnioittaa itseämme on oppia elämään tunteiden kanssa. Hyväksy ne ja koeta ymmärtää niitä.
Jos koetat ilmaista tunteet kerran, seuraavalla kerralla siitä tulee helpompaa. Lopulta pystyt tekemään siitä luonnollista ja päivittäisen tavan. Jos onnistut hyvin tässä asiassa, sinulla tulee olemaan suuri etumatka toisiin ihmisiin.
Tunteiden ilmaiseminen lisää ihmissuhteidesi laatua. Ei ainoastaan suhteessa muihin ihmisiin, vaan myös itseesi.
Ilmaise tunteita terveellä tavalla
Kun ilmaisemme avoimesti mitä tunnemme, epämukavan tunteen voimakkuus lievenee. Tämä johtuu siitä että kun ilmaisemme tunteemme sanoina, mantelitumakkeen aktiivisuus vähenee. Tällä on puolestaan se seuraus, että tunnereaktio lievenee. (Lieberman et al., 2007.)
Lisäksi kyky ilmaista tunteita lisää psykologista voimaa ja kykyä kohdata vaikeita hetkiä ja tilanteita (Kross et al., 2009). Se valmistelee sinut henkisesti kohtaamaan oudot tilanteet ja auttaa sinua tietämään miten niihin tulee reagoida.
Vaikka tämä on helpommin sanottu kuin tehty, ajan käyttäminen tunteiden ilmaisemiseen parantaa henkilöiden välisten suhteiden laatua. Se on ponnistus, joka vaatii jatkuvaa itsetutkiskelua ja itsensä täydellistä hyväksymistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barrett, L. F., Mesquita, B., Ochsner, K. N., & Gross, J. J. (2007). The experience of emotion. Annual review of psychology, 58, 373.
- Lieberman, M. D., Eisenberger, N. I., Crockett, M. J., Tom, S. M., Pfeifer, J. H., & Way, B. M. (2007). Affect labeling disrupts amygdala activity in response to affective stimuli. Psychological Science, 18(5), 421-428.