Tunneäly voi auttaa stressin hallinnassa
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Tunneäly on hyödyllinen, tarpeellinen ja terve resurssi stressin hallinnassa. Nykytodellisuudessa, joka on yhä vaativampi, monimutkaisempi ja epävarmuuden leimaama, on aina hyvä idea olla jokin keino stressin laukaisemiseksi. Tunneäly voi auttaa stressin hallinnassa, ja jos harjoittelet sitä, tulet huomaamaan, että elämäsi menee täysin eri suuntaan kuin ennen.
Espanjalainen poliitikko, ekonomisti ja tieteen edustaja Eduard Punset huomautti, että aivomme pyrkivät varmistamaan, että käsityksemme maailmasta on luotettava. Jos näin ei olisi, stressi tappaisi meidät. Todellakin, tunteaksesi olosi hyväksi sinun on ymmärrettävä, että sinulla on tietty määrä hallintaa ympäristösi suhteen ja että paineista tai ongelmista huolimatta sinä olet vastuussa elämästäsi.
Hankaluudet syntyvät, kun mielesi tulee tietoiseksi siitä, että ongelmat jotka joudut kohtaamaan, ovat yhtä suuria tai suurempia kuin resurssisi selviytyä niistä. Sillä hetkellä rauhallisuutesi haihtuu ja alat tuntea olosi uhatuksi. Tunnet painetta rinnassasi ja alat panikoida, et löydä ulospääsyä.
Tällaisessa tilanteessa sinun tulee turvautua tunneälyyn. Selvitetäänpä, miksi.
“Aina kun tunnemme stressiä, se on signaali siitä, että aivomme pumppaavat stressihormoneja. Jos tämä jatkuu kuukausien ja vuosien ajan, se voi pilata terveytemme ja ajaa meidät hermoromahdukseen.”
-Daniel Goleman-
Viisi vinkkiä, miten tunneäly voi auttaa stressin hallinnassa
Tunneäly on joukko taitoja, joiden avulla voit tunnistaa, ymmärtää ja hallita tunteitasi paremmin. Se kuulostaa yksinkertaiselta ajatukselta, mutta sen toteuttaminen käytännössä ei olekaan niin helppoa. Itse asiassa monet ihmiset eivät koskaan elämässään hallitse sitä.
Tunneäly ei kuitenkaan tee sinusta menestyvämpää tai onnellisempaa, vaan se luo perustan, jolla voit paremmin säädellä käyttäytymistäsi ja jopa voimaasi. Lisäksi se parantaa ihmissuhteitasi. Stressin osalta sinulla on siis käsissäsi työkalu, jolla on valtava potentiaali parantaa psyykkistä hyvinvointiasi.
Tutkimukset, kuten Worcesterin ja Manchesterin (Iso-Britannia) yliopistojen tekemä tutkimus, osoittavat, että tunneäly on tehokas akuutin stressin hallinnassa. Toisin sanoen se on hyödyllinen tapauksissa, jotka eivät vielä ole muuttuneet kroonisiksi. Se on resurssi, jonka avulla voit ehkäistä suuremman henkisen uupumuksen.
Katsotaanpa joitakin vinkkejä:
1. Tunteellinen itsetietoisuus: mitä tunnet tällä hetkellä?
Tunteellinen itsetietoisuus on kykyä saada yhteys psykofysiologisiin tiloihin. Se tarkoittaa tuskasi, vihasi, pelkosi, surusi ja pettymyksesi tunnistamista. Suoritat usein asiat ja päivät “autopilotilla” ottamatta huomioon, mitä sisälläsi tapahtuu. Näissä tapauksissa kysyntä ylittää käytettävissä olevat resurssit ja ajaudut äärimmäisiin tuntemuksiin.
Ollaksesi tunteellisesti itsetietoinen, sinun on kysyttävä itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
- Mitä kehossani ja mielessäni tapahtuu, kun stressi ottaa vallan?
- Mitkä ovat syyt, jotka saavat minut tuntemaan näin?
- Voinko tehdä jotain juuri nyt, jotta voisin paremmin?
- Mitä voin tehdä pitkällä aikavälillä estääkseni tämän toistumisen?
2. Itsesäätely: tunteet ovat liittolaisiasi
Itsesäätely on tunneälyn peruspilari stressin hallinnassa. Sen avulla voit laittaa tunteesi toimimaan puolestasi, ei sinua vastaan. Tämän oppiminen vaatii aikaa, mutta mitä nopeammin alat harjoitella sitä, sen parempi. Tee se näin:
- Emotionaalinen uudelleenarviointi. Miten tulkitset kaiken mitä sinulle tapahtuu? Vahvistatko sitä liikaa? Kuinka voit tulkita sen uudelleen tehdäksesi tietystä tunteesta toimivamman ja vähemmän häiritsevän?
- Sinun tulisi myös analysoida ajatuksiasi. Oletko kenties liian vaativa? Oletko perfektionisti?
- Sinun on myös tunnistettava kaikki ne ajatukset, jotka alkavat sanoilla “minun pitäisi” ja “minun täytyy”. Ne painostavat sinua usein tarpeettomasti.
- Opi erottamaan todennäköinen epätodennäköisestä. Oletko kenties huolissasi asioista, joita ei koskaan lopulta tapahdukaan?
3. Motivaatio: halu tehdä muutoksia, jotka hyödyttävät sinua
Jos haluat säädellä ja hallita stressiä tehokkaasti, sinun on tehtävä muutoksia rutiineihin. Vapaa-ajan ja lepoajan saaminen on etusijalla. On tärkeää, että sinulla on omaa tilaa, jossa voit kehittää harrastuksiasi. Aseta motivoivia tavoitteita horisonttiin.
Joskus stressi estää sinua näkemästä paineita ja velvoitteita pidemmälle. Uusien, jännittävien tavoitteiden etsiminen ja asettaminen parantaa mielialaasi välittömästi ja antaa perspektiiviä.
4. Itse-empatia: sisäinen syleily, joka on ladattu myötätunnolla
Tunneälyn kehittämisessä tarvitset myös itse-empatiaa. Mistä tämä resurssi koostuu? Itse asiassa se on jotain erittäin yksinkertaista, perustavaa ja terveellistä. Itse-empatia tarkoittaa yhteyden muodostamista itseesi kohdellaksesi itseäsi myötätuntoisesti ja siten antaaksesi itsellesi mitä tarvitset. Tämä tunneponnistus, joka on täynnä ystävällisyyttä ja kiintymystä itseäsi kohtaan, edistää suoraan hyvinvointiasi.
5. Sosiaaliset taidot
Sosiaaliset taidot yhdistyvät tehokkaasti tunneälyyn stressin hallinnassa. Miten? Seuraavilla tavoilla:
- Voit olla itsevarmempi kommunikoidaksesi asianmukaisesti ja ilmaistaksesi tarpeitasi.
- Opit pyytämään anteeksi, vakuuttamaan muut ja pyytämään apua. Lisäksi opit asettamaan rajoja.
- Ne auttavat sinua neuvottelemaan ja käsittelemään ihmissuhdeongelmia tehokkaasti.
- Ne auttavat sinua tietämään, kuinka vastata uhkaaviin tai ristiriitaisiin mielipiteisiin ja miten toimia ryhmäpaineen edessä jne.
Vaikka on totta, että näiden taitojen kehittäminen vie aikaa, prosessi on aina rikastuttava ja voi todella muuttaa elämäsi. Mikset kokeilisi?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Lea RG, Davis SK, Mahoney B, Qualter P. Does Emotional Intelligence Buffer the Effects of Acute Stress? A Systematic Review. Front Psychol. 2019 Apr 17;10:810. doi: 10.3389/fpsyg.2019.00810. PMID: 31057453; PMCID: PMC6478766.
- Yamani, N., Shahabi, M., & Haghani, F. (2014). The relationship between emotional intelligence and job stress in the faculty of medicine in Isfahan University of Medical Sciences. Journal of advances in medical education & professionalism, 2(1), 20–26.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.