Syvään juurtunut konflikti

28.9.2019

Konfliktit alkavat erimielisyyksillä tai arvojen, uskomusten tai intressien vastakkainasettelulla, jossa on mukana kaksi ihmistä tai useampi. Yhteisymmärryksen puute ei itsessään ole kuitenkaan konflikti; se on konfliktin aiheuttaja. Konflikti syntyy, kun erimielisyys saa meidät eliminoimaan, neutralisoimaan tai väheksymään vastapuoltamme.

Joskus yhteenotto on sanallinen. Tässä tavoitteena on vakuuttaa toinen henkilö hyväksymään omat järkeilymme tai sitten yritämme painostaa omaa logiikkaamme muille. Muissa tapauksissa konflikti johtaa suoraan toimintaan. Nämä toiminnot saattavat aiheuttaa suoranaista tai peiteltyä väkivaltaaKaikissa tapauksissa tavoite on kuitenkin sama: toinen osapuoli pyrkii voittamaan toisen. 

Tästä huolimatta on olemassa olosuhteita, joissa kumpikaan osapuolista ei onnistu voittamaan. Näissä tapauksissa on olemassa kolme mahdollista polkua. Ensimmäinen polku on ”antaa menneiden olla menneitä.” Tämä tarkoittaa ristiriitojen katsomista läpi sormien, vahvistaen asioita joista molemmat tai kaikki osapuolet ovat samaa mieltä. Toinen vaihtoehto on ratkaista ongelma sellasella sopimuksella, joka ottaa huomioon kaikki riidan osapuolet.

Toinen polku tarkoittaa rajojen asettamista ja etäisyyden ottamista. Tässä tapauksessa konflikti päättää ihmissuhteen. Kolmas polku merkitsee erimielisyyden jatkamista, tapahtui mitä tahansa. Tässä viimeisessä esimerkissä ongelma jää kalvamaan ja siitä tulee syvään juurtunut konflikti.

“Väkivalta ei ratkaise konflikteja koskaan, eikä se vähennä dramaattisia seurauksia.”

Johannes Paavali II

nainen ja linnut

Syvään juurtunut konflikti

Konfliktit jäävät kalvamaan, kun kumpikaan osapuolista ei voita toista. Yksi tapa kuvata tätä olisi todeta, että molemmat osapuolet ovat tasavertaisia. Mutta sen sijaan että he päästäisivät irti tästä yhteenotosta siinä mielessä ettei siinä ole voittajia, he päättävät jatkaa erimielisyyksiään. Tilanne ei muutu, ja se pysyy ratkaisemattomana.

Tällainen skenaario tapahtuu vain, kun riidan osapuolten välillä on voimakas side. Jos asia ei olisi näin, he ottaisivat ongelmasta etäisyyttä ja päättäisivät pysyä toisistaan erossa.

Syvään juurtunut konflikti sisältää suuren määrän yhteisiä arvoja, uskomuksia ja intressejä. Tässä on myös jokin voimakkaan yhteenoton elementti. Tällaiset ongelmat ovat todella yleisiä romanttisissa suhteissa ja ystävien ja perheen kesken.

Missä ikinä onkaan ihmisiä, siellä on konflikteja. Itse asiassa, monet maailman konfliktit ovat ratkaisemattomissa. Tästä huolimatta opimme aina elämään niiden kanssa. Tiedämme että joku ei ole kanssamme samaa mieltä, mutta sen sijaan että heittäisimme bensaa liekkeihin, olemme päättäneet olla antamatta sille niin paljon arvoa. Tämä on adaptatiivinen ja terve tapa käsitellä tällaisia ongelmia. Epäterve tapa on lisätä erimielisyyksiä ja viedä ne aina äärirajoille.

Onko syvään juurtuneeseen konfliktiin olemassa ratkaisu?

Kaikkiin ihmisten konflikteihin on olemassa ratkaisu. Joskus ne vain vaativat hieman hyvää tahtoa. Ilman sitä jopa pienimmätkin erimielisyydet voivat tuhota suhteen. Kyseessä on syvään juurtunut suhde silloin, kun molemmat osapuolet puolustavat arvojaan enemmän kuin he arvostavat yhteistä ratkaisua. He uskovat, että jos he eivät kykene saamaan toista uskomaan omia uskomuksiaan, se on heille vakava menetys.

Tel-Avivin, Jerusalemin ja Herzliyan yliopistoissa suoritettu tutkimus oivalsi mielenkiintoisia asioita konflikteista. Siinä tarkasteltiin ihmisiä, jotka olivat syvästi juurtuneita eri konflikteihin. Tällaisessa tapauksessa ihminen näkee vastapuolensa järkeilyt uhkana. Toisin sanoen hänestä tuntuu, että toinen osapuoli on häntä vastaan. Hän pelkää itsensä uhraamista tai heikentämistä.

mitä konflikti oikeastaan on

Tässä valossa tutkijat suorittivat testin. He esittivät israelilaisille fanaatikoille videon, jonka sisältö koski heidän uskomuksiaan. Videon materiaali tuki heidän uskomuksiaan koskien palestiinalaisia, mutta se sai heidät myös uusiin ääripäihin. Esimerkiksi totaaliseen eliminaatioon, rappeuttamiseen ja jopa kaikkien maailman muslimien kivittämiseen.

Nämä videot eivät millään tavalla olleet eri mieltä tutkimuksen osallistujien kanssa. Päinvastoin, ne saivat heidät menemään äärimmäisyyksiin.

Tulos oli, että he jotka katsoivat videot, olivat todennäköisimmin valmiita arvioimaan uskomuksensa uudelleen. Toisin sanoen, he avasivat oven itsekritiikille ja pohdinnalle. Viimeinen tutkimuksen osa todisti, että tämä asennemuutos oli pysyvä. Psykologit kutsuvat tätä ”ajatusparadoksiksi”: kyky myöntää, että kaksi vastakkaista ajattelutapaa voi elää yhdessä. Luuletko tämän soveltuvan myös omaan elämääsi?