Valeraskaus

John Mason Good keksi termin valeraskaus vuonna 1823, ja nykyään asiantuntijat pitävät sitä yhtenä ahdistavimmista psykosomaattisista tiloista. 

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Marián Carrero Puerto.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Valerauskaus on ainoa psykosomaattinen tila, jossa psykologisella etiologialla ei ole tilaa epäilyksille. Myös miehet voivat kokea valeraskauden. Valeraskaus on listattu moniin erilaisiin psykiatristen häiriöiden kategorioihin, kuten konversiohäiriön tai hysteerisen konversiohäiriön kategoriaan.

Valeraskaus on somatoforminen häiriö, mikä tarkoittaa sitä, että niillä joilla on kätkettyjä emotionaalisia tarpeita, kuten ahdistusta tai rakkauden puutetta, tuo psyykkinen tila ilmenee fyysisinä oireina.

Mitä valeraskaus on?

Valeraskaus on sitä, kun nainen luulee olevansa raskaana, vaikkei hän todellisuudessa ole. Hänellä saattaa jopa ilmetä varhaisen raskauden merkkejä ja oireita.

Tämä on todella tärkeä somatoformisten häiriöiden ominaisuus. Tämä on yleinen niillä, joilla on vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan tai puhua niistä (persoonallisuuden rakenne, jota kutsutaan aleksitymiaksi) ja siksi he ilmaisevat sitä ”salaisella kielellä”. Tässä tapauksessa salakielenä toimii valeraskaus.

Keihin valeraskaus vaikuttaa?

Psykiatrian asiantuntijoiden mukaan valeraskaus vaikuttaa 22 000 naisesta 1-6:een. Paddock jakoi valeraskaudesta tai psykologisesta raskaudesta kärsivät naiset kolmeen kategoriaan:

• Nuoret naiset, jotka ovat juuri avioituneet, tai nuoret aviottomat naiset, jotka harrastavat riskialtista seksuaalista toimintaa. Tässä tapauksessa valeraskaus ilmenee johtuen heidän pelostaan tulla raskaaksi.
• Vanhemmat naiset, joilla on voimakas halu olla raskaana, tai hedelmättömät naiset, jotka alkavat hiljalleen ymmärtämään, etteivät he ole enää nuoria ja naiset, jotka kärsivät ikään liittyvistä kivuista. Kyvyttömyys olla äiti vahvistaa tätä halua, joka voi muuttua pakkomielteeksi naisen vanhetessa tai hänen ollessaan lähempänä vaihdevuosia.
• Tietyn ikäiset naiset, jotka kokevat amenorreaa. Tällaisissa tapauksissa he uskovat melkein aina, että he ovat edelleen hedelmällisiä.

Merkkejä ja oireita

Raportoitujen tapausten tutkimisen jälkeen Barglow ja Brown kokosivat valeraskauden oireita:

• Kuukautiskierron häiriöt, jotka vaihtelevat amenorreasta hypomenorreaan. Nämä kestävät noin yhdeksän kuukautta (suurinpiirtein yhtä kauan kuin oikea raskaus).
• Vatsan koon kasvaminen ilman ulkonevaa napaa. Sisäänpäin kääntyvä (normaali) napa on merkki, josta lääkäri tietää varmasti, ettei kyseessä ole oikea raskaus.
• Muutokset rinnoissa, kuten niiden herkkyys, ternimaidon tuotto, pigmentaatio ja muutokset koossa.
• Subjektiivinen sikiön liikkeiden havaitseminen.
• Kohdun pehmentyminen ja laajeneminen.
• Pahoinvointi ja oksentelu.
• Painonnousu, tavallisesti enemmän kuin oikeassa raskaudessa.
• Jotkut potilaat kokevat korkeita gonadotropiinipitoisuuksia.

Joskus oireet voivat olla niin todellisia ja oikeaa raskautta muistuttavia, että lääkäritkään eivät huomaa eroa.

Valeraskauden hoito

Ei ole helppoa kertoa naiselle ettei hän ole raskaana, kun hän on uskonut olevansa raskaana kuukausienkin ajan. On vaikeaa saada hänet näkemään, että nämä kuukaudet ovat olleet harhaa, jonka hän on luonut omassa päässään. Useimmiten valeraskaus on aivojen löytämä pakoreitti, jolla hän voi käsitellä psykologisia vaikeuksia.

On siis sopivaa diagnosoida tämä ongelma mahdollisimman pian. Verikokeet ja ultraäänikokeet ovat välttämättömiä, jotta potilas saadaan vakuuttuneeksi siitä, ettei hän ole raskaana. Tällaisessa tapauksessa hoito on enemmän psykologista kuin farmakologista. Asiantuntijoiden on analysoitava miksi potilas keksi olevansa raskaana ja mitkä sisäiset konfliktit johtivat hänet tähän tilanteeseen.

Gynekologisesti puhuen hoitoon ei ole tarvetta, ellei potilas edelleen usko olevansa raskaana.