Tieteen mukaan laulaminen tekee onnelliseksi

7.4.2019

Tiesitkö, että laulaminen tekee onnelliseksi? Tämä käytäntö antaa meille annoksen innostuneisuutta ja saa jopa Alzheimerin taudista ja Parkinsonin taudista kärsivät potilaat tuntemaan onnellisuutta ja positiivisuutta.

Kun olemme suihkussa, kuuntelemme musiikkia ja laulamme sen mukana. Yksinkertaisesti sanottuna, laulaminen tekee onnelliseksi. Tämä maailmanlaajuinen käytäntö täyttää meidät serotoniinilla ja oksitosiinilla. Tämä innostusta antava ruiske on kaikkien käytettävissä. Itse asiassa jopa Alzheimerin taudista kärsivät ihmiset reagoivat joka kerta, kun heitä rohkaistaan laulamaan.

Kuinka laulaminen muuttaa maailmaamme

Laulaja Edith Piaf sanoi kerran, että laulaminen saa meidät pakenemaan toiseen maailmaan. Psykologit ja neurotieteilijät eivät kuitenkaan ole täysin samaa mieltä tämän ajatuksen kanssa. Mutta musiikkiterapia esittelee meille tavan olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa ja herättää tunteita, jotka auttavat meitä luomaan syvempiä siteitä muiden kanssa.

Esimerkiksi The Journals of Gerontology –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selittävät, että kun iäkkäät ihmiset laulavat kuororyhmässä, paranee heidän terveytensä ja he tuntevat olonsa vähemmän yksinäiseksi. Emme saa sivuuttaa sitä tosiasiaa, että yli 65-vuotiaat ihmiset tulevat todennäköisemmin kärsimään sosiaaliseen eristäytyneisyyteen liittyvästä masennuksesta.

Siispä jokin niinkin yksinkertainen asia kuin jäsenyys kuororyhmässä parantaa vuorovaikutusta ja luo erittäin positiivisia henkisiä, kognitiivisia ja fyysisiä muutoksia. Mutta jopa päivittäiset asiat, kuten suihkussa laulaminen, voivat myös toimia nollauspainikkeena ja saamme niistä energiaa, onnellisuutta sekä valtavan annoksen positiivisuutta.

”En laula ollakseni onnellinen. Olen onnellinen, koska laulan.”

-William James-

autossa laulaminen tekee onnelliseksi

Laulaminen tekee onnelliseksi, koska aivot rakastavat musiikkia

Kaiken kaikkiaan koemme onnellisuutta pienten asioiden kautta, kuten hyvän seuran, iltapäivänokosten tai ystävien kanssa jaetun aterian jälkeen. Laulaminen tekee meidät onnellisiksi sen takia, että se on sekä helppoa että kiehtovaa: ihmisaivot rakastavat musiikkia.

Tiede pyrkii selittämään tämän tosiasian. Leonard Meyer kertoo kirjassaan Emotion and Meaning in Music, että aivot kokevat eräänlaisen miellyttävän shokin jokaisen musiikkikappaleen ja sävelen kohdalla, jotka uskallamme laulaa ääneen.

Lisäksi tutkijat kertovat, että meillä on korvissamme mielenkiintoinen rakenne, joka mahdollistaa meidän laulamisen: korvasokkelon pyöreä rakkula. Tämä sisäkorvan pieni osa reagoi laulaessamme syntyviin taajuuksiin. Tämä fysiologinen reaktio tuo meille mielihyvää. Nämä värähtelyt rauhoittavat aivoja katarttisella tavalla. Se on melkein taianomaista.

Laula parantaaksesi mielialaasi

Pablo Picasso totesi, että voidaksemme maalata ja piirtää, pitää meidän sulkea silmät ja laulaa. Hiljaa tai kovaa laulaminen tai jopa kuiskaaminen ja hyräily ovat asioita, joita monet meistä tekevät suorittaessamme muita tehtäviä. Siispä laulamme yleensä samalla kun ajamme, urheilemme, siivoamme taloa tai jopa työskentelemme. 

Laulaminen parantaa mielialaamme. Se vapauttaa endorfiineja, tuottaa serotoniinia sekä alentaa kortisolitasoa. Frankfurtin yliopiston tekemä tutkimus paljasti myös, että laulaminen vahvistaa immuunijärjestelmäämme ja jopa parantaa hengitystä, pallean joustavuutta sekä keuhkojen terveyttä.

Laulamisen ja neurodegeneratiivisten sairauksien välinen yhteys

Mutta yksi merkittävimmistä laulamisen tuomista eduista ja johon jo viittasimmekin tämän artikkelin alussa liittyy neurodegeneratiivisista sairauksista kärsiviin ihmisiin. Joissakin maissa Alzheimer-yhdistykset ovat järjestäneet niin sanottuja ”laula aivojen hyväksi” -tunteja jo vuosien ajan.

On todettu, että laulaminen parantaa tästä sairaudesta kärsivien iäkkäiden ihmisten valppautta. Se auttaa heitä olemaan muiden kanssa yhteydessä positiivisella tavalla. He kokevat iloa, naurua ja tuntevat olevansa vastaanottavaisempia kommunikoinnille ja vuorovaikutukselle. Se myös parantaa heidän keskittymiskykyään ja mielialaansa.

Toinen näkökohta, jonka älyllisen kehitysvamman alan asiantuntijat, kuten Itä-Anglian yliopiston Tom Shakespeare ja Alice Whieldon, ovat pystyneet todistamaan on se, että mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset hyötyvät paljon lauluryhmistä. Laulaminen vähentää heidän stressiään sekä ahdistustasoaan ja auttaa heitä saamaan paremman itsevarmuuden ja sosiaalisia taitoja.

mummo kuuntelee musiikkia

Voidaan siis sanoa, että laulaminen palkitsee aina aivojamme jollakin tapaa. Musiikki toimii toisena kielenä, jossa sanat eivät ole välttämättömiä.

  • Julene K. Johnson, Anita L. Stewart, Michael Acree, Anna M. Nápoles, Jason D. Flatt, Wendy B. Max, Steven E. Gregorich. “A Community Choir Intervention to Promote Well-being among Diverse Older Adults: Results from the Community of Voices Trial.” The Journals of Gerontology: Series B (First published: November 9, 2018) DOI: 10.1093/geronb/gby132
  • Tom Shakespeare and Alice Whieldon. “Sing Your Heart Out: Community Singing as Part of Mental Health Recovery.” Medical Humanities (First published online: November 25, 2017) DOI: 10.1136/medhum-2017-011195
  • Meyer, Leonard (2001) Emoción y significado en la música. Madrid: Alianza Editorial