Tarkkaavaisuus ja sen viisi eri tyyppiä

17.11.2019
Tarkkaavaisuus on monimutkainen psykologinen prosessi. Itse asiassa voimme jakaa sen käsitteellisesti viiteen eri tyyppiin. Tässä artikkelissa selvitämme tarkemmin, miten se tapahtuu.

Sen ymmärtäminen, että tarkkaavaisuutta löytyy montaa eri tyyppiä, on aivan yhtä tärkeää kuin sen jokaisen osa-alueen kehittäminen. Meillä on tapana määritellä tarkkaavaisuus kyvyksi keskittyä ja käytämme tätä käsitettä yleensä antonyyminsä eli tarkkaavaisuuden puutteen vuoksi.

Aina silloin, kun puhumme että joku on hajamielinen tai joku ei vain kuuntele meitä, meillä on tapana sanoa, että hän ei kiinnitä huomiota. Kysymys kuuluukin: voitko ilman tarkkaavaisuutta elää?

Tällä hetkellä tarkkaavaisuuteen liittyvät häiriöt ovat ”muodissa”. Meidän ei pitäisi yllättyä tästä, sillä elämme yhteiskunnassa, joka vaatii loputtomien ärsykkeiden jatkuvaa käsittelyä. Mainonta, ”multitasking” ja teknologiset laitteet ovat esimerkkejä elementeistä, jotka vangitsevat tarkkaavaisuuttamme alituiseen tahtiin.

Tämän lisäksi tarkkaavaisuus on aivojen toimintoihin perustuva kognitiivinen prosessi, eli toisin sanoen hajamielisellä tai ajattelemattomalla ihmisellä ei ole puutoksia tarkkaavaisuudessa, hän vain yksinkertaisesti on kiinnittänyt huomionsa toisaalle.

Elämme yhteiskunnassa, joka vaatii lähes loputtomien ärsykkeiden jatkuvaa käsittelyä

Tarkkaavaisuus: toimeenpaneva toiminto

Tarkkaavaisuus on yksi aivojen monimutkaisimmista toiminnoista, jolle ei vielä tänä päivänä löydy määritelmää, jonka kaikki olisivat hyväksyneet. Se on toiminto, jonka avulla voimme suodattaa ärsykkeitä, prosessoida tietoa ja keskittyä tiettyyn päämäärään. Tämän vuoksi otsalohko vaatii tiedon integrointia, joka on peräisin kaikilta muilta hermoston alueilta.

Tämä prosessi tapahtuu eri tasoilla, jotka riippuvat ympäristön vuorovaikutuksesta. Kyseisen tehtävän ominaisuudet ja vaatimukset määrittelevät sitten, miten tarkkaavaisuutta tullaan käyttämään.

Tarkkaavaisuuden eri tyypit

Kuten aikaisemmin jo mainitsimme, tarkkaavaisuutta esiintyy eri tasoilla ja hyvin erilaisilla ominaisuuksilla. Tämän vuoksi orientaation käsite, eli tietoisuus itsestämme suhteessa ympäristöön, on perustavanlaatuinen. Tällöin käytössä oleva tarkkaavaisuuden tyyppi riippuu tietoisuuden ja aktivoitumisen tasosta, joka vaatii vastareaktion luomista.

Fokusoitu tarkkaavaisuus

Tämäntyyppinen tarkkaavaisuus perustuu kykyyn vastata erityisesti ärsykkeisiin. Tämä edellyttää sitä, että kohde jättää huomioimatta muut häntä ympäröivät ärsykkeet. Fokusoitu tarkkaavaisuus vaatii korkeatasoista valppautta ja aktivointia.

Kun ihminen on erittäin väsynyt johtuen pitkittyneestä valppaustilasta, ei hän kykene enää jättämään huomiotta muita ärsykkeitä samalla tehokkuudella, koska hän on ”haavoittuvaisempi” näille häiriötekijöille.

Jatkuva tarkkaavaisuus

Jatkuvaa tarkkaavaisuutta käytetään pitkäaikaisissa tehtävissä. Se on kykyä ylläpitää kognitiivista toimintaa jatkuvasti. Esimerkiksi silloin, jos tehtävänämme on lukea kirja koetta varten, meidän on luettava ja käsiteltävä tietoa useiden tuntien ajan. Monissa tapauksissa palkkio ei ole välitön, joten tämän tyyppisellä tarkkaavaisuudella on useita esteitä:

  • Motivaatio
  • Väsymys
  • Tylsyys
  • Tiivis tehtävä

Jaettu tarkkaavaisuus

Aivomme ovat niin uskomaton elin, että niiden avulla voimme tehdä kahta tehtävää samanaikaisesti. Vaikka näiden tehtävien ei tule olla liian vaativia, on tarkkaavaisuuden eri resurssit tarpeen jakaa niin, että molempien tehtävien hyvä suorituskyky voidaan taata.

Tämä kapasiteetti on kuitenkin rajallinen, sillä kahden samanaikaisen tiedonlähteen lisätessä kysyntää, myös vastaus heikkenee. Esimerkiksi silloin, kun meidän on samalla sekä kirjoitettava että kuunneltava, seurattava ja vuorovaikutettava opettajan kanssa, käytämme jaettua huomiota.

Vuorotteleva tarkkaavaisuus

Psyykkisen sopeutuvuuden huomattavana osana pidetään kykyä muuttaa huomion painopistettä ja liikkua hyvin erilaisten tehtävien välillä. Hyvin selkeä esimerkki on tilanne, jossa valmistamme erittäin monimutkaista ruokaa, joka vaatii reseptin eri ainesosien työstämistä eri aikoina. Tätä varten meidän on hypättävä tehtävästä toiseen unohtamatta kuitenkaan edellistä, sillä tulemme palaamaan siihen jo muutaman sekunnin kuluttua.

Tarkkaavaisuuden kontrollin merkitys

Tarkkaavaisuus ei ole ainutlaatuinen tai yksinomainen prosessi, sillä useimmat tehtävät vaativat erityyppisten tarkkaavaisuuksien yhteistoimintaa.

Tarkkaavaisuuden kontrollointi tai kyky vaihdella ja käyttää tehokkaasti tarkkaavaisuuden eri tyyppejä riippuu samalla muista toimeenpanevista toiminnoista, joista tärkeimpiä ovat:

  • Muisti. Monet tehtävät vaativat tietyn materiaalin palauttamista pitkäaikaisesta tai lyhytkestoisesta muistista ja tätä varten tarvitaan myös hyvää tarkkaavaisuutta.
  • Suunnittelu. Toiset tehtävät vaativat useiden eri tehtävien suunniteltua yhteistoimintaa, jotka taas on järjestettävä ja suoritettava tehokkaasti.
  • Estäminen. Tämä on kyky estää, suodattaa ja hallita aistiärsykkeitä, jotka eivät vastaa suoritettavaa toimintaa.
Tarkkaavaisuus on kyky, jonka avulla voimme keskittyä halutessame joko yhteen tai useampaan tehtävään samanaikaisesti tai vuorottelevasti

Mitkä hermoston alueet osallistuvat tarkkaavaisuuteen?

Tärkeimmät tarkkaavaisuuteen osallistuvat rakenteet ovat:

  • ARAS-järjestelmä (eng. ascending reticular activating system). Tarkkaavaisuus vaatii kykyä vastaanottaa ärsykkeitä. Perifeerinen tieto käsitellään aivorungon läpikulun kautta.
  • Päälakilohko. Tärkeä osa ärsykkeiden tilaprosessoinnissa ja resurssien kohdentamisessa tiettyyn tehtävään.
  • Otsalohko. Tätä osaa aivoista voitaisiin kutsua aivojen orkesterin kapellimestariksi. Otsalohko vastaa reaktioiden ja motoristen ohjelmien valinnasta suunnitelman toteuttamiseksi, joka taas mahdollistaa toiminnan kehittämisen.

Yhteenveto: tarkkaavaisuus on korvaamaton työkalu

Tarkkaavaisuus on monimutkainen aivotoiminto ja sillä on ollut erityinen osa evoluutiomme ja lajimme kehityksen kannalta. Se on ​​taito, josta on huolehdittava ja jota on käytettävä, sillä kaikki vauriot yllä mainituilla hermoston alueilla voivat aiheuttaa korjaamatonta taantumista.

Tarkkaavaisuuden viisi eri tyyppiä ovat kaikki yhtä tärkeitä, ja käytämme niitä päivittäin niinkin automaattisiin tehtäviin kuin aamiaisen valmistamiseen sekä monimutkaisempiin tehtäviin, kuten liikenteessä ajamiseen.