Vapaasti kelluva ahdistus: yleistyneen ahdistushäiriön osa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

En oikeastaan pelkää mitään, mutta… pelkään kaikkea. Sellaista on vapaasti kelluva ahdistus – epävarmuutta, joka kurkkii varjoista ja tarrautuu sinuun, ja joka varastaa hengityksesi ja halusi poistua kotoasi. Aivan kuin eläisit arestissa huoneessa, jossa ei ole ikkunoita. On kyse jatkuvasta huolesta, tukahduttavasta epätoivon pallosta.

Päiväkirjoissaan Virginia Woolf sanoi, että elämä on kuin unelmaa, jossa herääminen tappaa sinut. Aivan kuin olemassaolossasi olisi jokin tietty hetki, jolloin heräät ja avaat silmäsi kaikille niille vastuille ja elämän painolle, kaikelle urbaanille liikkeelle, ihmissuhteiden häiritsevälle melulle. Tuntuu, kuin tuo hetki ei ainoastaan veisi kykyäsi liikkua, se myös tekee sinusta pienemmän.

“Pelko on aina valmis näkemään asiat huonommin kuin ne todellisuudessa ovat.”

–Titus Livius–

Tietenkin jokainen herää joskus elämään, joka on kivuliasta ja vaikeaa. Mutta tuhannet miehet ja naiset kokevat jotakin vieläkin monimutkaisempaa. Hajanaisuuden, muodottoman pelon, joka tartuttaa liiallisen ja toistuvan huolehtimisen käyttäytymismalleihin.

Tämä kasvava epävarmuus ja krooninen stressi herättävät ahdistuneisuushäiriön, vapaasti kelluvan ahdistuksen eloon. Se on osa yleistynyttä ahdistushäiriötä (GAD, General Anxiety Disorder). Ahdistuneisuushäiriö on samaan aikaan uupumaton ja monimutkainen, sillä toisin kuin muissa häiriöissä, vapaasti kelluva ahdistus ja sen aiheuttama huoli ja reaktiot eivät keskity erityisesti yhtään mihinkään; päinvastoin, ne kattavat koko elämän.

Yleistynyt ahdistushäiriö voidaan tiivistää yksinkertaiseen, mutta voimakkaaseen lauseeseen: “Ajattelen aina, että minulle tapahtuu jotakin pahaa.”

Vapaasti kelluva ahdistus ja järjetön pelko

Adrian on 35-vuotias. 10 vuoden parisuhteen jälkeen nainen jätti Adrianin. Nainen rakastui toiseen ihmiseen ja vaikka Adrianilla näytti olevan kaikki kunnossa, sivulliset alkoivat huomata muutamia hermostuneisuuden merkkejä. Vaikka Adrian olikin aina ollut hieman ahdistunut, eron jälkeen hän alkoi suhtautua pakkomielteisesti asioihin, mukaan lukien omien vanhempiensa terveyteen. Hän alkoi pelätä sairastumista ja kuolemaa.

Adrianin työtoverit alkoivat myös huomata muutamia outoja asioita. Adrian oli arkkitehti ja hän oli alkanut suhtautua pakkomielteisesti virheisiinsä. Hän huolehti jatkuvasti siitä, tekikö työnsä tarpeeksi hyvin vai ei, ja pelkäsi jotakin pahaa tapahtuvan. Adrian pelkäsi myös, ettei kykenisi maksamaan asuntolainaansa ja oli jo ennakoinut millaisista kustannuksista hän joutuisi leikkaamaan, mikäli jotain odottamaton tapahtuisi. Mitään ei kuitenkaan ollut vielä tapahtunut.

Käytämme tätä kuvitteellista miestä esimerkkinä syystä. On arvioitu, että yleistynyt ahdistushäiriö ja siihen liittyvä vapaasti kelluva ahdistus, joka tunkeutuu lähes jokaiseen elämämme osaan, vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin. Kuitenkin lähes 60 % potilaista jotka eivät saa tai hae apua, on miehiä.

Miksi kaikki huolettaa minua?

Jotta ymmärtäisimme yleistä ahdistushäiriötä ja siihen liittyvää vapaasti kelluvaa ahdistusta hieman paremmin, meidän on ensin ymmärrettävä kuinka pelko toimii: meidän tulee valmistautua uhkaan. Se on hienosäädelty, poikkeuksellinen sopeutumismekanismi, joka auttaa meitä selviytymään. Kunnes pelkosi aiheutuu todellisesta uhkasta.

Entä jos pelko ja ahdistus alkavat tunkeutua jokaisen elämänosaan? Tällöin jumitut rinnakkaismaailmaan, joka vastaa pahinta painajaistasi. Koska mitään pelkoa pahempaa ei ole olemassa.

Mahdolliset aiheuttajat

Monet tiedemiehet ja neuropsykiatrit ovat varmoja siitä, että yleinen ahdistushäiriö eroaa muista häiriöistä. Stanfordin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta selittää vapaasti kelluvan ahdistuneisuuden aiheuttavan toimintahäiriöitä eri aivojen osissa, mukaan lukien mantelitumakkeessa.

Mantelitumake on mantelin kokoinen rakenne, joka välittää tunteita, muistoja ja käsityksiä. Jossain vaiheessa tuntemattomasta syystä mantelitumakkeen alueen muodostamat piirit muuttuvat ja siten häiritsevät elämän järjestystä ja tasapainoa.

Yleistyneen ahdistushäiriön hoito

Tämän kliinisen tilanteen hoitamiseksi tarvitaan kaksi pääasiallista lähestymistapaa: lääkitys ja psykoterapia. Lääkitys voi vähentää oireita ja luoda tarvittavat edellytykset psykoterapialle.

“Maailmassa ei oikeastaan ole stressiä tai ahdistusta, ajatuksesi luovat valheellisia uskomuksia.”

-Wayne Dyer-

Yleensä hoitoon käytetään selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkkeet), mutta myös masennuslääkkeet ovat usein välttämättömiä. Muista, että jokainen potilas on ainutlaatuinen ja jokainen henkilökohtainen todellisuus voi vaatia yhtä ainutlaatuista hoitoa.

Lisäksi kognitiivis-behavioraalinen terapia ja muut stressin hallintaan keskittyneet hoidot vähentävät tehokkaasti liiallista ahdistuneisuutta. Näissä hoidoissa potilas oppii vaikuttamaan vastakkainasettelustrategioihin ja kehittämään terveempää ja sopeutuvampaa käyttäytymistä.

Lopuksi on syytä huomauttaa, että oikeanlainen ravinto, liikunta ja meditaatio toimivat täydentävinä työkaluina, jotka auttavat sinua hallitsemaan pelkoa, kiinnittämään huomiota siihen, mikä todella on tärkeää ja opettelemaan, miten ajatella ja elää paremmin.