Uhrimentaliteetti: miten siihen tulee suhtautua?

28.1.2020
Oletko kuullut uhrimentaliteetin käsitteestä? Valitatko tai kuuletko valitusta jatkuvasti? Tiedätkö, mitä uhrimentaliteetti tarkoittaa?

Kaikki ovat jossakin vaiheessa elämäänsä ottaneet uhrin roolin kivuliaassa tai traumaattisessa tilanteessa. Olemme tunteneet olomme haavoittuvaisiksi, suojattomiksi sekä huolen ja suojan tarpeessa oleviksi. Uhrina oleminen, tai uhrimentaliteetti, vahvistaa tätä saamalla uhrin roolin ottavan ihmisen tuntemaan olonsa lohdutetuksi ja tuetuksi.

Kun olemme kokeneet ympärillämme olevien ihmisten huolen ja suojelun, huomaamme, että on mukava saada huomiota. Haluamme tuntea olomme tärkeiksi ja kokea, että muut ihmiset huolehtivat meistä jatkuvasti.

Toisinaan ne ihmiset jotka reagoivat tällä tavoin kehittävät kroonisen uhri-identiteetin. Tällä tarkoitamme identiteettiä, jossa henkilö tuntee olevansa aina uhri, tilanteessa kuin tilanteessa.

Tämä identiteetti kietoutuu uhrina olemisen kulttuuriin, josta tällainen ihminen sitten löytää itsensä. Ihmiset ihailevat meitä, jos autamme avun tarpeessa olevia, vaikka se tarkoittaisikin itsensä kadottamista prosessissa. Avun tarjoamatta jättäminen saa meidät taas avautumaan negatiiviselle sosiaaliselle kritiikille.

On tärkeää huomauttaa, että krooninen uhrimentaliteetti ei ole itsessään DSM-5-luokitusjärjestelmän luokittelema sairaus, vaikka se voisikin muuttua psykologiseksi perustaksi vainoharhaisen persoonallisuushäiriön kehittymisessä.

Uhrimentaliteetti saa ihmisen hakemaan alituisesti apua.

Mikä uhrimentaliteetin omaavan ihmisen rooli on?

Jatkuva sympatia

Vaikka onkin totta, että otamme usein uhrin roolin tuntiessamme olomme pahaksi, on ihmisiä, jotka muuttavat tämän roolin elämäntyyliksi. Mikä tähän on syynä? Mikä saa ihmisen melkeinpä nauttimaan näistä negatiivisista tunteista?

Vastaus on yksinkertainen: sympatia ja huomion saaminen. Sympatiaa esiintyy silloin, kun uhrina oleminen saa ihmisen astumaan ”jatkuvan kierteen” kehään. Tunnen oloni pahaksi, ihmiset sympatisoivat sekä tukevat minua ja siten jatkan tällä tavalla käyttäytymistä.

Uhrimentaliteetti ja yhteiskunnan rooli

Yhteiskunnalla on tärkeä rooli. Vertailevan kirjallisuuden asiantuntija ja kirjan Analysis of the Victim kirjoittaja Gigliolin mukaan uhrina oleminen on kulttuurinen lisä yhteiskunnan lakeihin, jotka hallitsevat kulttuuriamme. Uhrina olemisen kulttuurissa sanotaan, että ihmisen näkeminen uhrina on ”sosiaalisesti hyvä asia”, aivan kuten apua tarvitsevien auttamista pidetään positiivisena asenteena.

Uhrimentaliteetin kulttuurissa on myös tiettyä taipumusta vahvistaa uhrin roolia sanonnoilla, kuten: ”voi raukkaa”, ”hänellä ei ole ketään”, ”miten voisin olla auttamatta omaa äitiäni?” tai ”olisin huono poika tai tytär, jos en auttaisi häntä”. Kaikki tämä sekoittuu pelkoon siitä, mitä muut ajattelevat meistä, jos emme auta toista ihmistä.

Ulkoinen ohjauspaikka

Uhrimentaliteetin omaavat ihmiset uskovat todella, että kaikki heille tapahtuvat asiat ovat jonkun toisen syytä tai vain elämän luomia olosuhteita. He ajattelevat, että ”olen vain todella epäonnekas” tai ”miksi tämä kaikki tapahtuu juuri minulle?”.

Tämä tunnetaan myös ulkoisena ohjauspaikkana, jossa ihminen ei pysty hyväksymään vastuuta omista teoistaan. Päinvastoin, hän sysää vastuun aina ulkoisille tekijöille, jotka ovat hänen hallitsemattomissaan.

Uhrimentaliteetti ja negatiivisuus

Uhrimentaliteetin omaavien ihmisten on taipumus pahentaa heille tapahtuvia asioita. He tekevät asioista suhteettomia ja se estää heitä näkemästä asioiden positiivisen puolen. He ovat niin keskittyneitä negatiiviseen puoleen, että hyvät asiat jäävät huomaamatta.

Tämän takia heidän ongelmanratkaisutaitonsa hämärtyvät sillä, mitä heille tapahtuu. Sen tuloksena se estää heitä ajattelemasta mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja vaikeuksilleen ja ottamasta vastuuta elämästään.

”Optimismi on todella arvokasta merkityksellisen elämän kannalta. Vahva usko positiiviseen tulevaisuuteen voi ohjata elämäsi uudestaan kohti kaikista tärkeintä.”

-Martin Seligman-

Jääkylmä halaus.

Henkinen kiristys kommunikaation muotona

Kroonisen uhrimentaliteetin omaavat ihmiset yrittävät manipuloida ympärillään olevia ihmisiä saavuttaakseen päämääränsä. Tästä syystä heidän on taipumus tunnistaa helposti kaikista empaattisimmat ihmiset.

He keskittyvät näihin ihmisiin ja käyttävät heidän empatiaansa omaksi hyödykseen saadakseen haluamansa.

Kun tällainen ihminen ei teekään sitä mitä häneltä odotetaan, laitetaan hänet teloittajan rooliin ja uhrimentaliteetin omaava ihminen asettaa itsensä uhriksi. Hän sanoo seuraavanlaisia asioita:

  • ”Onko tämä tapa, jolla maksat minulle takaisin kaiken sen jälkeen, mitä olen aina tehnyt vuoksesi?”
  • ”Jätä minut rauhaan.”
  • ”Jos et tee niin, tarkoittaa se sitä, että et rakasta minua.”

Kaikki tämä saa toisen tuntemaan syyllisyyttä. Yksinkertaisesti sanottuna, uhrimentaliteetin omaava ihminen yrittää saada haluamansa henkisen kiristyksen avulla.

Mitä voin tehdä, jos olen tekemisissä uhrimentaliteetin omaavan ihmisen kanssa?

Mitä ikinä teetkään, älä anna hänelle sitä, mitä hän haluaa. Älä anna periksi. Jos teet niin, rohkaisee se häntä jatkamaan ”roolissaan” pysymistä. Jos hänen ympärillään olevat ihmiset jatkavat ”samalla tavalla”, syntyy siitä vain ilkeä kierre. Hänen tarpeidensa ja etsimänsä huomion tyydyttäminen vain ylläpitää, tai toisinaan edistää, uhrina olemisen asennetta.

Sinun täytyy selittää kroonisen uhrimentaliteetin omaavalle ihmiselle syyt siihen, miksi muutat käytöstäsi häntä kohtaan ja että yrität auttaa häntä pääsemään pois mukavuusalueeltaan. Tällä tavoin uhrina oleva ihminen saattaa ymmärtää syyn sinun muutokseesi ja myös saamansa hyödyt. Se voidaan tiivistää seuraavalla tavalla: ”kun en auta sinua ja anna sinulle sitä mitä haluat, minä oikeastaan autan sinua”.

Pidä henkistä etäisyyttä. Negatiivisten ihmisten ympäröimänä oleminen kuluttaa sinua. Sinun täytyy suojella itseäsi ja asettaa rajoja, sillä hyvinvointisi on myös tärkeää.

Vaihtoehtoiset toimet

Voit ehdottaa mahdollisia vaihtoehtoisia toimia, joita hän voi tehdä:

  • ”Mitä voit tehdä eri tavalla kuin mitä olet jo tähän mennessä tehnyt?”
  • ”Minkä osan syyttelystä voit hyväksyä?”
  • ”Oletko halukas hyväksymään sen, että sinulla on aktiivinen rooli siinä mitä sinulle tapahtuu ja että kaikki ei ole huonon tuurin tai muiden ihmisten aiheuttamaa?”

Älä puutu liikaa, jos kyseinen ihminen ei halua muuttua. Muista, että et voi uhrata omaa elämääsi miellyttääksesi jotakuta muuta. On tärkeää tarjota hänelle ymmärrystä ja huolenpitoa, mutta se ei tarkoita oman hyvinvointisi uhraamista.

Muista, että sinä et ole syyllinen. Syyllisyys on yksi uhrin pääaseista. On yleistä, että toinen ihminen tuntee syyllisyyttä, kun hän ei täytä uhrin toiveita. Muista, että hän käyttää syyllisyyttäsi yrittääkseen saada haluamansa.

Opettele sanomaan ”ei”. Kun et ole halukas tekemään jotakin, sano ”ei” ystävällisellä tavalla, mutta selkeästi ja varmasti. Älä anna liian monia selityksiä, sillä uhrimentaliteetin omaava ihminen voi käyttää sitä sinua vastaan.

Kannusta häntä hakemaan ammattilaisapua. Kroonisen uhrimentaliteetin tapauksessa suosittelemme, että hän hakisi psykologista apua siihen erikoistuneelta ammattilaiselta, joka pystyy todella auttamaan häntä.

Kuten huomaat, uhrimentaliteetti johtaa meidät usein halujemme ja tarpeidemme kieltämiseen voidaksemme auttaa muita. On tärkeää, että olemme tietoisia tästä voidaksemme suojella itseämme ja rohkaista uhrin roolin omaksuvaa ihmistä muuttumaan.