Tekeekö negatiivisten tunteiden hyväksyminen onnellisemmaksi?

15.9.2019
Vaikka negatiiviset tunteet ovat epämiellyttäviä, niiden hyväksymisen opettelu voi olla hyvin hyödyllistä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Negatiiviset tunteet eivät ole miellyttäviä. Itse asiassa ne voivat olla suorastaan tuskallisia, erityisesti kun ottaa huomioon että aivot on suunniteltu etsimään mielihyvää ja välttämään tuskaa. Tästä syystä negatiivisten tunteiden hyväksyminen voi olla varsin vaikeaa. Kaikesta huolimatta sen tekeminen voi vaikuttaa positiivisella tavalla hyvinvointiin.

Ihmisillä on taipumusta tukahduttaa negatiiviset tunteet, kuten pelko, suru ja viha. Ongelma negatiivisten tunteiden tukahduttamisessa on se, että sillä voi olla haitallisia ja pitkäkestoisia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Tunteiden välttely tai torjunta ei saa niitä katoamaan itse asiassa juuri päinvastoin. Jos yrität sivuuttaa ne, niillä on taipumusta kasautua ja aiheuttaa vielä suurempaa kärsimystä.

Negatiivisten tunteiden hyväksyminen ja käsittely on rakentava tapa, joka voi auttaa kehittämään meitä ihmisinä. Tämä prosessi mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen, terveempien ihmissuhteiden muodostamisen ja opettaa meille asioita itsestämme. Paneudutaan hieman syvemmälle tähän aiheeseen.

Negatiivisten tunteiden hyväksyminen on tärkeää mielenterveydelle

Negatiivisten tunteiden hyväksyminen tuomitsematta

Esimerkiksi viha, pelko ja suru ovat sellaisia tunteita, joita enin osa meistä kokee säännöllisesti. Aivan kuten ne kertovat meille jotain itsestämme ja tarpeistamme, ne aiheuttavat yleensä myös stressiä ja ahdistusta, jos niitä ei käsittele kunnolla. Tästä syystä ihmiset useimmiten pyrkivät välttelemään tai sivuuttamaan negatiiviset tunteet.

Todellisuudessa negatiiviset tunteet voivat olla terveellisiä. Itse asiassa tällaisten tunteiden käsittely niitä kieltämättä tai tuomitsematta voi olla paljon parempi vaihtoehto kuin niiden vältteleminen.

Negatiivisia tunteita voi olla vaikea oppia käsittelemään, sillä siihen kuuluu niiden analysointi ja sen pohtiminen, mitä ne yrittävät kertoa meille. Tämä ei tarkoita sitä, että niiden pitäisi antaa ottaa meistä valta; meidän on ainoastaan oltava niistä tietoisia ja ymmärrettävä, miksi tunnemme niin kuin tunnemme.

Negatiivisten tunteiden käsittely tarkoittaa niiden pitämistä hallinnassa kieltämättä sitä mitä tunnemme.

Ero hyväksymisen ja kärsimyksen välillä

On tärkeää olla tietoinen siitä, mikä ero on kärsimystä aiheuttavien tunteiden hyväksymisellä ja itseaiheutetulla kärsimyksellä.

Hyväksyminen liittyy läheisesti tasapainoon. Tasapainon saavuttaminen länsimaissa on vaikeaa, sillä ihmisillä on paljon paineita olla onnellisia. Se on epärealistinen odotus, joka voi vaikuttaa haitallisesti psyykkiseen hyvinvointiimme. Perimmäinen tavoite onkin löytää tasapaino positiivisuuden ja negatiivisuuden välillä, sillä se voi palauttaa tyytyväisyyden elämään.

Tämä on kuitenkin aikaa ja työtä vaativa prosessi. Negatiivisten tunteiden hyväksyminen ei ole helppoa. Mutta aivan kuten mikä tahansa kognitiivinen tapa, sekin on taito jota voi kehittää ja hioa ajan ja harjoituksen myötä.

”Kipu on väistämätöntä, mutta kärsimys on vapaaehtoista.”

-Buddha-

Strategioita negatiivisten tunteiden hallintaan

Asiantuntijat ovat kehittäneet useita erilaisia strategioita, jotka auttavat hyväksymään ja käsittelemään negatiivisia tunteita. Yksi näistä on TEARS HOPE, johon Ceri Sims viittaa tutkimuksessaan ja josta on tullut melko suosittu.

TEARS

  • T – Teach and learn (Opeta ja opi). Tässä strategiassa työstetään tietoisuutta itsestä ja opetellaan tuntemaan omaa kehoa ja mieltä sekä sitä, kuinka ne reagoivat erilaisiin tunteisiin. Tämä helpottaa sen tunnistamista, milloin olet vihainen ja miksi. Se helpottaa myös kehon lähettämien merkkien tulkitsemista.
  • E – Express and enable sensory and embodied experiences (Ilmaise ja salli aisti- ja kehotuntemukset). Tähän menetelmään kuuluu sisäisen avoimuuden ja uteliaisuuden edistäminen, jotta hyväksyisit paremmin sen mitä tapahtuu päivittäisessä elämässäsi.
  • A – Accept and befriend (Hyväksy ja ystävysty). Sinun on lisättävä myötätuntoa itseäsi kohtaan ja opeteltava sietämään turhautumista.
  • R – Re-appraise and re-frame (Arvioi ja muotoile uudelleen). Tässä menetelmässä opetellaan näkemään asiat eri tavalla. Kognitiivis-behavioraaliset harjoitukset sopivat täydellisesti tähän strategiaan.
  • S – Social Support (Sosiaalinen tuki). Yritä rakentaa parempi yhteys muihin ihmisiin ja olla myötätuntoisempi itseäsi kohtaan. Ajan ja energian panostaminen ihmissuhteisiin on tärkeää. Tässä kohtaa apua voi löytää meditaatiosta ja tietoisuustaidosta.
Meditointi voi auttaa negatiivisten tunteiden käsittelyssä

HOPE

  • H – Hedonic wellbeing/happiness (Hedoninen hyvinvointi/onnellisuus). Aiheesta tehty tutkimus osoittaa, että positiivisten ja negatiivisten tunteiden pitäminen suhteessa 3:1 voi olla hyödyllistä. Tämä tarkoittaa sitä, että on tärkeää saada positiivisia kokemuksia päivittäin, keskittyä onnellisiin muistoihin ja nautiskella onnistumisista, sillä tämä auttaa pitkittämään positiivista mielialaa ja kompensoimaan negatiivisia tunteita.
  • O – Observe and attend to (Tarkkaile ja keskity). Tässä menetelmässä keskitytään harjoittamaan tietoisuustaitoa ja olemaan kiinnittämättä niin paljon huomiota merkityksettömiin asioihin.
  • P – Physiology and behavioral changes (Fysiologia ja muutokset käytöksessä). On hyödyllistä keskittyä rentoutumiseen, hengitysharjoituksiin ja itsestä huolehtimiseen.
  • E – Eudaimonia. Viimeinen kohta merkitsee autenttisuuden tunnetta ja taistelua omien henkilökohtaisten elämäntavoitteiden eteen.

Negatiivisten tunteiden hyväksyminen parantaa oloa

Useimmat terveydenalan ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että negatiivisten tunteiden hyväksyminen tuomitsematta on yksi parhaista tavoista parantaa psyykkistä hyvinvointia. Tämä vuoksi useimmat psykologit suosittelevat harjoittelemaan niiden hallintaa.

Iris Mauss, psykologian apulaisprofessori Kalifornian yliopistosta, Berkeleyssä, selittää, että negatiiviset tunteensa hyväksyvät ihmiset kokevat niitä yleensä vähemmän. Tämä johtaa parempaan psyykkiseen terveyteen.

Tutkimusten mukaan myös ne ihmiset, joita negatiiviset tunteet häiritsevät vähemmän, ovat yleensä onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin ne, jotka moittivat itseään huonoista tunteistaan.

Kuten voimme nähdä, negatiivisten tunteiden hyväksyminen ja niiden käsittely on ratkaisevan tärkeää psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

  • Cacioppo JT, Gardner WL, Berntson GG. El sistema de afecto tiene componentes de procesamiento paralelos e integrativos: la forma sigue la función. Revista de Personalidad y Psicología Social. 1999; 76 (5): 839-855.
  • Cámaras R, Gullone E, Allen NB. Regulación emocional plena: una revisión integradora. Revisión de la psicología clínica. 2009; 29 (6): 560–572.
  • Sims, C. (2017). Second wave positive psychology coaching with difficult emotions: Introducing the mnemonic of ‘TEARS HOPE’. The Coaching Psychologist, 13(2), 66-78.