Haluamme kaikki olla onnellisia vanhetessamme. Vaikka elämä ei olisikaan ollut ruusuilla tanssimista, voimme silti rakentaa paremman tulevaisuuden. Tämä on erityisen tärkeää kun ikäännymme ja tajuamme, ettei meillä ole paljon aikaa jäljellä.
On joitakin perusasioita, joita voimme toteuttaa parantaaksemme elämänlaatuamme ja ikääntyäksemme onnellisesti. Tässä artikkelissa keskitymme menetelmiin, jotka perustuvat fyysisen ja psyykkisen terveyden säilyttämiseen. Niissä korostetaan oleellisia asioita, kuten kehosta huolehtimista ja rakkauden vaalimista.
On totta, että juuri kukaan ei ole koskaan täysin valmis vanhuuden tuloon. Tavalla tai toisella se tulee aina yllätyksenä. Alkujärkytyksen jälkeen on aika uudelleenohjata itsensä niin, että voimme ikääntyä onnellisesti. Tässä on viisi vinkkiä sen tekemiseksi.
”Vanheneminen on kuin vuorikiipeilyä: mitä korkeammalle pääset, sitä enemmän voimaa tarvitset, mutta sitä pidemmälle myös näet.”
-Ingmar Bergman-
1. Mikään ei ole parempaa kuin liikunta
Liikunta on ihanteellinen keino elää onnellista, tervettä elämää vanhetessa. Fyysinen aktiivisuus lisää sellaisten hormonien tuotantoa, jotka edistävät hyvää oloa. Näistä tunnetuimpia ovat endorfiinit.
Lisäksi liikunta on työkalu, jonka avulla pidämme elimet terveinä ja hyvässä toiminnassa. Se on erinomainen keino ennaltaehkäistä sairauksia.
Myös aivot tarvitsevat treeniä. Lukeminen, kirjoittaminen, palapelien kokoaminen tai muut mieltä stimuloivat pelit ovat aktiviteetteja, jotka laittavat meidät ajattelemaan ja ylläpitävät kognitiivisia toimintojamme, jopa vanhalla iällä.
2. Vahvista sosiaalisia siteitäsi
Eristäytyminen ei ole hyvä missään iässä. Et tarvitse miljoonia ystäviä, mutta on tärkeää pitää vakaata sosiaalista verkostoa. Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa pitää aivomme virkeinä ja tekee tietysti myös elämästä nautittavampaa.
Joskus näemme hyviä ystäviämme vähemmän johtuen olosuhteista, jotka eivät ole meidän hallinnassamme. Suosittelemme kuitenkin vaalimaan näitä siteitä. On aina helpompaa ikääntyä onnellisesti, jos meillä on arvokkaita ystävyyssuhteita, erityisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja tukevat meitä.
3. Hanki eri-ikäisiä ystäviä
Ystävyyssuhde on yksi vapaimmista ja parhaimmista ihmissuhteen muodoista, joita meillä voi olla. Se on luonnostaan hyvin joustava. Ei kannata rajoittaa itseään niin, että hankkii ystäviä vain samanikäisistä ihmisistä. Eri sukupolvien väliset ystävyyssuhteet ovat yleensä hyvin hyödyllisiä.
Vanhemman ihmisen tulisi viettää aikaa nuorten ihmisten kanssa. Nuoret puolestaan voivat hyötyä suuresti vanhemmista ystävistä.
Tällaisissa tapauksissa ystävysten välillä on suuria eroja, mutta myös yhteisiä asioita. Voimme vanheta onnellisina, kun osaamme arvostaa kaikkea sitä vaurautta, jota sukupolvien välisissä ystävyyssuhteissa on.
4. Tee sitä mitä rakastat
Vanhetaksemme onnellisesti meidän on ”tehtävä siivous” tietyillä elämänalueilla. Kun tulemme kypsään ikään, tiedämme jo mitkä asiat tuovat meille iloa ja mitkä eivät.
Olemme tehneet jo paljon asioita velvollisuudesta, ja nyt on aika omistaa elämä sille mitä rakastamme ja arvostamme. Aikaa ei ole hukattavana.
Elämän viimeisinä vuosina ei kannata riistää itseltään sitä mitä haluaa, itse asiassa juuri päinvastoin. Koska olemme jo saavuttaneet ne tavoitteet jotka pystyimme saavuttamaan, on aika keskittyä muuhun.
Keskitytään tekemään asioita, jotka tuovat meille iloa – asioita, jotka saavat silmämme tuikkimaan. Lakataan tuhlaamasta aikaa sellaisiin asioihin, jotka eivät kiinnosta meitä.
5. Etsi uusia rooleja
Vaikka meillä kaikilla on vakiintuneita tapoja, se ei tarkoita ettemmekö voisi kehittää jotain uutta. Itse asiassa emme koskaan lakkaa oppimasta uusia asioita itsestämme. Ehkäpä jopa yllätämme itsemme löytämällä uuden intohimon.
Yksi keino vanheta onnellisesti on tutkailla uusia rooleja. Uskalla tehdä sellaista, mitä et ole ennen tehnyt. Etsi uusia tapoja ilmaista taitojasi. Vaali niitä kykyjä, joita et ole tähän asti vaalinut.
Vanhuus voi olla mahtava osa elämäämme, jos suhtaudumme siihen hyvällä asenteella. Kyllä, meidän on sanottava hyvästit monille nuoruuden antamille kauniille eduille. Olemme kuitenkin vapaampia ja kokonaisempia vanhalla iällä ja meillä on parempi näkökulma kaikkeen. Tästä syystä voimme vanheta onnellisesti ja tuntea kiitollisuutta kultaisten vuosien tuomista ihmeistä.
Kun on kyse synektiikasta, luovuudesta ja ongelmanratkaisusta, aivot ovat kuin jäävuoren huippu: havaitsemme vain pienen osa kokonaisuudesta. Eli kun tämä elin havaitsee ongelman, sen on ratkaistava se. Huomattava osa henkisistä prosesseista jotka johtavat tähän ratkaisuun ovat tiedostamattomia, ja tässä synektiikka tulee mukaan…
Ennalta varautumisen periaate on osa oikeudellista prosessia. Sillä on eräs tietty tarkoitus: tehdä itse prosessista tehokas. Vielä tarkemmin sanottuna se antaa määrätylle tuomiolle oikeellisuutta. Ensisijainen tavoite on taata prosessin lopputulos käyttämällä eri menetelmiä ja välttää mahdollisia ongelmia. ”Ennalta varautuva” tarkoittaa…
Poikiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö on yksi vaietuimmista hirveyksistä. Vaikka sitä tapahtuu myös tytöille, tilastot osoittavat, että poikien hyväksikäyttöä kannattaisi tutkailla lähemmin. Monelle tulee yllätyksenä, että se on melko yleistä. Eräässä Australiassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yksi 11 pojasta ja yksi…
Tohtori Suzanne O’Sullivan on kuuluisa irlantilainen neurologi ja kirjan It’s All in Your Head kirjoittaja. Tässä kirjassa hän vaaliikin ajatusta siitä, että ”aivot voivat tehdä meidät sairaiksi”. Tällä viitataan vielä tuntemattomaan psykosomaattisten sairauksien maailmaan. Psykosomaattiset sairaudet ovat olleet tiedossa jo…
Onko harhaluuloista kärsivää ihmistä mahdollista vakuuttaa siitä, että hänen harhaluulonsa eivät ole totta? Pitäisikö terapeutin teeskennellä uskovansa potilaan harhaluuloja hoidon toteuttamiseksi? Voiko terapeutti mahdollisesti estää pääsynsä potilaan harhaluuloihin? Pyrimme seuraavaksi vastaamaan ja selvittämään, kuinka harhaluulojen hallinta terapiassa tapahtuu riippumatta siitä,…
Psykologi Stephen Karpman nosti esille ajatuksen siitä, että epäluonnollisissa ihmissuhteissa otetaan usein käyttöön niin sanottuja manipulaatiomekanismeja, joita Karpman kutsui ”kontrollileikiksi”. Tähän leikkiin osallistujat päätyvät periaatteessa omaksumaan kolme eksistentiaalista roolia tai asemaa: uhri, syyttäjä ja pelastaja. Nämä eksistentiaaliset asemat ovat tyypillisiä…